Hienoa, että olette käyneet läpi uskottomuus asian, kuitenkin teinistä asti yhdessä tulee väkisinkin sellainen tilanne, että haluaa nähdä ja kokea muitakin. Kumpikin teki saman asian ja olette todenneet, että suhteenne on arvokas ja oikea. Miksipä se suhde muuttuisi jos kokeilee toista, olette aika vahvoja suhteessanne🌻🙂🌻

Voihan vitsi kun olette osanneet olla rehellisiä ja suoria sekä itseänne ett ätoista kohtaan. Onnittelen. Te ootte oikeasti tuumanneet vaakakupissa, mitä haluatte ja uskaltaneet särön ja epäonnistumisen jälkene yrittää uudelleen. Kuulostaa tosi hyvältä. Mistä saitte potkua tohon? Auttoiko joku ulkopuolinen? Vai oliko suhteessanne vaan niin paljon luottamusta jo etukäteen että se oli noin helppoa?🤨

Perskule, anteeks ensin kirjotusvirheistä. Puhelimella yritin kirjottaa, ei siis voi kännin piikkiin laittaa. 😀

Meillä suhde muuttui sellaiseksi tasapaksuksi puuroksi ja toinen piti toista itsestään selvyytenä. Se ajoi sitten molemmat "salasuhteeseen". Ja tosiaan kun ollaan oltu teineistä asti yhdessä niin aika ajoin käy mielessä, että minkälaista olis olla toisen kanssa. Voin sanoa, ettei se kovin hääppöistä ollut eikä mitään niin erikoista tai erilaista. Olihan siinä tietenkin se ihastuminen tunne ja tietty jännite, mitä olin jo pitkään kaivannut, mutta ei muuta.

Ei meitä kukaan ulkopuolinen auttanut, vaan ihan kahdestaan selvitettiin asia ja punnittin suhdettamme ja itseämme puolisoina, vanhempina jne. Meillä on kyllä aina luottamus ollut kohdillaan, mutta se koki kummankin puolelta kolauksen.

Mä vaan halusin kaikille petetyille sanoa, että asia ei aina ole niin mustavalkoinen. Toki on sellaisiakin ihmisiä, jotka pettää vaan pettämisen ilosta, mutta myös sellaisia,jotka pettävät kun hakevat ns. hetken lohtua ja onnellisuutta jostain kun oma suhde on tasapaksua puuroa. En siis todellakaan mitenkään puolustele pettäjiä, älkää sellaista käsitystä vaan saako.

Yksi neuvo: PUHUKAA, PUHUKAA, PUHUKAA! Ja olkaa rehellisiä puolisoillenne asiassa kun asiassa. Ei se suhde hiljaa olemalla parane. (Me ei sitä tehty, ei selvitetty asioita ennen kuin oli myöhäistä ja syrjähyppy tapahtunut. )

Voimia kaikille petetyille ja toivoa tulevaan. Älkää heti ensimmäisenä harkitse eroa vaan tarkastele tilannetta ja PUHU. 🙂

Hieno juttu kun olette selvinneet uskottomuudesta noin hienosti ja huomanneet sen jopa parantaneen suhdettanne. Meilläkin on nuorina alkanut seurustelu, toisen pitäminen itsestään selvyytenä ja sitten tyttöystäväni puolelta pettäminen ja sen jälkeen hän vielä jätti minut saman miehen takia. Nyt kuitenkin ollaan palailemassa yhteen, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä. Suurin syy uskottomuuteen oli tyttöystävälläni luultavasti tuo nuorena alkanut seurustelumme ja siitä johtuva halu nähdä ja kokea muutakin. Jos paluumme yhteen nyt onnistuu, niin positiivista on minun kannalta ainakin se että tyttöystäväni on nyt kokeillut toistakin miestä muutaman kuukauden ja todennut hänet kai sitten minua huonommaksi, kun jätti hänet ja on ottamassa minua takaisin. Toinen mieleen tuleva positiivinen asia on se että osaan jatkossa arvostaa tyttöystävääni ja yhdessä olomme varmasti enemmän, sillä niin synkkää ja ahdistavaa aikaa viime kuukausien ero on minulle ollut. Toistaa kertaa tälläistä pettämis-jättämis -kierrosta en kuitenkaan jaksaisi näistä positiivista asioista huolimatta enää kokea 🙂 Kaikkea hyvää teille jatkossakin!

Juss1, kiva kuulla, että täällä on muitakin ns saman kokeneita. 🙂 Niin, ajattele, ei se toinen mies sinuu parempi ollut. Se jos joku on erittäin positiivista! 🙂👍 Toivon teille kaikkea hyvää ja onnellista elämää yhdessä. 🙂

Ihailtavaa että olette saanet selvitettyä ongelmanne täysin keskenänne, ilman ulkopuolista apua! 🙂 Mahtavaa. Osoittaa, että suhteenne on selvästi todella lujalla pohjalla, kaikesta huolimatta.

Meillä on myös uskottomuus lujittanut suhdetta, vaikka sen selvittely ei olekaan ollut mitenkään helppoa. Avomies siis kävi vieraissa, yhden illan juttu jonkun puolitutun naisen kanssa noin vuosi sitten. Minulla meni viime vuosi todella vaikeissa oloissa, isäni joutui sairaalaan ja teki kuolemaa pitkän sairauden päätteeksi. Olin väsynyt, itkuinen, stressaantunut ja masentunut. Ilmeisesti suljin mieheni ulos elämästäni edes sitä tajuamatta ja hän reagoi asiaan näin, siinä olisi ainakin yksi mahdollinen syy. Sen päälle vielä monta muuta osatekijää.
Joka tapauksessa suhde meni alamäkeä ja lujaa.

No, pettämisen esilletulo oli tietty shokki ja sattui lujaa. Päätimme kuitenkin yrittää, emme tehneet isoja lupauksia, vaan sovittiin että katsotaan miten asiat alkaa hoitua. Monta kuukautta ahdisti, itketti, olin raivoissani tai täysin turtunut, mietin jäänkö suhteeseen vai lähdenkö. Myös mieheni teki paljon töitä suhteen ja asioiden selvittämisen eteen.

Kesän jälkeen jokin naksahti ja nyt viikko viikolta olo on parempi 🙂 Suhde tuntuu olevan entistä vakaammalla pohjalla, mieheni on käsittänyt mitä hänellä on ja minä olen myös työstänyt omia ongelmiani. Hän kertoo usein rakastavansa minua ja uskaltaa nyt puhua omista tunteistaan avoimemmin. Kuin jokin lukko olisi auennut miehen sisällä.

Jälkivaikutuksia pettämisellä tosin on vielä pitkälle, mutta en usko että se kaikki on pahasta. Välillä on ihan hyvä tajuta, että mikään ei ole pysyvää ja omaa onneaan ja elämäänsä ei voi täysin toisen ihmisen varaan rakentaa.

Hei🌻🙂🌻
Menolly: aivan kuin lukisin meidän tarinaamme kirjoituksestasi sillä erotuksella, että oma sairauteni vei voimavarani ja minä en ole vielä toipunut.
Traumaperäinen kriisi muuttui masennukseksi, koska sen hoito ei ollut riittävän tehokasta.
Nyt saan kunnon hoitoa ja se helpottaa myös avioliittomme tilannetta.
Mieskin on alkanut eri tavoin avautua. Meidän tapauksessahan suhde kesti reilu pari kuukautta ja tuttu rouva oli toinen osapuoli.
Tänään mieheni yllättäen tuli ja halasi minua lujasti sanoen, ettei ikinä tule pettämään luottamustani enää, sillä niin kauaskatsoiset seuraukset siitä tuli.
Nyt yritän kasata itsetuntoni ja muutenkin saada itseni kuntoon psykiatrin ja lääkkeiden avulla.
Minä en yksin selvinnyt, eikä aviomiehen psyyke kestänyt enää tapauksen käsittelyä.
Terveenä olisin ehkä reagoinut lievemmin mutta,kun tässä on jo viisi vuotta sairastamista ja viisi isoa leikkausta takana fyysisellä puolella, ovat voimavarani pikkuhiljaa menneet.
Hyvä, että te selvisitte kahdestaan 🌻🙂🌻

Juss1 kirjoitti 8.12.2013 0:25

...Nyt kuitenkin ollaan palailemassa yhteen, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä. Suurin syy uskottomuuteen oli tyttöystävälläni luultavasti tuo nuorena alkanut seurustelumme ja siitä johtuva halu nähdä ja kokea muutakin. Jos paluumme yhteen nyt onnistuu, niin positiivista on minun kannalta ainakin se että tyttöystäväni on nyt kokeillut toistakin miestä muutaman kuukauden ja todennut hänet kai sitten minua huonommaksi, kun jätti hänet ja on ottamassa minua takaisin. Toinen mieleen tuleva positiivinen asia on se että osaan jatkossa arvostaa tyttöystävääni ja yhdessä olomme varmasti enemmän, sillä niin synkkää ja ahdistavaa aikaa viime kuukausien ero on minulle ollut. ...

Wau, sinun odottamisesi näyttää kannattaneen, mitenköhän jatko on mennyt, jään mielenkiinnolla kuuntelemaan. Oma tilanteeni näyttää aika lailla eroon päätyvältä, vaikka jokin kummallinen aavistus minulla on siitä että eksäni voi olla tulossa takaisin jossain välissä, sen odottaminen olisi toisaalta aivan itsemurhaa ja itsensä raastavaa kiusaamista, kun merkkejä siihen ei ole.