Usko, toivo, rakkaus – kiristys, uhkailu, lahjonta..

Usko, toivo, rakkaus - kiristys, uhkailu, lahjonta..

Käyttäjä Neneria aloittanut aikaan 24.09.2018 klo 18:10 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Neneria kirjoittanut 24.09.2018 klo 18:10

Kirjoitin aiemmin otsikolla ”Ollako vai eikö olla, siinäpä vasta rakas avokkisuhde”. Sen päivän jälkeen otin tuhannetta kertaa omista, muille antamastani yleistä neuvosta vaarin ja aloin puhua. Puhuin ja puhuin, pakottauduin omankin onneni uhalla ja satutin aivan varmasti toista yhtä paljon kuin itseäni puhuessani kaikesta siitä, mistä olen koko vuoden lukenut todisteita päiväkirjoistani…

Tiedän että mies on tunteellisesti ja henkisesti jo lukossa, tiesin jo valmiiksi että puhuminen sattuu, meitä molempia. Tiesin että tämä ei auttaisi mitään muuta kuin sen että hän ehkä viimein ymmärtäisi miksi suhteemme ei enää toimi.

11 vuotta yhdessä, josta sen n. 8 avoliitossa ihan nuoruudesta asti ja viikonloppuna sanoin hänelle viimein melkein kaiken vain kahdessa päivässä…

Sunnuntaina kun olimme koko illan hiljaisia, hänen mentyään nukkumaan itkin lopulta 5 tuntia sitä että haluaisin vain vetää ranteet auki. Toisen satuttaminen sattui ja olisin mielestäni ansainnutkin sen. Ja yhä ansaitsisin mutta olen aina sanonut olevani nössö, koska en pystyisi sellaiseen… 😭

Nytpä mietinkin enää että mitä helvettiä teen enää täällä, istun kodissa johon en koe olevani tervetullut, sohvalla, jota en ole valinnut ja suhteessa, joka saa mut haluamaan kuolemista tai pois katoamista?

Mikään ei ole pahalla tavalla pahasti tai huonona huonosti, eikä mies ole väkivaltainen, ilkeä tahallaan tai käytä huumeita eikä liikaa alkoholia/rahaakaan.

Mutta hän jättää minut systemaattisesti huomiotta, koska omilta lukoiltaan ei pysty puhumaan kanssani vakavista asioista ja pelkää kuulemma vain jotain, mitä ei edes itse osaa nimetä.

Siis – missä mun kuuluisi olla? Olen skuunnellut samaa ”Anteeksi, mutta, en vain pysty..” – selitystä nyt yli 6 vuotta. Kaiken tuon ajan olen ymmärtäväisesti antanut aikaa ja koittanut neuvoa hakemaan apua lukkoihinsa, jotta oppisi puhumaan… Mutta ei. 😑❓

Kannattaako tähän jäädä, vai pitäisikö mun jo viimein pakata ja lähteä? 🙂🌻