Minulla on ongelma, nimittäin mieheni.
Olemme olleet yhdessä nelisen vuotta josta puolet etäsuhteessa.
Nyt kun olemme asuneet saman katon alla, olen pikkuhiljaa alkanut hahmottamaan sen että mieheni ei tunnista tunteita. Hänellä on tasan kaksi tunnetta, hyvä ja huono.
Hän ei osaa puhua tunteista.
Kun meillä tulee erimielisyyttä, minä pahoitan mieleni jostain hänen sanomisistaan, tilanne vaatii sen että poistun paikalta. Mies jättää minut yksin, hän ei pahoittele, hän ei tee mitään, hän nukkuukin seuraavan yön toisessa huoneessa. Hän tietää kyllä mitä tästä hänen käyttäytymisestä ajattelen. Hän on jopa seuraavankin päivän etäinen, hän ei osaa tehdä aloitetta lähestyä minua. Tämä ärsyttää minua suunnattomasti.
Hän karttelee vastuutaan kovasti kun on tunteista kyse. Hän ei vaan itse tiedosta tätä ongelmaa.
En tiedä miten saan miehen ymmärtämään tämän kaiken.
Minua ahdistaa. Hän ei koskaan sano jos jokin on hänen mielestään ”huonosti” vaan se olen aina minä joka otan ongelmat puheeksi. Mieheni ei kovin kestä kritiikkiä. Usein joudun tarkkaan miettimään miten häntä lähestyn. Hän sanoo että ”hän on syy, hän ei halua että minulla on paha mieli hänen vuokseen” mutta ei kykene muuttamaan omaa käytöstään, varmaankin sen vuoksi ettei hän vain hahmota tilannetta.
Onko muilla samanlaisia pohdintoja?