toinen nainen

toinen nainen

Käyttäjä saura aloittanut aikaan 11.11.2013 klo 01:40 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä saura kirjoittanut 11.11.2013 klo 01:40

Hei kaikille täällä! Olen ensimmäistä kertaa tällä palstalla ja kirjoitan aiheesta: toinen nainen
ÄLÄ LUE TÄTÄ, jos olet herkästi toisia tuomitseva henkilö, kiitos!
Pieni historiikki:
Olen 2 avioeroa pitkistä liitoista läpikäynyt nainen parhaassa iässä(42v). Lapset ovat lähes kaikki aikuisia ja toisesta liitostani erosin 1,5 v sitten. Tämä liitto oli ns.kaveriliitto ja elimme liian pitkään seksitöntä elämää ☹️
Emme syttyneet toisistamme ja koimme olevamme vain esteenä toistemme tiellä edetä elämässä. Lopulta päätimme laittaa pisteen iin päälle. Tein silloin miehelleni ikävän tempun ja jälkeenpäin ajateltuna ilman tätä emme olisi päässeet irti toistamme, vaan riutuneet ties kuinka kauan. Rakastuin silmittömästi toiseen mieheen ollessani vielä avioliitossani. En voinut tunteilleni mitään. Tämä osoittautui kuitenkin ns. pelastusrengas suhteeksi, joka sitten päättyikin melko pian (0,5v). Pääsimme kuitenkin osittain tämän vuoksi eri osoitteisiin silloisen aviomieheni kanssa ja nyt välit ovat meillä oikein hyvät, mutta vain kaverilliset edelleen. Ja niin saa ollakin.
Olen sinkkuna ollessani tapaillut useita miehiä, mutta ei vain ole osunut se oikea vielä kohdalle.
Kunnes nyt koen olevani totaalisen hukassa 😮
Puoli vuotta sitten elämääni asteli mies, joka on noin kymmenen vuoden ajalta vanha tuttu. Selvennys: meillä oli ollut asiakkuus suhde hänen kanssaan.
Muuttuneen elämäntilanteeni vuoksi tarvitsin hänen palveluksiaan ja otin häneen yhteyttä soittamalla ja sovimme tapaamisen kotiini. Viime keväänä hän sitten saapui työasioissa ja siitä kaikki alkoi….
Juttelimme keittiössäni ja olin todella asiallinen, mutta ystävällinen, kuten aina ja sitten, kun työasiat oli puhuttu hän lähti. Rupesin saamaan häneltä tekstiviestejä tämän vierailun jälkeen, joissa hän kertoi kuinka Ihana nainen olen, hehkeä ja sellainen mieleen jäävä 😳 Kuinka hän on näiden kaikkien vuosien ajan pitänyt minusta kovasti jne..
Hän viestitti, että jos ei olisi parisuhteessa, niin tulisi saman tein luokseni ja suutelisi minua. Vastasin viesteihin aina asiallisesti kuten vastailen ja kirjoittelen muidenkin miespuolisten kavereiden kanssa. Läppää eikä mitään alapää juttuja, koska en ole sellainen.
Toisen kerran tavatessamme hän yllättäen halasi minua lujasti ja minulle tuli tunne, että maailma pysähtyy tähän just nyt, pudotin aurinkolasit kädestä ja olin ja olen edelleen jossain aivan muualla, kun olemme lähekkäin. Tiedän, ettei sydämeni huijaa minua, mutta tiedän myös, että hän on varattu, ollut suhteessaan 20 v, ei lapsia, mutta tässä on se ongelma-ristiriita, joka hajoittaa mua.
Sen jälkeen samana päivänä täyttäessämme jotain papereita yhtäkkiä suutelimme ja olimme lähekkäin, kuin kiihkeät teinit, mutta emme rakastelleet. Tästä alkoi tapaamiset luonani, mutta pidin pääni ja emme rakastelleet, vaan olimme lähekkäin ja juttelimme. Sitten tuli kesä ja sanoin hänelle, että jos sinä olet onnellinen omassa suhteessasasi, niin mene ja pysy siinä! Tein sen verta vuotavin sydämin, mutta rakkaudesta ja tätä on vaikea ehkä uskoa, mutta myös hänen puolisoaan kohtaan! Hän poistui selvästi loukkaantuneena sanoistani ja tämän jälkeen olimme ottamatta yhteyttä toisiimme jonkin aikaa. Hän on kuitenkin usein sanonut minulle, että mikään ei pilaa välejämme! Ja niinhän siinä kävi, että palatessani syksyllä ulkomailta Suomeen hän kyseli text. miten loma meni jne.. Tämä johti uuteen tapaamisrumbaan ja se kierros on ollut todella kaiken pysäyttävä, henkisesti ja fyysisesti. Emme kumpikaan pystyneet enää pidättelemään itseämme ja yksi asia johti toiseen jne..
Tästä on nyt n.kaksi kuukautta aikaa, kun teimme sen ja tiedän varsin hyvin olevani se paha toinen nainen ja kärsin siitä!! En ole kyennyt sanomaan miehelle muuta, kuin mitä minä haluan elämältäni ja se ei ole toisen naisen rooli!! Tahdon lopettaa tämän suhteen, jos mies ei osaa tehdä päätöstä ja koska en tiedä mitä mies tahtoo enkä osaa sitä häneltä kysyä, niin olen umpikujassa! En osaa muotoilla sanojani oikein, koska en tahdo hoputtaa, mutta en myöskään jaksa odottaa enää. Hän on sanonut olevansa tyytymätön nykyiseen suhteeseensa ja että miettii joka päivä mitä tehdä. Miksi sitten ei tule päätöksiä, vaan viestejä kuinka ihanaa meillä on yhdessä jne…
Onko muilla samoja kokemuksia?
Jäädäkö vai lähteä?
Pliis- ei tuomitsemista, vaan rakentavaa keskustelua!
Tiedän, etten ole ainoa tässä tilanteessa oleva, mutta en myöskään ole ylpeä siitä!

Käyttäjä konttri kirjoittanut 11.11.2013 klo 11:07

Kiitos rohkeasta kirjoituksestasi!

Itse olen vastaavan läpikäynyt, ja kenties väärällä tavalla tyytymättömyyttäni omaan suhteeseeni purkanut nainen. Oma avioero ja nykyisen avomiehen avioero kertarysäyksellä läpikäyty. Rakastuimme toisiimme ja mitään muita vaihtoehtoja ei vaan ollut(kuulostaa hullulta, tyhmältä, väärältä jne., jep, kaikki on kuultu). Ratkaisumme oli oikea, tekotapa väärä. Rohkaisen sinua hakemaan omaa onnea, ja pyytämään toista osapuolta tekemään myös samoin. Mitään ratkaisuita ei kannata tehdä ilman perusteellista pohdintaa..omammekin vaati satoja tunteja keskustelua, itkuja, pohdintaa, vaihtoehtojen läpikäyntiä, entäs jos, entäs jos ei sittenkään. Mutta aina vastaan tuli se että ilman toista ei voi elää. Ymmärrän millaisia tuntemuksia te käytte läpi, ja neuvonkin miettimään asiaa tarkkaan omaa sydäntä unohtamatta 🙂

Käyttäjä Menolly kirjoittanut 11.11.2013 klo 13:03

Et halua hoputtaa miestä, koska pelkäät hänen tekevän ratkaisun nykyisen suhteensa hyväksi. Ehkä ajattelet, että mitä kauemmin vietätte aikaa yhdessä, sitä enemmän mies alkaa kiintyä sinuun. Tiedät varmaan, että jos tämän miehen puoliso saa tietää asiasta, hän pistää aivan varmasti tyypin valitsemaan ja viimeistään silloin miehen pitää päättää.

Minusta mies tulee kuitenkin laittaa selkä seinää vasten ja kovaa! Ei tuollainen, suoraan sanottuna munaton vetelehtiminen ole millään tavalla kunnioittavaa kumpaakaan naista kohtaan. Tietysti mies haluaa molemmat! Sen tutun ja turvallisen, mutta myös uuden ja kiinnostavan. Hän roikottaa teitä molempia ja napsii itselleen parhaat päältä, samalla kun molemmat suhteet kärsivät.

Saura, ymmärrät varmaan itsekin että rikot itsesi tuollaisessa suhteessa. Jos mies valitsee nykyisen liittonsa, saat valtavasti surua ja todennäköisesti vielä kasan syytöksiä ja haukkuja. Jos hän taas valitsisi sinut... Onko petos hyvä keino aloittaa uusi suhde? Voitko luottaa mieheen, joka tekee naisensa selän takana tällaista? Oletko varma, ettei hänellä ole ollut muita naisia? Onko hän sellainen mies, jonka kanssa haluaisit suhteeseen, jos hän olisi vapaa? Mitä jos hän myöhemmin katuu, että erosi nykyisestä liitostaan tai masentuu tai syyttelee?

Jos mies ei tiedä haluaako hän sinua, hän ei halua sinua tarpeeksi, jotta olisit hänen arvoisensa.

Tiedän miltä tuntuu, kun rakas puoliso kertoo pettäneensä. Se sattuu, se on tuskallista ja enemmän kuin ketään naista maailmassa vihaan häntä, jonka kanssa mieheni oli, vaikka se olikin vain yhden yön juttu.
Haluan silti ymmärtää sinua. Haluan uskoa, että tiedät minkä tuskan tulet tuottamaan tämän miehen nykyiselle naiselle. Enkä halua, että tieten tahtoen hajotat tässä itsesi.

Käyttäjä saura kirjoittanut 12.11.2013 klo 00:47

konttri kirjoitti 11.11.2013 11:7

Kiitos rohkeasta kirjoituksestasi!

Itse olen vastaavan läpikäynyt, ja kenties väärällä tavalla tyytymättömyyttäni omaan suhteeseeni purkanut nainen. Oma avioero ja nykyisen avomiehen avioero kertarysäyksellä läpikäyty. Rakastuimme toisiimme ja mitään muita vaihtoehtoja ei vaan ollut(kuulostaa hullulta, tyhmältä, väärältä jne., jep, kaikki on kuultu). Ratkaisumme oli oikea, tekotapa väärä. Rohkaisen sinua hakemaan omaa onnea, ja pyytämään toista osapuolta tekemään myös samoin. Mitään ratkaisuita ei kannata tehdä ilman perusteellista pohdintaa..omammekin vaati satoja tunteja keskustelua, itkuja, pohdintaa, vaihtoehtojen läpikäyntiä, entäs jos, entäs jos ei sittenkään. Mutta aina vastaan tuli se että ilman toista ei voi elää. Ymmärrän millaisia tuntemuksia te käytte läpi, ja neuvonkin miettimään asiaa tarkkaan omaa sydäntä unohtamatta 🙂

Kiitos vastauksesta konttri! Tiedän, että sydäntä ei voi käskeä; eihän se turhaan pompi tahdosta riippumatta tuolla rintakehässä.. kyllä sitä kannattaa kuunnella ja monesti asioihin ei vain ole yhtä ja ainoata oikeata vastausta, vaikka kuinka niin haluaisi. Tämä on arka asia monelle, mutta mielestäni meidän naisten tulisi vetää yhtä köyttä! Ja olen oikeasti tätä mieltä ja siksi, jos vaan voisin olisin yhteydessä tähän naiseen, joka tietämättään on myös "toinen nainen" ☹️

Käyttäjä saura kirjoittanut 12.11.2013 klo 01:14

Menolly kirjoitti 11.11.2013 13:3

Et halua hoputtaa miestä, koska pelkäät hänen tekevän ratkaisun nykyisen suhteensa hyväksi. Ehkä ajattelet, että mitä kauemmin vietätte aikaa yhdessä, sitä enemmän mies alkaa kiintyä sinuun. Tiedät varmaan, että jos tämän miehen puoliso saa tietää asiasta, hän pistää aivan varmasti tyypin valitsemaan ja viimeistään silloin miehen pitää päättää.

Minusta mies tulee kuitenkin laittaa selkä seinää vasten ja kovaa! Ei tuollainen, suoraan sanottuna munaton vetelehtiminen ole millään tavalla kunnioittavaa kumpaakaan naista kohtaan. Tietysti mies haluaa molemmat! Sen tutun ja turvallisen, mutta myös uuden ja kiinnostavan. Hän roikottaa teitä molempia ja napsii itselleen parhaat päältä, samalla kun molemmat suhteet kärsivät.

Saura, ymmärrät varmaan itsekin että rikot itsesi tuollaisessa suhteessa. Jos mies valitsee nykyisen liittonsa, saat valtavasti surua ja todennäköisesti vielä kasan syytöksiä ja haukkuja. Jos hän taas valitsisi sinut... Onko petos hyvä keino aloittaa uusi suhde? Voitko luottaa mieheen, joka tekee naisensa selän takana tällaista? Oletko varma, ettei hänellä ole ollut muita naisia? Onko hän sellainen mies, jonka kanssa haluaisit suhteeseen, jos hän olisi vapaa? Mitä jos hän myöhemmin katuu, että erosi nykyisestä liitostaan tai masentuu tai syyttelee?

Jos mies ei tiedä haluaako hän sinua, hän ei halua sinua tarpeeksi, jotta olisit hänen arvoisensa.

Tiedän miltä tuntuu, kun rakas puoliso kertoo pettäneensä. Se sattuu, se on tuskallista ja enemmän kuin ketään naista maailmassa vihaan häntä, jonka kanssa mieheni oli, vaikka se olikin vain yhden yön juttu.
Haluan silti ymmärtää sinua. Haluan uskoa, että tiedät minkä tuskan tulet tuottamaan tämän miehen nykyiselle naiselle. Enkä halua, että tieten tahtoen hajotat tässä itsesi.

Menolly kiitos kattavasta viestistä. Olen pahoillani, että olet joutunut petetyksi. Jos yhtään lohduttaa, niin pakko todeta, että nykypäivänä; kukapa ei olisi? Olen kokenut saman 10 vuotta sitten ja silloinen mieheni rakastui työkaveriinsa, jonka kanssa on edelleen yhdessä ja heillä on kolme lasta ja niin.ed.. Jouduin antamaan miehelleni anteeksi yhteisten lastemme ja ennenkaikkea itseni vuoksi. En kuitenkaan missään nimessä ole "ryhtynyt" tähän nyky "suhteeseen" edellämainitsemieni kokemusten perusteella!! Kostajana, tai katkeroituneena, koska en ole sellainen! Olen mennyt elämässäni paljon eteenpäin ja rakastan&arvostan itseäni. Tämä suhde syö sisintäni..nakertaa pikku hiljaa..
Olisin oikeasti kovasti tyytyväinen, jos saisin hänen puolisoonsa puhelinyhteyden ja voisin kertoa hänelle totuuden miehestään. Tämä toki saattaisi johtaa siihen, että mies lopulta menettää molemmat, but so what? Ehkä se olisi paras opetus, mutta en ole tähän moraalini sen estäessä ryhtynyt. En tahdo tuottaa tälle naiselle sydänsuruja, vaikka etenkin, jos miehellä on muitakin naisia, niin se olisi tälle naiselle suuri palvelusi!
Sinulla oli hyviä näkökulmia-kiitos niistä! Jään pohtimaan!

Käyttäjä Jurro kirjoittanut 12.11.2013 klo 17:17

saura, en suosittele soittamaan miehen nykyiselle naiselle ja toivomaan, että sillä tempulla saat tämän miehen itsellesi, vaan niinkuin Menolly yllä tyhjentävästi jo kertoikin, niin tähän on hyvin "helppo" ratkaisu..pistät sen miehen valitsemaan jomman kumman, koska omasta mielestäni hänen itsensä täytyy se ratkaisu tehdä.
Äläkä kuuntele mitään tekosyitä miksi hän ei pystyisi sitä päätöstä juuri nyt tekemään, koska mitä pitemmälle asiat venyy, niin sen enemmän on vain sirpaleita kerättävänä vääjäämättömän tapahtuessa.
Tottakai se pelottaa, ettei hän valitsekkaan sinua, koska olethan kuitenkin se noin sanottu "kakkonen", mutta jos hän ei itse pysty sitä päätöstä tekemään, niin ehkä sinulle on sitten helpompi repäistä itsesi irti ja jatkaa elämää.

Käyttäjä pöllöhuuhkaja kirjoittanut 12.11.2013 klo 19:30

olen Jurron kanssa (miehenä) samaa mieltä. Liika kiltteys on perseestä, se on todellista ja normaalia että on läheisyyden tarpeita ja kun on ollut pitkään puutteessa ja yksin ja tulee sopivan turvallinen ihminen kohdalle niin siinä käy niin että hyppää syliin. Minun eksäni hyppäsi turvalliseksi kokemansa kapakkatuttavuuden syliin ja nyt ne seurustelee. Mutta kertoo jo nyt että ei hän ole ollenkaan varma onko tämä kestävää.

Rehellisyys ja suoruus on hyviä perälautoja ja tukiseiniä. Hakeudu sinä muiden tavoiteltavaksi, niin et ole vain tämän miehen ihailusta riippuvainen. Ja tosiaan sano hänelle, että valitsee...
tai sinä valitset. Sinä olet itse päättävä ja tahtova ihminen. Valuminen ja "joutuminen" ovat mielestäni tekösyitä, ajattelen nyt eksääni, joka sanoi "vain liukuneensa" suhteeseen, mutta tahtomista on se että haluaa toista nähdä eikä minua, tahtomista on myös se että sopii minun kanssa tapaamisen ja kun toi toinen ilmaantuu samaan kapakkaan ennen minua, on sen sylissä halailemassa ja ...

Elämä on joskus ihan perseestä, mutta onneksi puhuminen auttaa jonkin verran samoin hyvien ystävien peilausmpinta ja se että auttavat yksinäisistä illoista eteenpäin.

Voimia ja rohkeutta sulle toivotan tehdä vaarallisia ratkaisuita. Jos pelkäät elämää, elä vaarallisesti, kirjoittaa Hellsteeni.

Käyttäjä saura kirjoittanut 12.11.2013 klo 23:23

Jurro kirjoitti 12.11.2013 17:17

saura, en suosittele soittamaan miehen nykyiselle naiselle ja toivomaan, että sillä tempulla saat tämän miehen itsellesi, vaan niinkuin Menolly yllä tyhjentävästi jo kertoikin, niin tähän on hyvin "helppo" ratkaisu..pistät sen miehen valitsemaan jomman kumman, koska omasta mielestäni hänen itsensä täytyy se ratkaisu tehdä.
Äläkä kuuntele mitään tekosyitä miksi hän ei pystyisi sitä päätöstä juuri nyt tekemään, koska mitä pitemmälle asiat venyy, niin sen enemmän on vain sirpaleita kerättävänä vääjäämättömän tapahtuessa.
Tottakai se pelottaa, ettei hän valitsekkaan sinua, koska olethan kuitenkin se noin sanottu "kakkonen", mutta jos hän ei itse pysty sitä päätöstä tekemään, niin ehkä sinulle on sitten helpompi repäistä itsesi irti ja jatkaa elämää.

Jurro kiitos kannanotostasi! En olisi soittanut sen vuoksi nykyiselle naiselle, että saisin ko.miehen itselleni, koska mielestäni se olisi varsin halpa ja ruma temppu...ja epätoivoinen! Mulla on asiat sen verran hyvin, että miehiä ja poikaystävä ehdokkaita pyörii kyllä ihan riittävästi ympärillä, joten siitä ei ole kyse, että olisin epätoivoinen! Koen vain, että on todella väärin ettei hän tiedä meistä :/ koska mies voi tehdä saman jatkossa toisen naisen kanssa yms... Ymmärrän pointtisi ja varmasti viisain ja oikein ratkaisu tässä tilanteessa on nostaa kissa pöydälle ja maha auki 😉
Pelottaa ehkä vähän vastaus, mutta luovutusvoitto on parempi, kuin ikuinen kakkonen 🙂 Ja mikä parasta pääsen taas omalle ykkössijalle, jonne jokaisen pitäisi itsensä kanssa kuulua, jotta osaa arvostaa muitakin 😀
Kiitos Tuhannesti sinulle... näillä eteenpäin...

Käyttäjä mariella kirjoittanut 12.11.2013 klo 23:25

Hei 🌻🙂🌻
Itse petettynä ja vieläkin siitä kärsivänä sanoisin, että päätös asiassa mahdollisimman pian. Miehen vaimo kärsii, tiedän sen omasta kokemuksestani. Terapiaahan tarvitsin ja nytkin on dg. vaikea masennus. Toki tähän vaikutti se, että mielsin aviomieheni rakastavasi, huolehtivaksi ja luotettavaksi, sillä minulla on hankala fyysinen sairaus, puolenkymmentä vaikeaa leikkausta päähän ja kivut tulevat olemaan osa elämääni loppuiän.
Meillä pettämiselle ei ollut ns. syytä: vieras nainen tarjosi empatiaa, kyseli vointiani ja siitä se sitten lähti. Tilanteen tekee vaikeaksi myös se, että nainen on tuttumme; ns.äitihahmo ollut usean vuoden ajan. Hän on meitä vanhempi.
Yrittäkää saada todella se päätös aikaiseksi: onko tämä teillä hetken huumaa, vai onko tunne, että sillä olisi jatkuvuuden mahdollisuus???
Voiko mies ihan oikeasti huonosti parisuhteessaan, osaamatta päättää sitä.
Meillä mies kertoi, ettei hän rakastunut; haki henkistä tukea pahaan oloonsa, jolla ei halunnut minua kuormittaa. Pettäjänainen, naimisissa hänkin, oli rakastunut. Mies ei vaan tajunnut sitä oman huonon tilanteensa vuoksi.
Meillä tätä uskottomuus tapahtumaa seurasi kahden kuukauden sairasloma miehellä. Valtavat syyllisyydentunteet ja pahan olon syveneminen.
Itse olen jo poissa töistä sairauteni takia.
Mitä nopeammin saatte asian ratkaistua, sitä vähemmän tuskaa se tulee tuottamaan lähipiirille. En usko, että olisit niin tunteeton, ettet ajattelisi tätä asiaa. Muuten et olisi siitä tänne kirjoittanut 🌻🙂🌻

Käyttäjä Teary69 kirjoittanut 13.11.2013 klo 10:39

Saura, olet ajatteleva ihminen ja tunteellinen. Laita itsesi ykköseksi älä miesten pelinappulaksi. Me jokainen nainen ansaitsemme arvostusta miesten maailmassa. Joku on aina se kakkonen, sun ei tarvitse olla.
ps. en silti pysty hyväksymään minkäänlaista pettämistä, sillä pettäminen on juuri nyt kohdallani ja oman itsetuntoni kasaaminen sen jäljiltä vasta alussa. Ja tuo tunne maailma on pahin mitöä koen.
Meillä jokaisella on myös tarpeemme ja halumme, mutta itse teemme myös ne ratkaisut joilla ohjaamme elämäämme.
Toivon, että teet ratkaisusi pian sillä säästät myös itseäsi.

Käyttäjä saura kirjoittanut 13.11.2013 klo 23:15

Hei Mariella! Ymmärrän kannanottosi petettynä osapuolena ja ikävää, että Teillä meni asiat tuohon pisteeseen ☹️
Hienoa kuitenkin, että olette puhuneet asioista niiden oikeilla nimillä! Se auttaa eteenpäin.
Mielestäni terveeseen aikuisuuteen kuuluu puhua asioista suoraan ja rehellisesti, jotta voi saada kenenkään luottamusta.
En tiedä miksi minulle oin ollut niin vaikeaa esittää hänelle kysymys, vaikka se on teoriassa helppoa, mutta kun pelissä on tunteet, niiin asiat eivät enää olekaan niin yksiselitteisiä. Ihminen on kuitenkin tunteva emotionaalinen otus ja aina ei ole helppoa ymmärtää edes itseään, tai tiedä mitä itse haluaa, niin miten sitten voisi sitä toiselta odottaa/pyytää.
Tiedän, että tunnen voimakkaasti tätä miestä kohtaan, mutta en myöskään todellakaan aio kilpailla hänestä ja siksi varmaan olen pitänyt matalaa proffaa ja jarrut päällä koko ajan.
Monet ihmisethän hakevat pelkästään sitä rakkauden tuinnetta, eivätkä osaa erottaa toisistaan sitä tunnetta ja pitkää parisuhdetta, jossa molemmat tuntevat toisensa ja toisiaan kohtaa aitoa ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta, Tämä ei vaan monelle riitä, vaan halutaan intohimoa ja sitä tunnetta, kun rakastuu.. Voisiko sen tunteen löytää vielä menemällä vaikka oman parinsa kanssa ensitreffeille? Tässä pohdintaa parisuhteessa oleville... ja pakko sanoa myös vinkiksi parisuhteessa oleville (itsekin 2 sellaista läpikäynyt), että kuvittele olevasi puolisosi tyttö/poikaystävä 🙂 tuo piristystä suhteeseen!
Tämän tekisin, jos voisin palata ajassa taaksepäin omaan suhteeseen, mutta jos sellaisen vielä saan, niin käyttöön tulee!
Tsemppiä kaikille ja kiitos vinkeistä myös sinne päin!

mariella kirjoitti 12.11.2013 23:25

Hei 🌻🙂🌻
Itse petettynä ja vieläkin siitä kärsivänä sanoisin, että päätös asiassa mahdollisimman pian. Miehen vaimo kärsii, tiedän sen omasta kokemuksestani. Terapiaahan tarvitsin ja nytkin on dg. vaikea masennus. Toki tähän vaikutti se, että mielsin aviomieheni rakastavasi, huolehtivaksi ja luotettavaksi, sillä minulla on hankala fyysinen sairaus, puolenkymmentä vaikeaa leikkausta päähän ja kivut tulevat olemaan osa elämääni loppuiän.
Meillä pettämiselle ei ollut ns. syytä: vieras nainen tarjosi empatiaa, kyseli vointiani ja siitä se sitten lähti. Tilanteen tekee vaikeaksi myös se, että nainen on tuttumme; ns.äitihahmo ollut usean vuoden ajan. Hän on meitä vanhempi.
Yrittäkää saada todella se päätös aikaiseksi: onko tämä teillä hetken huumaa, vai onko tunne, että sillä olisi jatkuvuuden mahdollisuus???
Voiko mies ihan oikeasti huonosti parisuhteessaan, osaamatta päättää sitä.
Meillä mies kertoi, ettei hän rakastunut; haki henkistä tukea pahaan oloonsa, jolla ei halunnut minua kuormittaa. Pettäjänainen, naimisissa hänkin, oli rakastunut. Mies ei vaan tajunnut sitä oman huonon tilanteensa vuoksi.
Meillä tätä uskottomuus tapahtumaa seurasi kahden kuukauden sairasloma miehellä. Valtavat syyllisyydentunteet ja pahan olon syveneminen.
Itse olen jo poissa töistä sairauteni takia.
Mitä nopeammin saatte asian ratkaistua, sitä vähemmän tuskaa se tulee tuottamaan lähipiirille. En usko, että olisit niin tunteeton, ettet ajattelisi tätä asiaa. Muuten et olisi siitä tänne kirjoittanut 🌻🙂🌻

Käyttäjä saura kirjoittanut 13.11.2013 klo 23:18

Teary69 Olet oikeassa, että naiset liian usein asettaa itsensä miestä alemmaksi ja sitä kautta ajautuu nakertaviin suhteisiin ☹️
Kiitos rohkaisusta valtavasti!! En todellakaan aio olla se kakkonen, koska häviäminen ei kuulu luonteeseen ja eiköhän tässä maailmassa riitä kaikille mies, joten kilpailemaan en lähde!
Pettämistä ei pidäkään hyväksyä ja pidä siitä kiinni! Moraalittomuus on nykypäivän ongelma ☹️
Woimia sinne!

Teary69 kirjoitti 13.11.2013 10:39

Saura, olet ajatteleva ihminen ja tunteellinen. Laita itsesi ykköseksi älä miesten pelinappulaksi. Me jokainen nainen ansaitsemme arvostusta miesten maailmassa. Joku on aina se kakkonen, sun ei tarvitse olla.
ps. en silti pysty hyväksymään minkäänlaista pettämistä, sillä pettäminen on juuri nyt kohdallani ja oman itsetuntoni kasaaminen sen jäljiltä vasta alussa. Ja tuo tunne maailma on pahin mitöä koen.
Meillä jokaisella on myös tarpeemme ja halumme, mutta itse teemme myös ne ratkaisut joilla ohjaamme elämäämme.
Toivon, että teet ratkaisusi pian sillä säästät myös itseäsi.

Käyttäjä saura kirjoittanut 14.11.2013 klo 11:37

Terve! Tää on niin hullua, kun ihmiset ns.käyttää toisiaan hyväksi ja seurauksena siitä paljon särkyneitä sydämiä ja petettyjä lupauksia. Mä en myöskään usko lyhyisiiin tuttavuuksiin, koska ne tosiaan raapaisee vain pintaa.
Pidä sinä itsesi Miehenä ja pysy rehellisenä, kuten vinkiksi annoit.
Monesti ratkaisut tuntuvat vaikeilta, mutta on sanottu, että vaikeat päätökset helpottaa elämää, muutenhan päätös ei tuntuisi vaikealta, jos sillä ei olisi elämän suuntaviivoja muuttavia vaikutuksia!
Kiitos sulle tsempistä ja sitä samaa sinne päin elämääsi 🙂

pöllöhuuhkaja kirjoitti 12.11.2013 19:30

olen Jurron kanssa (miehenä) samaa mieltä. Liika kiltteys on perseestä, se on todellista ja normaalia että on läheisyyden tarpeita ja kun on ollut pitkään puutteessa ja yksin ja tulee sopivan turvallinen ihminen kohdalle niin siinä käy niin että hyppää syliin. Minun eksäni hyppäsi turvalliseksi kokemansa kapakkatuttavuuden syliin ja nyt ne seurustelee. Mutta kertoo jo nyt että ei hän ole ollenkaan varma onko tämä kestävää.

Rehellisyys ja suoruus on hyviä perälautoja ja tukiseiniä. Hakeudu sinä muiden tavoiteltavaksi, niin et ole vain tämän miehen ihailusta riippuvainen. Ja tosiaan sano hänelle, että valitsee...
tai sinä valitset. Sinä olet itse päättävä ja tahtova ihminen. Valuminen ja "joutuminen" ovat mielestäni tekösyitä, ajattelen nyt eksääni, joka sanoi "vain liukuneensa" suhteeseen, mutta tahtomista on se että haluaa toista nähdä eikä minua, tahtomista on myös se että sopii minun kanssa tapaamisen ja kun toi toinen ilmaantuu samaan kapakkaan ennen minua, on sen sylissä halailemassa ja ...

Elämä on joskus ihan perseestä, mutta onneksi puhuminen auttaa jonkin verran samoin hyvien ystävien peilausmpinta ja se että auttavat yksinäisistä illoista eteenpäin.

Voimia ja rohkeutta sulle toivotan tehdä vaarallisia ratkaisuita. Jos pelkäät elämää, elä vaarallisesti, kirjoittaa Hellsteeni.

Käyttäjä sappe kirjoittanut 06.02.2014 klo 14:13

Hei!
Mielenkiintoista näin petettynä lukea toisena naisena olevan/olleen (?) näkökulmaa, vaikka se samalla tekeekin kipeää. Olisikohan väestöliiton sivuilla joku ammattilainen neuvonut vastaavassa tilanteessa olevaa laittamaan suhteen kokonaan jäähylle siihen saakka, kunnes päätös on tehty. Helpommin sanottu kuin tehty, oletan.

Oman mieheni toinen nainen oli pyytänyt miestäni tekemään päätöksensä miettien tarkasti, haluaako tämä lopettaa pitkän avioliittonsa, ottamatta kantaa päätöksentekopohdintaan. Hän olikin sitten valmiiksi arvannut, että meidän avioliittomme jatkuu ja heidän suhteensa päättyy. Mielestäni aika kypsästi toimittu, vaikka samalla mieleni sanoo, että varatun kanssa suhteeseen ryhtyminen on moraalitonta ja vaikka mitä. Tiedostan toki, että mieheni on se, joka minua petti, ei tämä toinen nainen - "syy" ja vastuu on siis miehellä.

Mahdatko saura vielä käydä tällä sivulla? Kuulisin mielelläni, miten teille kävi.