Heippa
Kannattas kyllä kysyä myös 6 vuotijaalta tytöltä
mitä haluaisi harrastaa ja osaa varmasti oman kantansa ilmoittaa.
Kaunista loppu kesää sinulle

Hei!

6-vuotis lapsi tarvitsee vielä apua käsittääkseen, mitä kaikkea tiivis harrastaminen (aina kilpaurheiluun asti) ja harrastelu pitävät sisällään. Molemmissa on hyötynsä ja haittansa. Lapsella on varmasti oma mielipide, mutta sen muodostumiseen hän tarvitsee puolueetonta apua. Listan tekeminen molempien harrastusmuotojen hyvistä ja huonoista puolista nyt ja tulevaisuudessa auttavat lasta käsittämään, mitä minkinasteinen harrastus tuo mahdollisesti mukanaan.

Harrastus ei ole vain itse se harrastuksen tekeminen. Mukana tulevat myös harrastuskaverit ja heidän vanhemmat sekä valmentajat. He kaikki voivat olla joko tukemassa ja auttamassa lapsen kasvua ehjäksi ihmiseksi tai sitten ei. Kilpailumaailmassa eivät aina kilpaile vain lapset, vaan joskus myös sairaalloisen suoritushakuiset vanhemmat keinoja kaihtamatta. Kateus kiusaamisineen ei ole tavatonta, ja se voi traumatisoida lapsen loppuiäksi. Mutta hyvässä hengessä kilpaurheilu kehittää mm. pitkäjänteisyyttä, sisukkuutta, päämäärätietoisuutta, organisointikykyä ja tuo mukanaan paljon hyvää itse urheilun perusosaamisen lisäksi. Eli niin harrastelu kuin kilpaurheilukin on hyvä nähdä laajasti.

Jotkut lapset ovat kilpailuhenkisempiä kuin toiset ja oikein nauttivat kovasta päämäärätietoisesta treenaamisesta ja kilpailuista. Jollekin toiselle kilpailumaailma on taasen hyvin vastenmielinen. Kyseessä voi olla saman perheen kaksi lasta, joten kyse ei ole kasvatuksesta vaan luontaisista piirteistä. Siksi olisi tärkeää, että lapsi saisi itse valita tapansa harrastaa. Aina voi kokeilla. Jos vaikka ensin harrastaa hetken ja sitten kokeilee kilparyhmää: kumpi tuntuu itsestä sopivammalta temmolta ja ilmapiiriltä?

Oleellista on, etteivät vanhemmat harrasta lapsen puolesta tai estä lapsen luontaista harrastus/-kilpailuviettiä. Kasvatusmielessä on tärkeää, että kiinnostui lapsi kummasta tahansa, hänestä kasvaisi itseään ja toisia harrastus- tai kilpakavereita arvostava lapsi, joka ei ole toisille kateellinen eikä kiusaa ketään. Niin harrastuksen kuin kilpailemisenkin tulisi tuottaa lapselle iloa ja henkistä kasvua, samaa myös vanhemmillekin🌻🙂🌻

Radiossa joku prof. Keltikangas-Järvinen sanoi jotain, että lapsen aivot ovat vasta 15 vuotiaana kehittyneet sille tasolle, että kilpaileminen olis tervettä. Kuulinko, vai ymmärsinköhän oikein. Mitä hän mahtoi tarkoittaa ja millä perusteilla?

Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittaa fiksusti, mutta kansantajuisesti. Hänen kirjansa mm. itsetunnosta ja temperamenttitekijöistä ovat todella mielenkiintoisia. Suosittelen lämpimästi niiden lukemista; niistä voi avautua lapsen harrastusten tukemiseen juuri niitä näkymiä, joita hän on käsitellyt ko. haastattelussa.