Miksi sinun täytyisi ottaa vastuu puolisosi ratkaisuista? Ainakaan sinun ei minun mielestäni tarvitse tehdä hänen vaikeata ratkaisuaan eikä edes helpottaa sitä!

On sinänsä hyvä että miehesi kohottaa elämänsä laatua liikkumalla ja terveellisillä elämäntavoilla. Sellaista voi joka tapauksessa tukea - kunhan et ole "imelä".

On erittäin ikävää ettei hän koe sinua läheiseksi enää. Voit silti sanoa ettei sinun rakkautesi ole sammunut joten pallo on siltäosin hänellä.

Painostaminen ei ole hyvä ratkaisu, mutta sinun kannattaisi ehkä omaa jaksamistasi silmälläpitäen huolehtia että sinulla on mielenkiintoinen elämä omana itsenäsi - omat harrastukset, omat ystävät.... Jos hän on noinkin päättäväinen ilmeisesti hän pystyy jossain vaiheessa myös tekemään oman ratkaisunsa, ja kuten minusta tuntuu, hän hakee rakkauden kohdetta jotta pystyisi ratkaisuun.

Voisit ehkä myös mennä "pariterapiaan" - sinne voi mennä yksinkin koska tuntuu että miehesi on hylännyt jo teidän suhteenne. ☹️

Yritä jaksaa 🤔

Heippa
Voi harmi kun tuli itsellenikin niin paha mieli sinun puolesta niin voi vaan kuvitella
miltä sinusta tuntuu.
Mut ikävä kyllä merkit on pahat eli jos toinen muuttuu tai käytös muuttuu nopeasti
niin kertoo yleensä että on löytänyt toisen tai etsii toista.
Olen sanonut että kaksi ihmistä pystyy elämään onnellisena loppuelämän mutta se
vaatii kummaltakin yhteistä halua ja tahtoa.
Nyt vaan miehelläsi sitä enää tunnu olevan.
Eli sanon sinulle suoraan ( vaikka minun on niin vaikea sitä sanoa kun aina toivon että avioparit voisi elää onnellisena loppuelämän ) että rupea hiljaksee valmistumaan
että teille tulee ero.
Mut ei se maailma eroon kaadu ( olen itsekkin ollut yksinhuoltaja ) nyt vaan pitää elämää
katsoa vähän pitemmällä tähtäimellä ja pidemmällä ajan jaksolle.
Onkos sinulla ketään ystävää / kaveria jolle voisit jutella iloja ja suruja???
se helpoittas eläämääsi.
Nyt kun sinulla on elämässäsi vaikea elämän tilanne niin nyt et saa jäädä
murheinesi kanssa yksin.
Sillä elämä kyllä järjestyy !!!! usko minua
Kaunista kevättä sinulle

Miehesi elää jonkinlaista uutta vaihetta elämässään. Edelliset kirjoittajat ovat sitä mieltä, että ero on tulossa, mutta pohdin itse, että olisiko teillä vielä kuitenkin mahdollisuus korjata tilannetta. Hänen käyttäytymisensä voi olla hätähuuto siitä, että teidän pitäisi tehdä suhteenne eteen jotakin, mieluummin ammattiauttajaa hyväksi käyttäen. Hän voi toivoa, että osoitat selvemmin välittäväsi hänestä ja pidät hänestä kiinni. Toisaalta hän ei vielä tiedä sitä, että hän voi katua eronneena myöhemmin nykyisiä eroaikeitaan, sillä ruoho ei ole useinkaan vihreämpää aidan toisella puolella. Eroajatusten vallatessa mielen uusi entistä ehompi elämä houkuttaa tavattomasti, mutta tosiasia voi olla se, että eronneena ei haluakaan pitkään aikaan aloittaa uutta suhdetta (jos ei ole sitten jo menossa jokin "salamarakkaus"), sillä entistä puolisoa ei kovin moni ihminen loppujen lopuksi voikaan korvata, vaikka niin aluksi luuleekin (tiedän kokemuksesta).

Mutta voi tosiaan olla niinkin, että mitään ei suhteenne eteen enää ole tehtävissä. Ammattiauttajan luona voisitte kokeilla sitä, saatteko sopivilla harjoituksissa vielä molemminpuolisesti rakkauden/välittämisen tunteita esiin. Voi kuitenkin olla, ettet saa miestäsi lähtemään ammattiauttajalle.

Ymmärrän miehesi käytöstä siinä mielessä, että olen itse naisena ja vuosi sitten eronneena kokenut samantyyppisen tilanteen kuin hän. Voisin arvella sen perusteella, että miehesi on harkinnut ehkä pitkäänkin sitä, että haluaa jotain muutosta elämäänsä. Kun saavuttaa sen vaiheen, että kertoo toiselle, että ei enää tunne samanlailla kuin ennen, niin entistä rakastamisen tunnetta on vaikea saada enää takaisin. Minä en saanut sitä uudelleen takaisin. Meitä ei sitonut enää pitkään aikaan mitkään yhteiset tekemiset eli olimme jo tottuneet tekemään omia juttuja. Olen nyt vuoden sinkkuna olon aikana opetellut tutustumaan itseeni paineettomammassa ympäristössä. Ihanne olisi se, että itseään etsisi parisuhteessa ollessaan, monesti se on kuitenkin liian vaikeaa. On jotenkin naiivia puhua jostain itsensä etsimisestä vielä vanhoilla päivillään, mutta se voi tulla joskus välttämättömän ajankohtaiseksi, jotta jaksaisi jatkaa elämistä eteenpäin - vaikka yksin. Emme ole exän kanssa pystyneet puhumaan ns. tärkeistä asioista eron kynnyksellä eikä eron jälkeenkään.

Jos hyvin käy, puolisoista voi jäädä eron jälkeen vielä sellaisia ystävyksiä, että ei ole niin pahaa oloa toisen menettämisetä lopullisesti ja kumpikin voi paremmin keskittyä eronneina omiin elämiinsä ja toteuttaa kenties vielä omia unelmiaan. Itse ainakin elän nyt onnellisempaa elämää, tosin haikeutta menneistä yhteisistä vuosista toki on ja ihmetystä siitä, miten elämä kuljettaa puolisoita toisistaan erilleen. Molemminpuolista tahtoa ja viitseliäisyyttä tosiaan tarvitaan eron uhatessa suhteen korjaamiseen.

jonsku2 kirjoitti 8.3.2011 11:36

Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa melkein 20 vuotta. Tämän vuoden alusta hän on muuttunut etäiseksi ja alkanut liikkua joka päivä ja laihduttamaan. Minä olen jäänyt kokonaan huomioimatta. Kun otin suhteemme puheeksi ja hänen muuttumisensa. Hän kertoi tehneensä itseensä liittyviä uuden vuoden päätöksiä. Samalla hän kertoi, ette tunne enää minua kohtaan samalla tavalla kuin ennen ja on harkinnut avioeroa. Mutta ei kuulemma kumminkaan ole tarpeeksi vahva hakeakseen sitä. Hän sanoi toivovansa, että löytäisin toisen miehen, mikä tekisi minusta eron alkuunpanijan. Kerroin hänelle ettei minulla ole aikomusta hakea uutta miestä itselleni. Mihin hän totesi, että hän toivoo rakastuvansa itse ja näin helpottavansa eroprosessin alkuunpanoa.
Itse olisin vielä valmis jatkamaan nykyisessä suhteessa, mutta hänen mielestään ei toivoa enää ole. Mitä minun pitäisi tehdä, odottaa että hän löytää uuden ja hakee eroa vai pitäisikö itse laittaa ero vireille. Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta? Olen todella väsynyt ja epätoivoinen. En ole enää pariin viikkkoon nukkunut kunnon yöunia, kun mietin näitä parisuhdekuvioita öisin. Asiaa vaikeuttaa vielä se, että meillä on kolme lasta, enkä haluaisi hajoittaa lasten kotia. Mikä neuvoksi?

ei älä eroa, miehesi etsii nyt itseään, annan hänen miettiä asiansa, elämä voi hyvinkin palata raiteilleen sen jälkeen.
itsellänikin masennuslääke turrutti vuosiksi tunteet, erosta ehkä mainittiin, mutta se jäi mainintojen asteelle, nyt kun lääkitys on loppunut tunteet ovat palanneet, ja taas menee hyvin.
22 vuosi liitossa menossa, ja se hellyys mitä nyt taas kykenen antamaan vaimolleni auttoi yllättävän äkkiä, suhde muuttui taas eläväksi vaikeiden vuosien jälkeen.
Lukuunottamatta tuota ketjussa murtunut mies mainittua episodia.
Toivon kaikkea hyvää.
🌻🙂🌻

miehesi varmaankin hakee itseään jollain tapaa ja tahtoo tehdä sen itsekseen. ehkäpä voisit itsekin alkaa tehdä samoin. kaikkia niitä pieniä asioita jotka saavat sinut voimaan hyvin. kokkaa ruokaa josta itse pidät. katsele sitä tv-kanavaa joka on sinulle mieleinen. kuuntele musiikkia joka saa sinut iloikseksi. osta jotain kaunista juuri itsellesi. ala elää itseäsi varten ja eheydy! kenties miehesi herää siinä vieressä huomaamaan että sinullakin on elämä. ehkä teillä on jo jalka ovenvälissä ja kenties lähdette eri teille, ainakin olet oppinut huolehtimaan uudelleen itsestäsi. tiedän sellaisenkin tarinan jossa nainen alkoi hiljalleen tehdä pieniä siirtoja itseään varten. . .ja mies huomasi että jotain on tapahtumassa eikä halunnutkaan menettää puolisoaan. sinulla on vielä kaikki mahdollisuudet olemassa! ensin koeta nukkua, kerää voimia, kevät tulee ja tiedätkös, aurinko paistaa ihan varmasti sinullekin!

Miehelläni on varmasti joku toinen, vaikka ei sitä myönnäkään. Olen tässä tehnyt salapoliisityötä ja esim. hänen tietokonesalkustaan, mitä käyttää töissä ja työmatkoilla löytyi kondomeja. Eikö tämä ole jo selvä merkki pettämisestä. Kuitenkin mies on kääntänyt kaikkia asiat niin, että vika on minussa, vaikka itse on tuo petollinen osapuoli. Onko vinkkejä miten otan asian esille hänen kanssaan (en ole kertonut löydöstäni) ja miten saan hänet tunnustamaan pettämisen.

jonsku2 kirjoitti 12.3.2011 9:29

Miehelläni on varmasti joku toinen, vaikka ei sitä myönnäkään. Olen tässä tehnyt salapoliisityötä ja esim. hänen tietokonesalkustaan, mitä käyttää töissä ja työmatkoilla löytyi kondomeja. Eikö tämä ole jo selvä merkki pettämisestä. Kuitenkin mies on kääntänyt kaikkia asiat niin, että vika on minussa, vaikka itse on tuo petollinen osapuoli. Onko vinkkejä miten otan asian esille hänen kanssaan (en ole kertonut löydöstäni) ja miten saan hänet tunnustamaan pettämisen.

Saattaa hyvinkin olla niin.... itsestä huolehtiminen ja "sinun syyttämisesi" viittaisi huonoon omaantuntoon.

Pystytkö olemaan tekemättä mitään? Minusta kuulostaisi hyvältä tuo (oliko se) "no name" joka ehdotti että kohenna omaa oloasi ja etsi oma elämäsi. - Äläkä syyllisty.... nyt ei varmasti ole sinusta kyse.

Ja se että hän yrittää tehdä sinusta syyllisen ja aloitteentekjijän eroon viittaisi että hän itse tuntee syyllisyyttä.

Halauksia paljon. Valmistaudu jaksamaan jos joudut omillesi. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja jos pystyt ole kärsivällinen. 🙂👍

Heippa
Joo kyllä ihminen muuttuu kun käy vieraissa ja jos on jo toinen sen huomaa
kyllä ihan pikkuasioista mm Käytöksestä, teot, puheet jne
Mutta sinun kysymykseen mitä tekisit.
Niin minä tykkään suorasta puhetyylistä ja jos minä olisin sinä niin kertoisin että
löysin laukusta kondoomi paketin ( mutta sinä teet itse omat ratkaisut )
Mutta kysyisimpä sinulta mitä itse tekisit jos miehelläsi olisi toinen???
kuin myös tiedän että sinulla on nyt elämän vaikeita asioita mietittävänä
mutta ei elämä tähän kaadu.
Oletkos sinä töissä vai koulussa???
Minkäs ikäinen sinä olet???
Kaunista kevättä sinulle