Tapasin aivan ihanan miehen, kohteli minua kuin prinsessaa, rakasti pyyteettömästi. Minä kuitenkin kohtelin häntä huonosti, aloin keksimään hänestä ”vikoja”, olin vaativa ja ilkeä ihminen. Saatoin vaatia materiaa ja kommentoida hänen ulkonäköään :(. Harmittaa niin kovasti oma käytökseni. Ehkä kaikki kumpusi tekemästäni abortista, jonka tein kun olimme tunteneet muutaman kuukauden. Tämän jälkeen kaduin päätöstä jokaikinen päivä. Nyt olen 30-vuotias, työtön ja menetin unelmieni miehen ja mahdollisuuden perheeseen. Olen pohtinut tätä päivittäin, en koe iloa mistään ja kadun vaan että pilasin kaiken ja menetin elämäni rakkauden. En tule koskaan saamaan häntä enää, ketkään muut miehet eivät kiinnosta, eivät ole mitään verrattuna entiseen. Miten jatkaa elämää? Olen niin hirveä ihminen ollut. Olin ennen parisuhdetta iloinen, menestyvä ja kaunis. Nyt vaan ryven itsesäälissä päivästä toiseen. Terapiakaan ei auta.
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.