Hei.
Minulla on ollut parisuhteessa pitkään sellainen tunne, että mieheni välittää vain toisten asioista. Remppaa muiden pyynnöstä heidän koteja, eikä kuuntele yhtään minun tarpeita. Olen naputtanut asiasta muutaman vuoden ja taas naputtanut. Valittanut muidenkin kuullen asiasta ja monet kerrat…
Kuuntelin Ben Furmanin parisuhdeasioita käsittelevää radio-ohjelmaa autoa ajellessa ja kylläpä osui ja upposi neuvot… Ben neuvoi erästä nalkuttavaa naista lopettamaan nalkutuksen niin, että sanoo miehelle, että on kyllästynyt itsekkin nalkuttamaan, että pyytää miestä näyttämään millä merkillä voi ilmaista asian, kun esim. likaiset sukat lattialla ärsyttää. No, Ben neuvoi, ettei kannata luovuttaa, vaikka mies sanoisi, ettei ryhdy tuollaiseen leikkiin.
Minä sovelsin tuota ohjetta, ja kerroin miehelle, että olen oikeasti kyllästynyt narisemaan ja nalkuttamaan samoista asioista, ja kerroin Benin tarinan. Sanoin, että minäkin vain alan näyttämään merkeillä sille juttuja. En tiedä, oliko miehelleni myös tapahtunut joku valaistus…mutta mies on oikesati neljän päivän aikana toteuttanut minun monta haavetta! Antanut käytöksestäni positiivista palautetta ja makuuhuoneessakin tapahtuu entistä enemmän.
Olen kyllä kehunut miestäni ja tehnyt sen jo muidenkin kuullen! 🙂
Se on niin pienestä joskus kiinni….HYVÄ MIELI! Kuinka hyvälle se tuntuu, kun toinen huomio pienissä asioissa, ihan arkisissa.
Riippumatolle 🌻🙂🌻 🙂🎂!
Niinpä, kuinka me tulemme "sokeiksi" itsellemme ja "syytämme" toista, kun kaikki lähtee kuitenkin itsestämme. Valoa ja enkeleitä Teille!
Hassua kun itsekin eilen tajusin kuinka naputan ja nalkutan ja osoittelen toisen vikoja tai saamattomuutta tms. Eilen pyöräillessä tuli ahaa-elämys, että alan soveltamaan erästä hyvää keinoa tähän tilanteeseen, eli luovutan nuo asiat jotka mieltäni painaa, koska ne vain saa mieleni ahdistuneeksi, lukittuneeksi ja kiukkuiseksi. Olen niistä puhunut, omista toiveista ja muustakin, ja jos toinen ei kykene omaksumaan tai muutoin niihin vastaamaan niin riitaa ja mökötystähän siitä tulee. No, jos ei nyt riitaa niin ainakin itselle paha mieli.
Eikä pakolla mikään muutu. Jostain olen saanut kait mallin tähän käyttäytymiseen ja siitä haluan oppia pois. Ihan turhaa miettiä mistä sen opin, opettelen vain uuden tavan.
Saa nähdä kauanko aikaa tämän muistan😀, kohta jo taas kärttyilen jostain....