Pettäminen vuosien takaa
Olemme tunteneet avomieheni kanssa 9 vuotta, joista 6 vuotta asuneet yhdessä. Tavatessamme olimme kummatkin eronneet jo existä, itse vasta 2 kk sitten, mies n. vuosi ennen tapaamistamme. Aika pian sovimme, ettemme tapaa muita ja otamme treffi-ilmoituksemme pois netistä. Mies puhui exästään aina melko negatiiviseen sävyyn. Miehellä on poika exänsä kanssa (nyt täysi-ikäinen), itselläni tytär exäni kanssa. Itsellä selvät sävelet exäni kanssa, ollaan väleissä, ei muuta. Tytär kävi n. joka toinen viikonloppu isänsä luona, nyt jo täysi-ikäinen. Miehen poika oli ennen tapaamistamme ilmeisesti joka toinen viikko isällään, elatusmaksuja ei kummatkaan maksaneet, kunnes minä ja mies tavattiin, siinä vaiheessa miehen exä alkoi vaatia elatusmaksuja. Poika oli koulukiusattu ja moniongelmainen, mm. perhetukikeskuksessa (?) kahteen otteeseen asunut, vaikeuksia äidin kanssa. Sosiaalitoimiston avun piirissä monella tapaa. Ei alkoholiongelmaa, mutta mielenterveyden puolen ongelmia äidillä ja pojalla. Ihan tarkkaan en ole ymmärtänyt tuossa alkuvaiheen tapailun aikaan, kuinka kuormittavia/vakavia ongelmat ovat olleet. Paljon ovat nähneet exän kanssa tuohon aikaan jo pojan asioidenkin tiimoilta. Se mitä en ole tiennyt ja paljastui nyt 7 vuoden päästä, on se, että avomieheni on n. 10 kertaa harrastanut seksiä exänsä kanssa, vaikka me olimme jo parisuhteessa, emme saman katon alla vielä. Eli heillä ollut seksisuhde samaan aikaan meidän suhteemme aikana n. 1 v 10 kk ajan tuossa alkuvaiheessa. Tämä paljastui sattumalta nyt viime keväänä. Tämä on satuttanut aivan käsittämättömän paljon. Vaikka suhde loppui jo 7 vuotta sitten, mutta sen pituus ja salailun aika lähes 2 vuotta tuntuu ihan järjettömän kamalta. Olen käynyt kahdesti juttelemassa terveydenhuollon henkilön kanssa, lisäksi olemme paljon purkaneet asiaa mieheni kanssa yhdessä. Kymmenet miksi-kysymykset on risteilleet päässäni ja näistä olemme jutelleen miehen kanssa moneen otteeseen. Kunnon selitystä en ole oikein saanut, mies ei osaa sanoa, miksi näin on käyttäytynyt. Syitä on varmaan monia ja joitakin selityksiä toki on tullut. Tässä on nyt sellainen ongelma, että koska sain tietää tästä vasta nyt monen vuoden jälkeen, en oikein itsekään tiedä, että miten tässä pitäisi tuntea/käyttäytyä. Välillä en ajattele koko asiaa, välillä tunteet tulevat vyörymällä päälle ja ahdistun. Haluaisin jatkaa elämää eteenpäin, mutta tämä asia vaivaa aina vaan. En tiedä kauanko tunnen tätä ahdistavaa tunnetta, lopun elämää? Pitäisikö erota, vaikka nyt asiat ihan hyvin eikä mitään pettämisiä ole tapahtunut kummankaan taholta 7 vuoteen? En osaa luottaa, epäilen kaikkea. Onko kenellekään toiselle käynyt näin, että vuosien päästä selviää uskottomuus? Miten elämä jatkui?
Hyvä kirjoittaja,
En ole ollut itse tällaisessa tilanteessa, mitä tähän kuvaat. Minua on tosin petetty parisuhteessa, mutta ei siitä tähän nyt.
Ymmärrän, että olet rikki asiasta. Olisin itsekin. Olen nainen ja voin kuvata fiiliksiäni naisen näkökulmasta. Vaikka pettäminen on ikään kuin "vanha" asia eli tapahtunut vuosia sitten, se satuttaa silti. Tieto tuli sulle uutena ja yllättäen. Itselleni tulisi fiilikset, että meidän seurustelun alkuvaiheet ovat jotenkin .. tai olivat jotenkin valhetta. Ymmärrän, että olet vähän ristiriitaisissa tunnelmissa - että asia on ikään kuin vanha, koska se ei ole akuutti vaan tapahtui vuosia sitten. Pettämistä se yhtäkaikki oli ja rikkoo ehkä jotain sinussa.
Henkilökohtaisesti olen tosi kypsä tähän pettämisen teemaan. Saan jatkuvasti lukea eri palstoilta pettämisestä (erityisesti siitä, että mies pettää naista)... lisäksi minua itseäni on hiljattain petetty. Asia on siis itselleni arka. Olen todella väsynyt ja kyynistynyt asian tiimoilta. Olen kyllästynyt siihen, että miehet vaihtelevat sänkyjä mielitekojensa mukaan. Niin monet perheet ja tapailut on rikottu tällä.
En voi muuta kuin hämmästellä myös tämän miehen käytöstä. Millaista on aloittaa seurustelu tai tapailu uuden henkilön kanssa, mutta seksuaalisesti kuitenkin suhata eksän kanssa yhtäaikaa. Miten ihminen niinkun kykenee siihen? Miten ihminen elää itse itsensä kanssa? Ja miten miehesi pystyi elämään nämä vuodet kertomatta sinulle. Eikö hän itse kokenut rikkovansa mitään vai mielsikö asian niin, että se olisi ok.
Sori, jos mun kommentti jotenkin pahentaa sinun tuntemuksia. Ymmärrän vaan, että hankala asia. Tuosta lienee mahdollista päästä eteenpäin, mutta varmaan se tapahtuu keskustelun tai ajan myötä.
Voimia <3
Hei ja kiitos vastauksesta 🙂
Kommenttisi oli mieltä lämmittävä monellakin tapaa. Sain kaipaamani vertaistukea ja jonkun, joka ymmärsi täysin mun tuntemuksia. Tuntematon henkilö vastauksen takana, mutta niin arvokas vastaus. Meitä on niin monta, keitä on petetty. Tuntemukset lienevät samansuuntaisia tapauksesta riippumatta. Asia on todella turhauttava myös monella tapaa. Olen keskustellut asiasta niin mieheni, ystävieni kuin työterveyshoitajan kanssa. Olen kyllästynyt kuulemaan ystävieni vastauksia joko "eroa" tai "koita jo unohtaa koko juttu" -kommentteihin. Mieheni ei osaa vastata oikein mitään järkevää(!?) ja työterveydessä lähinnä myötätuntoisesti ovat kuunnelleet. Varmaankin se mitä tässä nyt tapahtuu on juuri tuo, mitä lopussa laitoit, että asiasta on mahdollista päästä yli, mutta se vaatii aikaa ja keskustelua. Koska todellakin, olen rikki asiasta. Vaikkakin asia tosiaan ei ole akuutti, mutta minulle se on tapahtunut vain puoli vuotta sitten ja koska minulla myös ex-mieheni kanssa oli pettämiskuvioita, tämä satuttaa moninkertaisesti, koska nykyiselle miehelleni juurikin näistä karvaista kokemuksista olen puhunut monet kerran jo suhteemme alussa ja siitä huolimatta hän päätti tehdä minulle samoin. Tämä sattuu. Olen pahoillani myös sinun puolestasi nimim. Vielä täällä, toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia <3
Hei, kirjoitan nyt exän ominaisuudessa tästä pettämisestä. Olimme yhdessä noin 30 v. exäni kanssa. Ja suhteemme päättyi liiallisen alkoholin käyttöön ja sen tuomiin ongelmiin. Suhteemme alkoi jo varsin nuorina, ja liitostamme syntyi myös tytär, joka jäi minulle. Erotessamme pidimme kuitenkin yhteyttä toisiimme, yritimme siis erota nk. fiksusti jo tyttäremmekin vuoksi. Puoli vuotta erostamme, suhteemme läheni jälleen, koska kummallakaan ei pitänyt olla nk. uutta suhdetta olemassa. Eli, en tiennyt pettäväni ketään, korkeintaan itseäni. Kunnes sain tietää, että tällä exälläni olikin jo uusi suhde, mistä ei koskaan sanallakaan minulle vihjannut. Tämä nk. uusi naisystävä tuli minulle aivan yllättäen esille aivan muista kuvioista. Tilanne tuli kyllä itsellenikin melkoisena järkytyksenä, että kuinka tämä exäni saattoi tehdä hänelle ja minulle näin kuin teki? Tämä uusi ystävätär otti minuun yhteyttä, ja en alkanut kertomaan satuja hänelle. Kerroin suoraan mitä olinmme exäni kanssa tehneet eromme jälkeenkin. Hän kertoi, että häneltä oli mennyt hetkeksi jalat alta, mutta ovat sopineet jatkavansa heidän suhdetta. Exäni ei tähän ilmoitukseen näköjään kyennyt. Tämän tiedon jälkeen olen ollut exäni kanssa tekemisissä vain, kun on ollut pakko (tyttären asioista esim.) Tämä samainen exäni on jonkun kerran humalassa rohkistunut ottamaan yhteyttä minuun, mutta en yksinkertaisesti kykene sulattamaan häntä ja hänen tekojaan. Onneksi tämä nykyinen oli niin anteeksi antava, minusta ei ole anteeksi antamaan. Eikö sitä sanota niinkin, että pettäminen exän kanssa on pahinta? Toki jokainen aikuinen tekee omat ratkaisunsa.
Hei Historia pilalla
Toivon sinulle ja teille kaikkea hyvää.
- Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi, 3 kuukautta sitten. Syy: Kirjoitusvirheet ja tekstin selkeyttäminen
- Muokattu kirjoittajan toimesta 6 kuukautta, 4 viikkoa sitten. Syy: Kirjoitusvirheet
- Muokattu kirjoittajan toimesta 6 kuukautta, 4 viikkoa sitten. Syy: Kirjoitusvirheet
- Muokattu kirjoittajan toimesta 6 kuukautta, 4 viikkoa sitten. Syy: Viestin poisto
Itukalle:
Hei!
Taustasi kuulostaa lähes samalta kuin edellinen pitkä suhteeni eli tyttäreni isän kanssa, yhdessä olimme 23 vuotta. Liitosta tytär (nyt 18-v), joka jäi minulle ja isällään kävi vaihtelevasti n. joka toinen viikonloppu. Vaihdellen, koska liiallinen alkoholin käyttö isällään. Selvänä oikein hyvä tyyppi ja hyvä isä, kännissä sitten jotain ihan muuta. Meillä ei eron jälkeen ollut enää mitään ns. sutinaa, ero on ero ja näin olen aina ajatellut. Toki toisesta välittäminen jollakin muulla kaverillisella tasolla, edelleen jossain määrin. Tällä exälläni oli heti jo ennen eroamme muita naisia ja suhde jo uuteen käynnissä täyttä häkää kun päätimme erota/muuttaa erillemme. Ei olisi tullut mieleenikään lähentyä enää exäni kanssa, vaikka hänen suunnaltaan olisi tullut mitä ehdotuksia. Joskus myös siis kännissä on soitellut ja haikaillut menneitä. Kiinnostus oli ja on täysi nolla. Jos nyt käännän tämän sitten tähän alkuperäiseen asiaani eli nykyiseen suhteeseeni. Tässä siis oltu nyt n. 9 vuotta, tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen yhdessä oloa. Eli suhteemme alkuvaiheessa n. reilun vuoden ajan nykyinen mieheni harrasti satunnaista seksiä exänsä kanssa (vuosina 2014-2015). Ei suunniteltua kuulemma, tilanteet vain ”ajautuivat” seksiin, kun näkivät toisiaan….(oksennan henkisesti) ja todellakin se mikä erottaa tämän mun keissin sinun tapauksestasi on se, että tämä exä todellakin tiesi minusta ja hänellä itselläänkin oli suhde uuden miehen kanssa, mutta tämä ei mitenkään ollut este hänelle. No, vaikkakaan tämä exä ei ole minulle mitenkään tilivelvollinen vaan ainoastaan nykyinen mieheni, niin en voi kyllä kuin ihmetellä tätä touhua myös hänen osaltaan. Ajatus hänestä on vain, etten halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan enkä nähdä häntä. Itselläni ei ole ennen ollut tilannetta, etten tietäisi mitä sanoa, mutta hänet mahdollisesti joskus kohdatessani, en ainakaan juuri nyt tiedä, että mitä hänelle sanoisin. Olen niin halolla päähän lyöty. Ja en, en ole antanut anteeksi tätä asiaa miehelleni, tilanne on prosessissa edelleen. En kuitenkaan kiusaa itseäni (ja miestäni) asialla joka päivä. Mies on tehnyt tosiaan kaikkensa, että saataisiin asia puhuttua läpikotaisin. On ottanut vastaan kaikki vihani ja syytökseni. Sanonut, että haluaa tehdä kaikkensa, jotta oloni paranee ja suhteemme säilyisi. Palasimme juuri lomamatkalta, jonka aikana myös saimme hyvää keskustelua aikaiseksi. Mies on sanonutkin, että tämän asian läpikäynti auttaa myös häntä tajuamaan itseään, miksi on voinut käyttäytyä näin. Eli kuten sanottu, prosessi on käynnissä ja jatkuu. Tunnelma on melko hyvä tällä hetkellä, ei toivoton ollenkaan. Toivon sinulle Itukka kaikkea hyvää jatkossa, olet kokenut myös vääryyttä ja salailua, joka tuntuu olevan yllättävän yleistä suhteissa.
Kipu2022:lle
Hei!
Huh mikä tilanne! Kuulostaa painajaismaiselle….voin vain kuvitella tosiaan minkä tunneskaalan olet käynyt läpi ja varmaan vieläkin. Kirjoituksessasi tulee hyvin esiin tämä, että kaikesta huolimatta ihmiset saattavat yrittää yhdessä tosissaan, kaiken paljastumisen jälkeen ja juurikin siitä syystä, että halutaan jatkaa, kumpikin yrittää tosissaan ja otetaan vastuu tekemisistä. Koetaan, että ei haluta heittää roskikseen jotain, mikä on hyvää. Asiat pitää vaan käydä perinpohjaisesti läpi ja jauhaa asiaa niin kauan, kuin se on tarpeen. Mikään muu ei auta. Pettäjän on kohdattava asia silmästä silmään rehellisesti ja avattava itsensä, täysi avoimuus. Tie ei ole helppo ja siinä on paljon kärsimystä, mutta se on sen hinta jos haluaa mitään jatkoa yhdessä. Koen paljon yhtäläisyyttä mitä tulee tuntemuksiisi. Mustavalkoista ei ole mikään tosiaan, sen olen tässä ehkä itse oppinut myös.
Kiitos teille kaikille hyvistä kirjoituksista, tämä on yksi keino ja väylä purkaa tällaistakin asiaa, johon ei oikein ole saanut muualta apua/tukea.
Miehen syy miksi on pettänyt olisi HYVÄ sinun jos kenen tietää.
Tässä miehen näkemys asiaan.
Olen seurustellut elämässäni muutamia kertoja kuukausia, tai vuosia.
Olen kerran ajautunut suhteeseen josta POISPÄÄSEMINEN oli yllättävän työlästä en jaksa kirjoittaa tähän koska tulisi liian pitkä ja sekava teksti. Mutta siis minun piti tuossa n2v kestäneessä suhteessa tehdä se ehkä kaikista pahin teko, jotta eri suuntiin lähteminen onnistuu. En ole ylpeä asiasta ja KOSKAAN en suostuisi tekemään noin mutta tuo tilanne tuossa suhteessa oli sellainen että muu ei auttanut.
Minua on itseä kans petetty, ja kysytty jopa annanko anteeksi, olisin varmaan antanut jos olisi OLLUT antoisa suhde kaikinpuolin vaan kun ei ollut. Olisi saanut vain jännittää koska kuulen seuraavasta suhteesta.
Kysy itseltäsi kysymys niin, HALUATKO ETTÄ KOKO KAUPUNKI NAURAA SINULLE? koska näin näen asian jossa kaikki muut tietävät pettämisestä paitsi itse.
Mielestäni anteeksi voi antaa joissain tapauksissa mutta ei läheskään kaikissa varsinkaan jos tulee perus olin kännissä en ajatellut sori. Tuollaiselle pitää heti sanoa adjoo goodbye. Mutta erikseen on ihminen kuunneltava ja jos se oikeasti katuu on eriasia.