Pettäminen, kiinnijääminen, parisuhteen jatkaminen?
Hei!
Olen 21vuotias nuori nainen ja mieheni jäi muutama päivä sitten pettämisestä kiinni. Olemme seurustelleet ihan teini-ikäisistä asti. Nyt menossa seitsemäs vuosi.
Aiemmin syksyllä mieheni jäi kiinni seksiviestittelystä erään kaverini, harrastusryhmämme jäsenen kanssa. Luin miehen auki jääneet facebook viestit koska miehen käytöksestä huomasi että kaikki ei ole kunnossa. (Mies oli vältteleväinen, kävi paljon leireillä, ei viihtynyt kotona ja seksiä ei ollut lähes lainkaan.) Tuolloin keskustelin mieheni ja kyseisen naisen kanssa ja molemmat vannoivat ettei mitään fyysistä ole tapahtunut. Viestit loukkasivat minua pahasti mutta pääsimme yli siitä ja jatkoimme yhteiseloa ja samassa harrastusryhmässä jota mieheni vetää.
Uudenvuoden aattona kävin kynegologilla ja hän näki punoitusta sekä tulehdusoireita. Otettiin papa + klamydianäyte. Muutama päivä sitten sain tietää että klamydia testin tulos olikin positiivinen. Soitin miehelleni töihin ja kysyin suoraan onko tämä harrastanut seksiä tuolloin syksyllä kyseisen naisen kanssa, samalla kerroin minulla olevan klamydia joten tiesin miehen käyneen vieraissa. Mies myönsi.
Iltavuorosta palatessani kotiin, mies esitti nukkuvaa koska ei halunnut riidellä ja on todella huono keskustelemaan. Hetken keräsin itseäni, itkin yksin. Kunnes raivo valtasi kehoni, herätin ”nukkuvan” mieheni ja purin pahan oloni häneen: itkin, huusin, raivosin, paiskoin tavaroita.
Soitin myös naiselle joka ei uskaltanut vastata puheluuni koska mies viestillä oli kertonut tälle että tiedän seksistä ja yllätyksenä tuli myös tälle naiselle että hän kantaa klamydiaa. Molemmat olivat niin pahoillaan.
Miehen kanssa sain ”sovittua” tarkoittaen että emme ole eronneet vaan katsomme päivä kerrallaan eteenpäin. Naiseen katkaisin välit.
Nyt ongelmana on että kun mieheni vetää tätä harrastusryhmää niin hän ei haluaisi erottaa kyseistä naista ryhmästä vaikka olen kertonut kuinka loukattu ja paha on olla. Lopulta kiristin miestäni erottamaan naisen ryhmästä joko minä tai tuo nainen. Kertoi minulle valinneensa minut ja erottaneensa naisen, keskustelua kyllä käytiin ja mies aneli ettei kyseistä naista tarvitsisi erottaa vaan laittaa vaikka ”tauolle” kunnes pöly laskee. Sanoin että ei käy. Vaadin myös yhteydenpidon lopettamista.
Petettynä en tietenkään näin nopeasti usko mieheni sanomisia. Menin hänen puhelimellaan lukemaan facebook viestejä ja epäilyni osui oikeaan, mies valehteli taas. Hän oli kyseiselle naiselle kehoittanut hetken pitämään taukoa koska minä olen vielä niin vihainen ja mieheni todella uskoo että pystyisin sopimaan tämän naisen kanssa jotta voimme samassa ryhmässä jatkaa harrastusta. Pahimmalta tuntuu että mies valehteli jälleen.
Naiselle olen laittanut viestejä aika ilkeitäkin jotta tajuaisi vetäytyä takavasemmalle. Viesteistä huolimatta haluaa jatkaa ryhmässä ja haluaa mieheltäni ryhmästä erotuspäätöksen. Nainen ei tunnu kovasti katuvan vaikka toisin väittää.
Pettäminen tapahtui kerran, viime syyskuussa, humalassa olivat molemmat. Mutta kuitenkin olivat viestitelleet muutaman kk ajan. Tuolloin pettämishetkellä ja viestittelyaikana meillä oli miehen kanssa mennyt huonommin ja seksiä ei ollut lähes lainkaan.
Kaikki oli juuri suhteessamme todella hyvin, riittävästi seksiä, hellyyttä, läheisyyttä kunnes sain tietää klamydiasta ja humalaisesta seksikerrasta. Nyt väittävät sen tapahtuneen vain silloin kerran mutta miten voin luottaa tähänkään?
Olo on avuton, ahdistunut, en tiedä mihin jatkaa, yksin vai yhdessä. Niin hullumaiselta kuin kuulostaakin niin pelkään miehen valitsevan tämän toisen naisen vaikka vannoo rakkauttaan minulle ja sanoo haluavnsa vain minut.
En tiedä miten jatkaa. Olo on aivan hirveä enkä uskalla kaikkia tunteitani näyttää tai kertoa koska mies myös hermostuu helposti ja on todella huono keskustelemaan selvinpäin parisuhdeasioista.
Palautuuko luotto koskaan, onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten tästä pääsee jatkamaan eteenpäin? Haluaisin kommentteja ja vinkkejä koska omat ajatukset ovat aivan sekaisin.
Ruoka ei maistu, yöunet ovat lyhyitä, päivisin olen väsynyt ja nukun päivällä, yöt ovat vaikeita. Voi kuinka paha on olla! ☹️
Moi Hiljattainpetetty
kuulostaapa hyvältä, kun olet saanut raivottua tunteesi ulos, se on tervettä ja hyvää juuri noin, siinä tilanteessa kun se tulee tai kohta sen jälkeen ilmaista oma tunteensa.
Mikäpäs siinä muu on vaihtoehtona, tai ainahan on vaihtoehtoja, mutta sun tilanteessa miettisin haluatko olla vänkäämässä toista loppuelämän jäämään tai tirkistelemään ja vahtimaan pettääkö se. Vai etenemään elämässä ja parisuhteessa enemmän siihen suuntaan, että se on vapaaehtoinen sitoumus, kumpikin sitoutuu siihen vapaaehtoisesti ja omasta halustaan, ja jos se ei sitä ole, niin millä velvollisuudella tai houkuttelulla siinä sitten pitäisi pysyä.
Ehdotan että rakastaisit itseäsi ja arvostaisit itseäsi niin paljon, että et alentuisi tirkistelijäksi ja mustasukkaiseksi toisen kontrollloijaksi. Ja toisaalta samalla antaisit toiselle tilan olla sitä mitä on, raadollisuudessaan - että ottaisit askeleen taaksepäin tai kaksi ja sanoisit, että sinä haluat hänet kyllä, mutta hänen täytyy miettiä päänsä puhki ja päättä mitä haluaa... sinut vai sen toisen. Silloin toisen on otettava vastuu omasta elämästään ja tekemisistään ja mietittävä mitä haluaa. Jollekulle se voi näyttää helpoltakin, mutta millä sitä rakkautta estää jos se on tullakseen, sori vaan, myös olemassaolevien puolisoiden suhteenkin väliin. Mulle kävi niin ja jälkikäteen mietin, että toi menettelytapa olis saattanu jotain pelastaa tai ainakin olisin itse tehnyt itselleni ja toiselle selväksi, että rakastan ja arvostan itseäni, Eli jos sä haluat jakaa elämäsi kanssani, niin tule vapaaehtoisesti tai mene ikuisiksi ajoiksi pois.
Ja sitten sä jäät katsomaan ja hetkeksi odottamaan. Tai päätät itse lähteä siitä tyydyttämättömästä suhteesta pois katselemaan muita maisemia itsellisesti, itsellesi riittäen. Ja saat nähdä, että tulee vastaan toinen itsellinen ja sitten voi olla kivempaa kuin sellaisen kanssa, joka tarttee sivusuhteita.
Voi olla että kumppanisi järkiintyy tai paremminkin kuulee omat tunteensa sinua kohtaan, tai sitten ei. Te olette vielä kovin nuoria, ja olette aika pitkään olleet nuoresta alkaen yhdessä joten on toisaalta ihan ymmärrettävää, että ei ihan niin tarkkaan tunteitaan tiedä, tai että ne voivat yllättää - voi voi vielä paljon "aikuisempanakin" noita ylläreitä tapahtuu, eli tervetuloa kerhoon.
Ja se ei ole sun vika, jos toinen toimii noin. Hänellä on oman elämänsä myllerrys sisällään käymässä, syy ei todellakaan ole sinun. Ei kenenkään. Myllerryksellä on oma syynsä.
Puhu itsesi kanssa, kuuntele tunteitasi ja ilmaise niitä millä tahansa rakentavalla tavalla että saat pahan olon pois sisältäsi. Ja puhu kumppanillesi, jos mahdollista, minusta tuntuu siltä ja tältä. tyyppisillä viesteillä.
Juuri tulee toi Niks ja Naks, en vierellesi enää tuu, -biisi jota kuuntelin jo syksyllä ja kesällä ja pahalta kuulosti- Nyt tuntuu jo helpommalta, ja elämä jatkuu vaikka mut hylättiinkin, mutta jaksan jo ajatella paremmin omaa elämääni ja sen arvokkuutta. Toivottavasti sinä näet oman elämäsi arvon jo tarpeeksi ajoissa, etkä anna sitä toisen tallattavaksi. Pettäminen kertoo aina jostain tunteesta, tarpeesta, tai toimintatavasta eli arvoista. Jos se ei miellytä, on täysi vapaus lähteä poispäin. Joskus pettäjä herää siitä, toisinaan ei, mutta ainakin pelastat itsesi.
🙂👍