Petin ja tein paljon virheitä. Tehkää toisin.
Olen pettäjä, vaimo. Kaksi vuotta kestäneen suhteen paljastumisesta on kulunut kolme vuotta. Olemme hahulunneet yrittää jatkaa yhteistä elämää, jota on takana 20 vuotta. Lapsiakin on.
En ole hoitanut jälkiselvittelyä mallikkaasti. En pystynyt kertomaan heti koko totuutta suhteesta. Taustalla oli paljon häpeää ja pelkoa. Mieheni yritti itsemurhaa heti suhteen paljastuttua.
Muutama päivä suhteen paljastuttua vastasin kolmannen osapuolen puheluun. Kerroin aiasta heti miehelleni, mutta ymmärrettävästi hän ei ymmärtänyt. Henkilö jonka kanssa petin on samassa yrityksessä töissä. Työn puolesta emme joudu olemaan tekemisissä ja fyysisesti työpaikassa on etäisyyttä kilometrin verran. Olemme kuitenkin törmänneet toisiimme muutaman kerran ja vaihtaneet silloin lyhyesti kuulumisia. Olen myös ollut sähköpostilla yhteydessä. Halusin pyytää anteeksi etten voi olla yhteydessä ja kertoa etten halua enää louktata ketään. Nämä tein salassa mieheltäni. Niistä jäin kuitenkin kiinni. Hän kävi epätoivoissaan lyömässä kolmatta osapuolta. Mieheni kokee etten ole lopettanut suhdetta näiden yhteydenpitojen vuoksi. Ymmärrän tehneeni väärin.
Mieheni voi erättäin huonosti kaiken tapahtuneen jälkeen. Olen pitkittänyt hänen toipumistaa. Olen ymmärtänyt tilanteen vakavuuden. Kaikki yhteyden pito on jäänyt. Varmistelen ettei yhteentörmäyksiä tule. Olen antanut sähköpostini, puhelimeni, facebookin avoimiksi. Olen pyytänyt anteeksi, kertonut katuvani. Pitänyt häntä lähellä ja sanonut että häntä rakastan.
Terapiassa kävimme, mutta mieheni usko niihin on mennyt, koska en pystynyt olemaan alusta asti rehellinen ja totuus tuli tipoittain. Tällä hetkellä olemme noin miljoonan kilometrin päässä toisistamme. Toistuvaa riitaa ja kommunikointi vaikeutta. Olen valmis yrittämään melkein mitä vain. Haluan tukea miestäni tulemaan kuntoon. Kenties saamaan meille vielä jotain hyvää. Hän ei halua erota, mutta yhdessä oleminenkin on raskasta. Lapset kärsivät kovasti. Itse haluan antaa meille mahdollisuuden sitä kuitenkaan vaatimatta. Tehdä töitä parisuhteen eteen. Puheeni on kuitenkin sanahelinää luottamuksen mentyä.
Itse näen elämässä hyvää. Näen mahdollisuuden mikä meillä vielä on, sitä kuitenkaan vaatimatta. En kuitenkaan pelkää yksinjäämistäkään.
Ehkä tämän lukee joku samassa tilanteessa oleva tai joku aikaisemmin vastaavaa kokenut. Kenties joku petetty joka osaisi kertoa mitä tässä tilanteessa kaipaisi. Olen tehnyt paljon asioita väärin… niistä kuitenkin oppien, lopun elämää.