Petetty monta kertaa ja sekaisin!
Olen 44-vuotias kolmen lapsen isä. Sain toukokuussa 2003 tietää, vaimoni itse kertoi, että hän oli tapaillut toista miestä. Otin asian yllättävän rauhallisesti ja vaimoni lupasi että se loppuu. Kuitenkin seuraavan vuoden aikana hän jäi kiinni neljä kertaa siitä, että oli tavannut tämän kyseisen miehen. Jokaisen kerran jälkeen hän lupasi että se loppuu. Iskut olivat valtavia ja jouduin olemaan jonkin aikaa sairaslomalla sekamuotoisen masennus ja ahdistusreaktion takia.
Toukokuussa 2004 kun tämä neljäs kerta tuli esille tilanne oli todella paha. Olin ilmoittanut aiemmin että seuraavasta kerrasta tulee ero, en kuintekaan pystynyt siihen, koska rakastan vaimoani ja lapsiani niin valtavasti. Tilanne rauhoittui, kunnes tänä syksynä hän jäi vielä kiinni tapaamisista jotka olivat alkaneet kesällä vuoden tauon jälkeen.
Omasta mielestäni olen yllättävän rauhallinen, mutta sisällä myllertää ihan kamalasti. Olen pohtinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että se mitä olen vaimoni kanssa rakentanut 20-vuotta on minun elämääni, eikä kukaan sitä minulta vie. Olen siis vieläkin päättänyt jatkaa ja antaa vaimolleni mahdollisuuden.
Mies jota hän on tapaillut asuu yhdessä entisen vaimonsa kanssa jota hän on pettänyt 4 – 5 kertaa. Miehellä ei ole mitään aikomuksia mennä yhteen vaimoni kanssa, vaan hän jatkaa entisen kanssa.
Välillä on aikoja jolloin olen rauhallinen ja jopa onnellinen, välillä elämä on yhtä helvettiä. Miten tästä eteenpäin sitä en tiedä. Vaimollani ei ole minkäänlaista tulevaisuutta tämän miehen kanssa ja vaimoni tuntien ja kuten hän on ketomut, hän ei selviäisi yksin vaan haluaa olla meidän kanssa.
Pahimpia ovat hetket kun vaimoni on lenkillä tai harratuksissa, joskus tuntuu että hajoan. Joskus pystyn ottamaan nekin tilanteet rauhallisesti. Vuoristorata on melkoinen. Jatkamispäätökseeni eivät vaikuta lapset vaan se, että jostakin ihmeen syystä minä vieläkin rakastan vaimoani, haluan antaa hänelle anteeksi ja jatkaa hänen kansaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Tällä hetkellä tuntuu että enää en iskuja kestäisi ja toivon ettei niitä enää tulisi.
Toivon tulevaisuudelta paljon , mutta samalla yritän olla realisti. Onko joku kokenut saman ja voisiki joku kertoa omia kokemuksia.
Kirjottelen vaikka ei täysin oma kokemus vastaakkaan sun kokemusta. Ikää on mulla huomattavasti vähemmän ja näin ollen aviovuosiakin kertynyt hyvin vähän, eikä lapsiakaan vielä ole. Kirjottelin oman kokemukseni tuonne "petetty osapuoli" otsikkoon. Tuntemuksesi ovat todella tuttuja, välillä on lähes onnellinen olotila ja välillä taasen tuntuu elämä liiankin tyhjältä☹️ Tulevaisuuden suhteen kaikki on tosiaan auki, mutta yritän kuitenkin uskoa vakaasti, että tämän karikon yli päästään. Taustalla vaikuttaa hyvin suuri rakkaus puolisioa kohtaan, mikä toisaalta tuntuu hullulta tapahtuneen jälkeen.
Tuli itselle tässä vähän sillainen olo, etä muna neuvoo kanaa kun ikää kuitenkin on tosiaan rutkasti vähemmän😳 , mutta toivotan kuitenkin voimia ja uskoa tulevaisuuteen. Aika ja kommunikointi taitavat kuitenkin olla ne avain asiat jotka auttavat näin syvien haavojen paranemiseen...
☹️ Osanottoni tilanteesi vuoksi! Itse olen 36v. ja 4 lapsen äiti. Tyttöjen isä lähti ja jätti meidät tilanteeseen jossa asuimme keskeneräisessä talossa ja yrityksemme työmaat kesken. Jäin siis yksin hoitamaan lapsia ja taloa ja firmaa ja ties vaikka mitä muuta. En tarkoita todellakaan tällä sitä, että minulla olisi ollut huonommin ja silti selvisin. Ei, kyllä minusta sinulla on tukalammat paikat! Haluaisin sanoa jotain mitä tuskin haluat lukea, nimittäin että jos toinen pettää niin miksi siedät sitä? Tuollainen käytös toiselta osapuolelta kyllä mielestäni viestittää selkeästi sitä, ettei hän arvosta sinua ollenkaan!
Hän repii sinua sisältä vain jos annat hänen tehdä niin!
Rohkeutta sinulle tuleviin ratkaisuihisi!
Tutulta kuulostaa. Vaikkei minulla olekaan noin pitkää avioliittoa takana, ymmärrän valintasi koska olen sitoutunut omaan liittooni ja rakastan miestäni kaikesta huolimatta.
On tuo kokemasi kyllä niin rankkaa, etten yhtään ihmettele, että olet "sekaisin", kuten kirjoitit. Toivottavasti vaimosi ymmärtää, minkälaisen karhunpalveluksen on sinulle tehnyt, ja ymmärtää pyytää anteeksi ja tehdä oikeasti parannuksen. Meillä on sama tilanne, eli mieheni "salarakas" on naimisissa toisen kanssa eikä ole aikomustakaan erota. Toivottavasti vaimosi ymmärtää ihan oman itsensä vuoksi, että hän rikkoo myös omaa psyykeään koko ajan pettämällä sinua. Minun mieheni oli niin huonossa kunnossa keväällä, että sitä taustaa vasten oikeastaan olisinkin enemmän huolissani vaimostasi kuin sinusta. Miten hänen psyykensä kestää? Toivottavasti hän tajuaa, ennenkuin "hajoaa" tms.
Voi mä tiedän miten pahalta susta tuntuu. Itkien luin sun kirjoituksen, kirjoitit aivan kuin mun elämästä ja tunteet omiani.
Mies on pettänyt mua monesti ja jäänyt totaalisesti kiinni kaksi kertaa. Nyt on ero haussa hänen toimestaan.Molemmat kerrat ovat olleet pitkiä suhteita, oikeaa kestoa en edes tiedä, enkä enää haluakaan.
En vaan voi ymmärtää sua, enkä itseänikään miksi on halua jatkaa tuollaisen ihmisen kanssa. Kai se syy on kun rakastaa toista kaikesta huolimatta. Mutta eihän nuo ihmiset ansaitse sitä.
Kuinka monta kertaa tämäkin on ilmoittanut, että suhde on loppu ja aina se vaan jatkuu. Aina joku kertoo mulle, että siellä ja siellä...
Olen monesti heittänyt hänet pellolle mutta aina vaan onnistuu keplottelemaan itsensä takaisin. Ja minä tyhmä uskon ja otan takaisin.
Nyt sain tietää taas uusia asioita ja päätin, että tämä kerta on viimeinen. Enää ei takaisin tule vaikka lupaisi mulle mitä.
Tämä prosessi on kestänyt vuoden ja se on ollut elämäni vaikein vuosi. Lisäksi alkoi kääntämään lapsia mua vastaan ja pyysi tekemään kaikkea tyhmää. Lapsien lahjonta maallisella tavaralla kuuluu hänen kuvioihinsa myös.
En oikeastaan enää tiedä yhtään syytä miksi mun pitäisi jatkaa tämän henkilön kanssa elämääni. Enkä kehota sinuakaan niin tekemään.
Olen miettinyt asioita paljon tämän vuoden aikana ja yksi tajuamani on ainakin ettei tämä ihminen arvosta mua ollenkaan. Ei puolisona, ei lasten äitinä, ei edes ihmisenä. Ja jos ei ole ihmisarvoa edes toisen silmissä, ei ole syytä jatkaakaan.
En halua olla enää kynnysmattona. Haluan elää ja saada hellyyttä osakseni minäkin. Olen ollut kulissina myös yli 20vuotta, eiköhän se riitä.
Aina joku muu on mennyt ohi. Aina joku muu on tärkeämpi.
Olen päättänyt päästää irti ja antaa heille tilaisuuden, kaksi pettäjää yhdessä. Ansaitsevat toisensa.
Myös minä ansaitsen parempaa, ja Sinä!🙂🌻
Olen niin paljon sinua nuorempi ja suhteessa myös myös vähemmän vuosia, mutta tunteeni ovat saman tyylisiä. "Jätä se", olisi niin helppoa, mutta kun asiat ei mene niin. Puolisoaan rakastaa kuitenkin, vaikka hän olisi tehnyt kuinka pahasti, tai loukannut niin paljon. Pystyn ajatuksissani yhtymään kanssasi niihin häpeän tuntemuksiin ja luottamuksen puuttumiseen. Meillä pettäminen tapahtui juuri silloin, kun puolisoni lähti harrastuksiinsa. Harrastukset tarkoitti tämän toisen ihmisen tapaamista, mutta enhän tiennyt sitä silloin. Me olemme päättäneet jatkaa, mutta lähes joka kerta, kun puolisoni lähtee harrastuksiinsa, niin mietin, että onko jälleen sellainen tilanne? Tämä tilanne raastaa eniten minua ja tuo ajatuksiini takaisin kaiken sen tuskan. Toivon itsekin, että pystyisin ajattelemaan puolisostani toisin, mutta vielä en ainakaan siihen kykene.☹️
Monien ystävien tapaaminen on niin vaikeaa, sillä he tietävät tilanteestamme. Tuntuu pahalta mennä yhdessä yhtään mihinkään. Hävettää niin paljon, enkä halua nähdä kenenkään katseita!
En tainnut sinua auttaa yhtään, mutta halusin kuitenkin kertoa ja ehkä sinä voit neuvoa minua!
Niin pahempia ovat nuo tilanteet kun toinen lähtee jonnekkin, jäätyään pettämisestä kiinni.
En usko sanaakaan selityksistä vaan mietin samoja asioita kuin edellä puhujat, onko taas menossa tapaamiseen ja hänhän menee. Jäänyt jopa kiinni.
Siksi sanoin jätä mokoma otus, koska meillä jo kertaalleen yritettiin paluuta ja taas jäi kiinni pettämisestä ja suhteestaan toiseen.
SE sattuu niin paljon, etten halua niin kipeätä kokemusta kenellekkään toiselle.😭 Ja juuri kun alat luottaa toiseen uudelleen, hän tuuppaa sut kumoon teoillaan ja kävelee vielä ylitsesi. Onko se ihmisen arvoista elämää, mun mielestä ei😝