Hei, itselläni on kokemusta petetyksi tulemisesta, mutta naisen kanssa. Voin vain kertoa, mitä itse koin. Menin aivan rikki,
varsinkin kun mies kertoi, ettei ollut ajatellut minua siinä tilanteessa ollenkaan. En tiedä onko se miesten puolustus vai
heikkous, että he jakavat elämänsä lokeroihin, tähän lokeroon kuuluu oma muija ja tuohon tuo toinen ihminen. Eivätkö he
ajattele ollenkaan, miltä puolisosta tuntuu, tuntuu kummalliselta, koska eletään yhdessä ja nähdään se toinen ihminen siinä
vierellä.

Voin vain kuvitella, kuinka huonoksi olosi tunnet, että sinua on petetty miesten kanssa. Minä tunnen edelleen itseni todella
surkeaksi ja epäviehättäväksi, ja arvottomaksi. Enkö ole tuon arvokkaampi, saako minua kohdella miten tahansa...

Koita jaksaa löytää elämästä jotain mielekästä ja koita ajatella elämääsi uudella tavalla. Millaista se olisi ilman miestäsi? Entä
jos jatkatte yhdessä, millaista elämää se olisi, kyttäisitkö häntä ja hänen menojaan ja tarkistelisit, missä hän liikkuu vai voisiko
luottamus palautua?

Oma tulevaisuuteni on vielä ihan sumea, mutta koitan etsiä kiintopisteitä, joiden varassa jaksan. Jotain uutta, joka koskee vain
minua ja kuuluu minulle. Vaikeaa se on, mutta yritetään yhdessä!🙂🌻

Hei!

Se että tulee petetyksi on aina isku vasten kasvoja. Ei se lievennä oli se tapahtunut miehen tai naisen kanssa. Jos et halua antaa periksi niin silloin teidän on istuttava alas ja katsottava toisianne ja puhuttava asiat halki perin pohjin mitään säästämättä vaikka se kuinka satuttaisi. Joissain tilanteissa parisuhdeterapia on myös keino selvittää asioita.

Itse en hyväksi pettämistä ja omalla kohdallani asia olisi kerrasta poikki, sillä viha ja inho olisi niin voimakasta ettei elämästä tulisi mitään.

Jos haluaa yrittää uudelleen niin mitää ei saa jättää hampaan koloon sillä toisen pettäminen on paha ase riidoissa jatkoa ajatellen!

Voimia sinulle!!

Hei!

Itselläni on myös kokemus petetyksi tulemisesta, minun kohdallanikin kysymys oli tosin toisesta naisesta. Petetyksi tuleminen satuttaa kuitenkin aina valtavasti, oli sitten pettäminen millaista tahansa.

Omalla kohdallani on kulunut nyt 2 kuukautta siitä, kun mies kertoi sivusuhteestaan. Ensimmäinen reaktioni oli heittää mies pihalle - sen teinkin - mutta vain viikkoa myöhemmin annoin hänen tulla takaisin. Syynä oli se, että tajusin edelleen rakastavani häntä, tahdoin selvittää asiat juurta jaksaen ja samoin tahtoi mieheni.

Jos päätät jatkaa miehesi kanssa, niin puhukaa, puhukaa, puhukaa. Ihan kaikesta ja juurta jaksaen, uudestaan ja uudestaan. Mitään ei saa jättää selvittämättä ja ennen kaikkea, olkaa täysin avoimia ja rehellisiä toisillenne ja itsellenne. Selvittäkää tapahtunutta ja myös suhdettanne. Vaikeaa se on, ja se vaatii molemmilta valtavan paljon. Tee selväksi miehellesi, miten hirvittävästi hän on sinua loukannut. Jos mies aidosti katuu ja yrittää kaikkensa selvittääkseen asioita, ja jos sinä löydät sisältäsi tahdon edelleen yrittää, uskon, että mahdollisuuksia on.

Nämä ovat olleet minun evääni. Alkuun tuntui, että kaikki oli sirpaleina. Tunsin itseni täysin arvottomaksi ja mitättömäksi, kunnes tajusin, ettei tämä ole minun syytäni. Älä hyväksy mieheltäsi mitään itseesi kohdistuvia syytöksiä, äläkä myöskään syytä itseäsi tapahtuneesta. Pettäminen on aina pettäjän itsekäs valinta, josta ei voi syyttää petetyksi tullutta. Yritä löytää oma arvosi itsestäsi, sinä olet arvokas - et ansaitse tuollaista loukkausta. Sinä olet voittajien puolella, muista se!

Kaikkein vaikein ja pahin asia on luottamuksen menettäminen. Välillä en tiedä, pystynkö enää koskaan luottamaan mieheeni millään tasolla. Myös käsitys tuosta ihmisestä meni täysin sirpaleiksi. Kuka tuo mies on, miten rakkaani voi tehdä tällaista? Noiden sirpaleiden kokoaminen vie aikaa. Itsekin olen siinä vasta alussa. En myöskään pysty lupaamaan miehelleni mitään. Tulevaisuus on täysin auki. Elän vain päivän kerrallaan, ja se on osoittautunut hyväksi keinoksi. Tärkeintä on vain asioiden selvittäminen, ja tunne siitä, että MINÄ selviän tästä. Tulevaisuus näyttää tapahtuuko se yksin vai yhdessä mieheni kanssa. Hätiköityjä päätöksiä ei kannata tehdä. Anna aikaa itsellesi.

Toivottavasti näistä ajatuksista olisi edes jolle kulle apua. Olen itsekin vasta niin alkutaipaleella, ettei tämän kummempaa irtoa. Hengessä olen kuitenkin jokaisen petetyksi tulleen mukana. Ollaan vahvoja!

Oli muuten jännä lukea tuosta lokeroinnista. Aivan kuin olisi lukenut oman miehensä sanoja. Hän myös selitti, ettei ajatellut minua pettäessään. Että hän kuvitteli voivansa elää kaksoiselämää, pitää tuo suhde täysin irrallaan todellisesta elämästään. Hän sanoo, että ollessaan tuon toisen naisen kanssa, hän oli kuin toisessa ulottuvuudessa, unessa, jossa minua ei ollut olemassa. Pitäisikö tuon lohduttaa? Se tuntuu minusta täysin käsittämättömältä! Ja pahalta. "Unessa" ollessaan, hän oli onnellinen. Paha vain, että tuo "uni" alkoi lopulta tunkeutua todellisuuteen, ja miehelle tuli paha olla, huono omatunto, tuska - kunnes oli pakko kertoa asiasta minulle.. No, hyvä kun kertoi. En enää halua elää valheessa. Mutta ei tuo "selitys" minun tuskaani vähennä.

Tulipahan purettua omia tuntoja, vaikka tarkoitus oli tarjota vertaistukea.
On tämä vain niin kipeä asia.

Vielä kerran, voimaa kaikille!🙂🌻

Kiitos kaikille vastanneille ja olen jo saannut hieman asiaa eteenpäin.Mies on todettu masentuneeksi ja saannut lääkityksen sekä terapia apua.Käyn myös itse purkamassa tuntojani asiasta ja se on ollut suuri helpotus kun saa asioihin järkeviä vastauksia.Voimia teille kaikille🙂🌻