En oikein tiedä miten lähtis purkamaan kaikkea tuskaa ja vihaa mikä sisällä myllertää.
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 20v kaikkine iloine suruineen ja lapsineen.
Isäni on ollut vuositolkulla huonossa kunnossa joka on tavallaan jo rankkaa ja olen äitiäni joutunut tukemaan ja auttamaan arjen elämässä jonka teen mielelläni koska hän on rakas ja tärkeä ihminen.
Olemme käyneet erikseen tanssimassa välillä koska lapsenvahteja on vaikea saada.
Ajattelin miehenkin olevan sitten paremmalla tuulella kun on kova tanssimaankin.
Joku aika takaperin eräänä iltana miehen puhelimeen tuli viesti ja eikös tyttö kattonu sen.Siinä toivoteltiin märkiä unia suukkoja joka paikkaan jne…
Mies lähti mykkänä nukkumaan siitä paikasta ja väitti ettei ollut mitään viestiä
No sen jälkeen todisteli että tullu vika paikkaan jonka jo aloin uskoakkin onhan se mahollista nykyaikana.Meni pari viikkoa ja äiti joutui teholle käyden kuoleman rajoilla.
Ajattelin kun siitä jotakuinkin selvittiin etten enempää jaksais.
Seuraavalla viikolla luimme postia ja miehen avatessa kirjeen sieltä tippuikin kirje.
Miehen ruvetessa kiroilemaan vaadin kirjeen itselleni ja arvatkaa kun kaiken tän päälle paiskataan lemmenyön tarkka kuvaus silmien eteen.Olin varma että sydän repee tätä se ei enää kestä.
Ovat toisella tapaamisella menneet sänkyyn ja soitelleet monta kertaa viikossa sen jälkeen monta kuukautta ja minulle on uhottu kirjeen tuloon asti etttä kyllä yksin pitää saaha mennä jne…
Rintaan on koskenu monta viikkoa ja välillä tuntuu että halkeen.
Laitoin viestin isännän puhelimella”soita”.Parin minuutin kuluttua soi puhelin ja isäntä jutteli nätisti parin metrin päässä ja lopetti puhelun.Halusin sen sanovan sille puhelimessa että se on loppu.Sano sen sijaan minua kieroilijaks.Sillo naksahti ja vedin eka kerran eläissäni päiväkännit ja sammu😭in.
En varmasti eläissäni ole itkeny niin rankasti ja paljon ku näinä viime aikoina.
Ollaan itketty välillä yhessäkin ja setvitty asioita.Rankkaa on ollu ja tulee varmaan olemaankin.
Niin paljon on toisen taholta sanoilla ja kiroamisella loukattu minua ja lapsia ja sitten saa vielä niellä tämän.Toinen yrittää kirkkain silmin valehella viimeseen asti.
Oli muijallekkin viestin jälkeen aamulla soittanu vaan että pahaan aikaan laitoit viesti ku tyttö näki.Se oli ainut huono puoli😠 Oli tutulle miehellekki kertonu viestistä pokkana vaikka hyvin ties keltä oli tullu.
Kai tästä jotenki selviää.Välillä menee hyvin välillä kirjeen sanat nousee silmien eteen ja sitten ollaan pohjalla taas.Mietin vaan olisko se loppunu vieläkään jos en nähny kirjettä vai jatkuisko uhoaminen yksinmenoist tansseihin yhä ja tää suhe.
Hyvää joulun alusta kaikille kumminkin!
Aneliini
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.