Petänkö vai en?

Petänkö vai en?

Käyttäjä c_line aloittanut aikaan 05.12.2007 klo 13:17 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä c_line kirjoittanut 05.12.2007 klo 13:17

Hei kaikille!
Minulle tapahtui tuossa taannoin jotain aivan ihmeellistä, jotain mitä en ole koskaan tuntenut…
Olen ihmeissäni ja hukassa 😐 Onko muille tapahtunut jotain tällaistä??

Olen 22v nainen, olen elänyt yli viisi vuotta onnellisessa parisuhteessa, mieheni kanssa. Olemme olleet kihloissa 4v, ostimme vuosi sitten omakotitalon ja lapsia on suunniteltu hankittavan joskus vuoden-parin päästä. Kaikki siis suht hyvin, ainakin päällisin puolin:
Avomieheni on jonkin sortin seksiaddikti, hän on HULLUNA pornoon (ei ihan kesyyn sellaiseen…), alan vaatteisiin ym. ym. ja haluaakin seksiä n.kerran päivässä. Monet kavereistamme ja perheistämme tietävät hänen ”mieltymyksensä” mutta kaikkien mielestä se on vain hauskaa ja ”tervettä että mies on alastomista naisista kiinnostunut”. En luokittele itseäni mitenkään tiukkapipoiseksi näiden asioiden suhteen, mutta liika on aina liikaa…
Jotenka, kilttinä ja uskollisena avovaimona (joka haluaa pitää miehensä tyytyväisenä) annan hänelle sitä seksiä, mitä hän haluaa ja silloin kun hän sitä haluaa. Olen kieltäytynyt seksistä ehkä kaksi-kolme kertaa suhteemme aikana. Silloinkin seuraus on ollut mökötys ja suuttumus mieheni puolelta. Hän on todella pitkävihainen ja kun hän suuttuu, mökötämme noin viikon. Tapanani on ollut lepytellä hänet melkein heti riidan jälkeen (ja pyydellä anteeksi 😞), vaikka riidat eivät johdu minun käytöksestäni vaan hänen. Itse vihaan riitelyä, enkä haluaisi riidellä yhtään, koskaan!
Olen tehnyt väärin, aivan väärin!! Huomaan sen nyt, kun ”puhun” näistä asioista ääneen. Nyt vasta huomaan miten tyhmä olen itse ollut 😭
Olen kai hakenut hyväksyntää ja rakkautta mieheltäni koko suhteemme ajan, kuin pieni koiranpentu, hän on voinut kohdella minua miten vain ja minä olen istunut hänen vierellään silmät suurina. Lyhyesti sanottuna mieheni on todella mustasukkainen minusta (mm.en ole koskaan ollut yksin baarissa, ilman häntä) ja hän alistaa minua seksuaalisesti.

Mikä sitten pitää minut hänen luonaan? Ehkä 70% yhteisestä arjestamme meillä on todella hauskaa ja ihanaa yhdessä, ei kuitenkaan romanttisessa mielessä. Olemme toistemme parhaat ystävät.
Talo. Olen selkänahastani repinyt ajan ja voimavarat talomme rakentamiseen (ammattilaisten apuna kuitenkin), remontoimiseen ja sisustamiseen. Olen tehnyt talostamme (sisältä päin) sellaisen kuin olen aina haaveillut ja halunnut ja olen ylpeä kaikesta tekemästäni työstä. Mieheni ei osallistunut tekemiseen kuin prosentin siitä mitä minä tein. Enkä haluaisi luopua talostamme mistään hinnasta. Tiedän että jos ero tulee, talo menee myyntiin.
Tietenkin minua pelottaa myös se yksin oleminen. Olen niin tottunut häneen ja hänen kanssaan elämiseen että osaanko olla yksin? Jos eroaisimme, se tuntuu samalta kuin iso pala minua repästäisiin irti. Haavan parantamiseen menisi todella kauan aikaa.

Mutta se mitä minulle tapahtui, on saanut pääni ja sydämmeni täysin pyörälle 😳
Olen ihastunut mieheni parhaaseen ystävään. En ole varma onko se edes ihastumista vai vaan fyysistä himoa toista kohtaan?
Tapasin miehen ensimmäistä kertaa muutama päivä sitten kun hän tuli meille juomaan mieheni kanssa. Hän on juuri eronnut avovaimostaan.
Avomiehelläni on ystävänsä kanssa melko värikäs huumorintaju ja osa vitseistä on sen tyylisiä että mieheni kaveri heittää miehelleni että: lähde ulos vähäksi aikaa ni me voidaan pitää hauskaa sun vaimos kanssa… Ja tämän tyyppistä huumoria jatkui koko illan ajan 😀
Mieheni ystävä on kieltämättä todella flirtti, ja hän yrittikin saada moneen otteeseen lupaa mieheltäni että voisi joskus viedä minut baariin. Mutta kuten arvaattekin, mieheni ei antanut lupaa.
Viimeinen silaus oli halaus jonka mieheni ystävä tuli minulle antamaan ennen kun he lähtivät kahdestaan baariin. Minusta se ei tuntunut miltään ”kaveri” halaukselta…
Koko yön pyörin yksin sängyssämme, tärisin ja sydän hakkasi miljoonaa. Päällimmäinen ajatus mielessäni oli että: Mä menisin sen kanssa sänkyyn, kunhan vaan saisin tilaisuuden! Menisin!
Unettomasta yöstäni on nyt kulunut muutamia päiviä ja olen siitä asti elänyt fantasiamaailmoissani ajatellen tätä toista miestä… Päässäni pyörii miljoonia kysymyksiä: Uskallanko ehdottaa avomiehelleni breikkiä, jolloin pääsisin toteuttamaan haluni? Vai pitäisikö erota saman tien? Haluaako tämä toinen mies kanssani samaa kuin minä? Uskallanko kysyä häneltä?
Auttakaa…😯🗯️

terveisin c_line 🙂🌻