Kiitos vastauksesta pinkrose. Kirjoitin viestini tänne yksi aamu, jotta vähän sain ajatuksiani ulos. Vallankäyttöä, myönnän kyllä. Ymmärrettävästi minulta väärin edes sellaisella uhkailla. Kenellekään en ole kertonut, enkä tule kertomaan. Hänen asiansa se on joskus asia exälleen kertoa, kun eroon vaikuttanut. Tai olla kertomatta. Se lähinnä vain omaa mieltä painanut kun asian itse tiedän ja miehen kanssa olen tekemisissä kuten naisenikin lasten myötä. Eli mietin vain enemmän moraaliselta kantilta asiaa. Sen mitä ymmärtänyt, ei pettämiselle sen kummempaa syytä ole ollut? Kaikki ollut melkolailla hyvin.
En ole itse joutunut petetyksi ainakaan tietoisesti, enkä pettänyt.
Kyllä minä naista arvostan. Hassua, että viestistäni välittyi kuva ettei näin ole. En minä häntä huonompana pidä vaikkei omakotitalossa tällä hetkellä asu. Se tuli nyt ilmaistua kaiketi tekstissä väärin, kun käytän "tunkkaisia" kielikuvia kerrostaloelämästä. Totta se tosin on. Pois siitä taloyhtiöstä tulisi päästä, johonkin parempaan. Kyllä me puolin ja toisin olemme miettineet, jos yhteen voitaisiin muuttaa. Eri paikkakunnilla asuminen tuo haasteita, mutta työt pitää vielä tällä hetkellä asian näin. Sitä enemmän vaikuttaa se että vanhempi lapsista on koulun jo aloittanut ja käy jo toista luokkaa nykyisellä paikkakunnalla, on tuttua, on ikäisiä kavereita.
Mikä minut suhteessa pitää? Se lienee kuitenkin Rakkaus. Ehkä se vaatii vaan ymmärrystä enemmän. Itse olen vapaaehtoisesti lapseton ja hän ja lapsensa ovat tuoneet paljon iloa omaan elämääni. Parasta kaiketi koittaa vain unohtaa se mitä tiedän menneistä.
-
Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Lisäsin pari sanaa
-
Muokattu kirjoittajan toimesta 4 vuotta, 9 kuukautta sitten. Syy: Lisäsin pari sanaa