Hei, kirjoitan tässä tilanteestamme johon ajauduimme monen asian vuoksi. Olemme naispari ja 7 vuotta yhteiseloa takana, lapsia perheessämme on myös. Lapsen sairauden sekä siitä aiheutuvien muiden ongelmien vuoksi erkaannuimme, toinen pakeni harrastukseen tätä elämää ja minä jäin kotiin ja huomaamattani hoidin kaiken.
Nyt tämä toinen ilm että ei kykene enään antamaan kellekkään mitään vaan haluaa erota, olen häntä koittanut saada kanssani vaikka pariterapiaan tai jotain koska tiedän että meillä on niitä hyviä asioita paljon ja tää arki on kuormittanut meidän molemmat. ¤ 4 vkoa tässä on oltu ns omissa oloissaan, toinen on tähän asti vain hokenut että ero on ainoa oikea ratkaisu mitään muuta ei ole, eikä halua lähelleen.
Kun eilen sain häneltä viestin että hän haluaa syliin???
olen itse kovin ristiriitaisissa oloissa, koska pelottaa toisaalta itseään ”avata” toiselle jos tällä ei ole mitään muuta kun hetken mieliteko…
Voiko kriiseistä ylipäätään päästä yli vaikka toinen alkuun onkin niin jäärä että ei näe mitään muuta vaihtoehtoa? Jos toinen jaksaa uskoa niin voiko silloin jotain vielä pelastaa…
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.