Siinäpä se kysymys otsikossa olikin….
Meillä 4 lapsinen perhe. Miehen alkoholi-ongelma selätetty, nyt useamman vuoden ollut siitä ”parantuneena”. Ennen kaikki hoitamattomat asiat menivät juomisen ja juhlimisen ja vuorotyön piikkiin, ja jaksoin kun uskoin että sitten kun parantuminen tapahtuu, niin tavat muuttuu. Olin valmis silloin lähtemään, jos juominen ei lopu (oli muutaman vuoden ajanjakso). Olen tosi ylpeä miehestäni kun pääsi kuiville ja kehun useaan.
Mutta nyt kun elämä on normaalia, niin meidän suhde ei kuitenkaan ole– monta kertaa puhutaan että minkä pitäisi muuttua….. Mutta puheesta ei päästä pidemmälle.
Mies nukkuu päivittäin 2-3h päikkäreitä, yöunet menee pilalle ja valvoo tunteja yön aikana. Ei usko vaikka olen sanonut että ehkä kantsisi parantaa unirytmiä. Muuta ei sitten vapaapäivinä tee kuin nuku päikkäreitä ja kuskaa lapsia muutamaan otteeseen autolla johonkin. Kiukuttelee myöhemmin että on vaan ilmaisena taksina. Ei mitään sunnitelmallisuutta ja sitten monta eri sähellystä päivän aikana, josta luonnollisesti kiukuttelee että ei koskaan saa omaa aikaa tai huilata. Molemmat käy töissä, mulla pelkkää aamuvuoroa, mutta sitten kun kotiin pääsen odottaa toinen työmaa… Teen 100% kaikki kotitöistä (vaikka sovittu niiden jakamisesta), hoidan juoksevat asiat ja hoidan lasten asiat. Jatkuvasti sovitaan että mitä hän hoitaa, mutta kaikki tekemättä. Kauppaan lähtee, tuntuu että sillä pääsee kiertämään velvollisuuksia ja sitten hartaasti kiertää eri ruokakaupat… Mun pitää osaa luetella kauppalista kun keksii sinne lähteä tai töistä viestillä laittaa. Joka päivä nykyään kiukuttelee jostain, ihan mistä sattuu.
Illat istuu sohvalla ja pelaa jotain autopeliä kännykästä. Mä juoksen kuin pieni eläin ja sähellän ja yritän järkkää, mies tajuaa vasta klo 19 tienoolla ai että juu, lasten nukkumaanmeno aika tulossa, ja hänestä on ihan ok jos lapset menee nukkumaan klo 22 jälkeen, voihan sitä jotain itseään kiinnostavaa räiskintäelokuvaa muka katsoa lasten kanssa.
Sovitaan vaikka että avaa viemärit tai imuroi huomenna, sitten kolmena seuraavana päivänä on selkäkipua ja vatsakipua, joka luonnollisesti estää tekemästä. Jos oma-alotteisesti tekisi jonkun esim kotityön, epäilisin että onko joku alkava aivotapahtuma kyseessä…..
Mulla on niin höynäytetty olo, kun siedin alkkariongelmaa, olin tukena ja nyt kun olisi vuoro osallistua niin mitään ei tapahdu. Olen monesti miettinyt onko kyseessä masennus, mutta ei halua apua tai hakea apua. Vai onko vaan hemmetin laiska, mutta sitä enemmän alkaa kiukku nousta, että kehtaakin juoksuttaa ja teetättää kaikki mulla…