Onko elämäni tässä 2
Hei
Laadin jo uuden alun jatkaaksemme pitkäksi venynyttä 1 ketjua. En oikein osaa neuvoa taikka tukea petetyiksi joutuneita ja itse asiassa vähän ahdistavia ja karmeita luettavia ne ovat koska ajattelee, että joudunkohan minäkin joskus tuohon vaiheeseen. Hyvä että EV ja jokujossain asiaan pääsivät ja kokemuksia ja näkemyksiä voivat vaihtaa. Minä niitä ”lillukanvarsi” asioita paremmin jaksan käsitellä ja pienten askelten harrastajana enempi arjen ratkaisuja pohdiskelen. Taikka niistä pienistä asioistahan se iso pääasiakin voimansa tai heikkoutensa saa, eli sen parisuhteen toimivuus mitataan, niinkuin surusuu nätisti sanoi: ”Mulle riittää tällä hetkellä se että me jutellaan ystävällisesti ja huomaan tiettyä lämpöä aina välillä kummankin äänessä olevan hitusen verran.”
Tähän pyritään ja tästä jatketaan.
migi
Moikka jokujossain !
Aika harvakseltaan tulee enään sivustolla käytyä joten heitänpä minäkin samalla hyvästit. Elämä sujuu entiseen malliin, emännän kans ei ole enään niin vaikeaa, kun suurin huuma hälläkin ilmeisesti mennyt ohi. Kaikenlaisia pikku huolia tietysti piisaa, talouden ja perheen parissa, mutta eipä ne maailmaa tunnu kaatavan ja kun vastikkeeksi on aina välillä niitä onnistumisen ja onnen hetkiäkin tarjolla. Resepti on jemmassa, jos alamäki alkaa näyttää liian jyrkältä, mutta ei näilllä näkymin tarvi käyttöön ottaa, vaan ompa se ennenkin päivässä elämä kääntynyt ylösalaisin 🙂👍. Surusuultakin haluaisin kuulla vielä kerran tilannekatsauksen. Minulle ei koskaan mennyt oikein jakeluun, että miksi hälle noin kävi. Onkohan itselle se asia jo selvennyt ?
Jaksokykyä, ilonpilkahduksia, itsensä löytämistä, toimivia ihmissuhteita, ja ennen kaikkea elettävää elämää Teille toivottaa: MIGI
ps. En koskaan tule unohtamaan "keskustelujamme" ja niiden merkitystä minun vyyhdin purkautumisessa. KIITOS !
Hymyillään kun tavataan migi 😉 Olen todella kiitollinen sinullekin niistä monista ajatuksia herättäneistä keskusteluistamme. Olen iloinen, että olen saanut olla mukana ketjussanne...taisin lyöttäytyä jengiin hiukan jälkijunassa 😀
Nyt kun sinä olet päivittänyt tilanteesi samalla tavoin kuin sinä toivoisin surusuulta viimeistä päivitystä 😮
Heipä hei ystävät
Päivitän minäkin sitten tilanteeni.
Jouduin aloittamaan uudestaan lääkkeet, tosin kovalla työllä sillä en olisi halunnut. Tässä on sattunut niin paljon pahaa että sairastuin uudelleen. En ole oikein vieläkään ymmärtänyt että olen eronnut. Käyn oikeastaan nyt vasta eoa läpi sillä olen kamppaillut oikeastaan tämän masennuksen kanssa tähän asti. Syksyllä olin hyvässä kunnossa, lopetin lääkkeet ja ponnistelin eteenpäin reippaasti. Mutta sitten tuli tammikuulla takapakkia ja paljon.
Nyt syön lääkkeitä ja vuoristorata on vähän tasaisempaa lasketella.
Tulevaisuus on hämärän peitossa, mutta onko se kenelläkään niin kirkas?
Jään kaipaamaan teitä mutta elämä jatkuu ja mennään päivä kerrallaan eteenpäin.
surusuun suudelma teille kummallekin.....🙂
Ystäväiseni...
Voisitko hiukan valottaa, mitä pahaa sinun tiellesi on tullut? Olen niin pahoillani, vaikka hyvin tietoinen olenkin, että usein näin käy, ja usein putoamme uudelleen. Jaksatko kertoa edes hiukan, missä mennään. Mikä eniten vie voimiasi. Mitkä ovat tunnelmasi kotona töissä entisen miehesi suhteen lasten suhteen... Minulla on nyt vain paljon kysymysmerkkejä sinulle, jaksaisitko vastata?
Sinua ajatellen ja lämpimästi halaten
jokujossakin 🙂🌻
Hei
Kaikki ok, tilanne on parantunut viime viestistä- Iloista kesän odotusta.
Kiva 🙂 Kaikkea hyvää elämääsi
toivottaa halauksen kera
ystäväsi
jokujossakin
Hei surusuu
Jos haluat pitää yhteyttä joskus vielä, niin olen luonut sitä varten s-postiosoitteen
Joka tapauksessa muistot ajatustenvaihdoistamme ovat lämpimät...
Halaus sinulle
kesäterveisin
ystäväsi jokujossakin 🙂🌻