Moi!
en tiiä onko tää nyt oikee otsikko, mut yhestä asiasta haluisin et sais vähä kommenttia ym. eli näin tossa äidin 12 vuoden jälkee viime vkon lauantaina, muistaakseni. Oli kyllä muuttunu viime näkemästä aika paljo, varmaa oli paksuna, en tiiä eikä kyl oikee kiinnosta sen perheen asiat. Mutta sitte asiaan, jos omalle tulis tilanne isä on kuollu äiti ja siskon kans asuu kotona siis iha lapsi on. Ja äiti tulee hakee tarhasta kuudelta ku muut on haettu jo, ja tulee lapselle sellane olo et äiti on unohtanu. Mä en tiiä mitä mun äiti on aatellu, mut kuulemma häntä on alistanu mun isä. Ja nykysestä äijästä en tiiä enkä haluukkaan. Koska mikään ei oo nii ällöttävää ku nähä kun omaa äitiä kopeloidaan saunassa joku vieras äijä, ja mikä pahinta. Äiti ei ees sanonu koko äijästä mitää ku näin sitte vahingossa sängys mun äidin kans. Eli periaatteessa hän ois voinu olla mikä lastenraiskaaja hyvää. Välittikö äiti meistä? Ei vissii.. Ja tiiän kyllä ettei äiti saa sitä takas, mitä on. Tehny mut sit toisaalta haluisin olla äidin kanssa tekemisissä, mut vanhat asiat vielä on muistissa. Mä en tiiä mitä äiti aatteli ku nähtiin mut, kai se luuli et oisin hyppiny ilosta ku näin sen. Turha toivo, se nainen on pettäny mun luottamuksen nii monta kertaa lapsuudessa et siitä johtuen kai, en pysty luottaa enää ollenkaa kehenkää.. Mut sinä iltana ku näin äidin nii tekstasin yhelle likalle ja kysyin et voiks soittaa. Mä tiesin kyllä et sinä hetkenä varmaan alkaisin itkee. Mut sit onneks se sitte meni hyvin. Ja hän on ehkä ainoo ihminen johon voi luottaa, ja tietää et välittää ja tykkää musta. Mut en tiiä surisko ees mun äiti tai isosisko jos päättäisin päiväni, varmaa ois onnellisia. jos tää ei jostain syystä ny sovi tänne, mitä en tajua miks nii poistakaa sitte. mut täällä ei oo mitää muuta missä täältä kysyis. 😭 onneks tää elämä nyt jatkuu sitte, parin vuoden päästä ku muutan yhen likan kanssa..
Moi!
Ikävä kuulla, että äitisi kohtelee sua huonosti...
On omakin äitini aikoinaan ollut aika kylmä mua kohtaan, mutta nyt on onneksi asiat paremmin.
Mulla toi herätti ajatuksia, että jos äitis on kerran ollu sellasessa suhteessa, että isä on alistanu, niin ehkä se nyt "elää omaa elämäänsä" kun on päässyt huonosta parisuhteesta pois.
Ootkos koittanut jutella äitis kans täst asiasta?
Ihan sillee aikuisten oikeesti.
Se ehkä vois auttaa jos vaan äitis suostuu näkemään omat virheensä.
Mut silti jaksan uskoa, ettei äitisi ihan tahallaan halua sulle pahaa mieltä aiheuttaa. Eihän kukaan äiti sellaista lapselleen tee. Kaikki käytös johtuu jostain ja ikävä kyllä myös huono kohtelu kielii jostakin. Sitä että mistä on vaikee sanoa.
Uskon kyllä että äitisi ja siskosi kaipais sua kovasti jos tekisit ittelles jotain.
Ootteko siskon kans kui läheisiä? Voitteks te jutella asiasta keskenänne? Saaks sisko saman kohtelun kun sä?
Voimia sulle!!!!
-minttu-
Kuuleppas Minttu, mun äiti ja sisko etenki haluu unohtaa vanhat asiat. Ja äiskä sano kirjeessäki et menneet on menneitä ja nyt eletään tätä päivää.. Totta sinänsä, mut jos joku tietäis miten vaikeeta on antaa anteeks ku on laiminlyöty noin pahasti omia lapsia kohtaan. Kuulostaa ehkä kylmältä, mut mulla ei oo mitää tunteita sitä naista kohtaan. Se ei oo tehny mitään hyvää mun elämässä. Toisin ku sisko nii hänen kans voi ehkä puhua asiasta. Mut miten sit pitäs sanoo? "hei äiti, miks et pitäny huolta musta tai siskosta ikuna?" niinkö? Ja en tiiä onks se nyttenki alistavassa suhteessa, ja ihan oikeesti, ei oikeestaan kiinnosta. Iso ihminenhän se on, ite tietää mitä tekee.. Mut kuten siskoki sano et on onnellinen ettei oo juoppo tai narkkari tai lyöny meitä ikuna. Se on totta hyvä asia, mut se ei ettei huolehdi meistä ollenkaa, mä muistan ku siskonki kans heiteltii palloo pihalla ties kui myöhää. Äiskä ei ees välittäny. Ja tiiättekö miten pahalta tuntuu, ku oma äiti ei välitä? Mä en ees pärjänny koulussa tai kotonakaan itekseni, siis no joo tiiätte kai? Mun sisko ei tarvii nii paljoo apua, mut onneks tässä on vielä pari vuotta sit ei tarvii nähä äitiä enää ikuna. Ja Minttu, mun mesekaveritki välittää musta enemmän ku äiti ikuna, ja mailikaveriki joka on 21 vuotta mua vanhempi nii tuntuu enemmän äidiltä ku oma ikuna. Äiti ei tunne mua enää, tai no koskaan tuskin on tuntenu. ☹️ nii, tälläne perhe mulla. Mä en tiiä mistä johtuu mut kerran samana iltana itkin iha hirveesti, en tiiä kyl miks. Tuskin johtuu siitä naikkosesta jota äidiks kutsutaan. Mulla ois yks kirje sille, ja ne 50e mitkä anto. Ja en tiiä haluuks se olla tekemissä mun kans ikuna, mut iteppähän päättää. Mulle on ihan sama.. Jotenki aina ahistaa ku näkee hänet. Ja toisaalta tulee vähä surullisekski. et sillee..
Musta kyllä pitäsi päästä eroon sellaisesta aattellusta, että kukaan äiti ei tahaltaan aiheuta lapselle pahaa mieltä. Nyt vaan sattuu olemaan niin, että on olemassa huonoja ja pahoja äitejä. ja sellaisia äitejä, että sille äidille ei ollut lapsi tärkiä? eikä se tarvihe hakee syytä sen äidin ilkeyteen. se oli ilkeä ja piste.
niinku esim. mun sijotukset? Mie haluan terapiassa käsitellä jokaisen sijotuksen ja miksi mut äiti laittoi kotoa pois eikä viittinyt mun kanssa olla. Mulla on ollut koko ajan luulo, että vika on mussa, mie olen ollut ilkiä ja siksi on laitettu pois kotoa. Nyt, kun olen jo pari sijotusta selvittänyt, niin vika löytyykin mun äidin jaksamisesta. No, ok se oli sairas mutta samalla se oli paha ja ilkeä äiti. Miksi se ei mulle selittänyt, että se on sairas ja miksi se mut aina halusi takaisin elämäänsä. Kun se oli parantumattomasti sairas, niin olisi ollut kunnon äiti ja luopunut musta. Itsekäs äiti, on mun äidistä oikea nimitys. Ja varmasti maailma on täynnä itsekkäitä äitejä jotka jossain vaiheessa unohtavat, että heillä on lapsi josta heidän ensi sijassa kuuluisin huolehtia ja kohdella hyvin. Miksi sitten, kun lapsi on aikuinen, sille äidille pitäsi antaa mahollisuus selittää, miksi se oli paha äiti.
Mulla on eri tilanne kuin sulla, Ujom86, mun ei tarvitse äitiäni enää nähdä näissä asioissa. Mun pitää vaan äitiäni käsitellä vielä vuosia terapiassa. se tulee mun elämääni kerran viikossa. enkä voi jättää asiota käsittelemättä, kun kuitenkin koko ajan mietin, että miksi mulla oli tollainen äiti.
Kyllä mun mielestä sunkin Ujom86 pitäsi mennä terapiaan puhuun äidistäsi. ei siitä tule mitään, jos siskon kanssa yrität. onhan mullakin sisko ja veli mutta niillä oli eri ongelmat äidin kaa kuin mulla
Kuuleppas maanvaiva, tuskin noista terapioista on mitään hyötyä. Kaikki aina sanoo et pitää pitää nyt äitii yhteyttä, koska se on mun äiti. Kukaa ei tiiä miltä musta tuntuu.. Tiiän ettei se voi tehä tehtyä tekemättömäksi, mut en mä kyllä sitä odottakkaan. Ehkä enemmän sitä et se olis mun kanssa, ja yhteydessä tai sillee.. Mut eihän aikuista ihmistä voi pakottaa.. Joten sitte kun joskus soitan nii kysyn et haluuks se olla yhteydes muhun vai ei, jos ei nii sit homma on sillä selvä.
Mikä sun ongelma sitten on? Johan itse sanoit ratkaisun, jos sun äitisi ei sua halua nähdä, sitten ei halua. Jos siihen tyydyt, niin sitten sun vaan pitää niin elää.
Mie puhun siksi terapiassa mun äidistäni, koska haluan, että mulla on loppuiän äiti jolle voi jotain asioita puhuu. Jos mie en selvitä vanhan äitini kanssa asioita, en pysty oleen tän uuden äidin kanssakaan. Eilen sovimme, että me alamme yhdessä äitini kanssa puhumaan terapiassa mun kuolleesta äidistä. Koska kun löydän virheitä mitä tein äitini kanssa, niin haluan,että ne virheet eivät enää toistu. Mie vaan haluun, että mulla on onnistunu äitisuhde vaikka olenkin jo aikuine.
no äiskän kanssa sovittii tapaaminen tän vkon lauantaiks =) ja sano et haluu olla mun kans tekemisissä. Jos mä haluun olla hänen. ja sillee, kyl sä äidit tiiät.
Valitettavasti tiijän äidit. Nyt, kun sulla on se tapaaminen, niin ei sun hirveesti kannata sen kaa alkaa miettin vanhoja, näin aluksi. Yrität vaan nauttia, että sulla on semmoinen ihme kuin äiti olemassa. Sitten myöhemmin voit siltä asioita kysellä, jos siltä susta tuntuu.
Niin miekin tein, kun pääsin viimisestä sijotuksesta pois. Olin ollut aika monta kk, että en ollut äitiä tavannut, enkä sille mitään puhunut. Oli kesä ja mie vaan aattelin, että ok nautitaan sitten hetki äidistä vaikka päässä pyöri monet asiat. Onneksi niin tehin, sillä sitten sitä ei enää ollutkaan.
ps mennään takasi nuorten puolelle, kun täällä on vähän vaikiaa, kun koko ajan aattelee, että jotain äitiä loukkaa jutuillaan.
joo, mä tiiän mitä meinaat. Ykski naikkonen sano et sit voi käydä nii ettei äitiä kohta ookkaan.. =/ missäs me jatketaan tätä juttuu? Ja täähän on oikee otsikko 😉
Kai sitä voi ihan tässäki jatkaa, kun onhan tämä perhejuttu. On kai sitä jokaisellla täällä olevalla äidillä sen verran itsetuntoa jäljellä, että tajuu meidän vaan meidän omista äideistä kirjoittavan, eikä kaikista äideistä. Olen vaan vähän alkanut varoon mitä netissä kirjoittelen äideistä, kun saan silloin tällöin tai aika usein äitejä suuttuun.
Kerro sitten miten meni tapaaminen.
juu kerron kerron.. =) eiköhän se oo aika selvää et puhutaan omista äideistä? Kattelen tässä BLACK SABBATHIN deeveedeetä, kyllä vielä sedät jaksaa soittaa.. =)) ja ostin tänää sellasen jutun ranteesee, ettei tuu rumia jälkiä passoo ku soittaa.. ku hikoo siitä kohtaa ku osuu passoo nii ei tykkää.. =/
Voinko teidän juttuun osallistua? Omasta äidistäni minäkin vaan kirjoitan. Täytin juuri 18v ja olen äidilleni pelkkä orja, joudun koulun jälkeen hoitaan sisarpuoliani koko illan. Lisäksi äitini ajaa mut kotoa viikonlopuksi pois, kun sen hellu tulee tänne. Saan etsiä mistä tahansa paikan missä olen kaksi päivää, äitiä ei asia kiinnosta. Näin on ollut jo monta vuotta. En tiedä kuka mun oikea isä on, äiti sanoo, että se on kuollut mutta ei sano missä hauta on.
Sain vasta opintolainan, äiti senkin vei pankkitililtä, en voi muuttaa kotoa pois. Pidän siskopuolista mutta en jaksaisi niitä aina hoitaa.
tottakai saat osallistua keskusteluu.. ultimate, toi on surullista. =( mulla on ollu vähä saman tyyppinen juttu, mut en oo joutunu lähtee onneks mihinkää.. mut toi on jo törkeetä!!! luulis ny sun äitiä kiinnostavan mitä on tekeillä, ja toiv. pääset eroo tollasesta.. Mä tiiän minkälaista on ku äidillä on mies, ja sitä ei kiinnosta omat lapset nm kokemusta on. Joskus toivon et äiti kuolis, nii en varmaa suris ees.. Tai jos itkisin nii varmaa ilosta tai no en mä itke ikuna ilosta jos joku kuolee.. mut en tasan itke sen ihmisen tähren. en varmasti!! Se ei oo tehny mitää miks pitäis suree ko. ihmistä. Ja mitä oon mesessäki ollu, nii aika monella on äidin kans onkelmia. Jollaki on juoppo, jollaki vaa väliinpitämätön ja sit isällä on joku uus ja se ei välitä sen lapsista. surullista tää elämä.. ☹️
Eniten minua ottaa päähän, kun äitini vei mun rahat tililtä. Täytin tällä viikolla 18v ja äidilläni oli nosto-oikeus tiliini. Enää ei ole mutta myöhäistä se enää on. Olisin lähtenyt opiskelukämppään mutta nyt ei ole takuuvuokraan rahaa. Viikonlopuksi saan mennä leirintäalueelle telttaan, äiti maksaa sen vuokran. Koko kesän hoidin lapsia, nyt ei ole yhtään rahaa.
Surullista luettavaa 😭
Mutta Maanvaiva: olen yhä edelleen sitä mieltä ettei kukaan äiti halua lapselleen tahallaan aiheuttaa pahaa. Toistan vielä, että aina on joku syy miksi äiti toimii niinkuin toimii.
Äiti voi toki olla itsekäs. Sellaisen äidin minäkin omistan.
Äiti voi olla ajattelematon. Sellainenkin on mun äiti.
Mutta kaikkeen on joku syy. Ei se äiti varmasti ole itsekäs tai ajattelematon siksi että haluaa loukata sinua... Sitä minä sillä ajoin takaa, ettei se äiti tee tekojaan siksi että sinä saisit kärsiä.
Se on totta, että kaikki nämä lapsena tapahtuneet asiat jää mieleen sellaisena, että mikä munssa on/oli vikana että äiti teki niinkuin teki.
Kokemusta on. Niitä minäkin terapiassa käyn läpi 2x viikossa.
Kyllä sitä on monesti ihmetellyt, että mitä hittoa sen äipän päässä liikkui kun minä menin tarhasta hoitoon ja hoidosta toiseen jne. joskus heräsin yöllä kun olin yksin kotona kun äiti oli lähtenyt baariin miesten perään. Olen ollut sillon varmaan 4-5 vuotias.
Nämä muistot jää tosi ikävinä mieleen. Mun isoin muisto lapsuudesta on yksinäisyys.
"ujomiäs" mukava kuulla, että oot edes jonkinlaisen yhteyden saanut äitiis.
"ultimate" vai mikä sun nimimerkki oli kun unohin jo...
Sun äipälle tekee mieli sanoa 😠😠
IIIISO voima hali sulle!!!
ultimate: oletko ajattelut voivasi ottaa sosiaaliviranomaisiin yhteyttä ja kertoa tilanteestasi? Mun käsityksen mukaan heijän kuuluis auttaa sua saamaan se oma kämppä kun kerrot ton saman mitä kerroit meillekin täällä.
Ota rohkeasti sinne yhteyttä!