Olenko yksin "ongelmani" kanssa??
Kerroin jo aiemmin ”tarinani”, mutta vaikka kuinka lueskelin myös muiden viestejä, jotka kyllä ”siivuuttivat” omaani, en kuitenkaan löytänyt sellaista joka olisi samankaltainen omani kanssa.
Näillä sivuilla näköjään harvemmin miehiä, joilta nyt hakuaisn kysyä omaan ongelmaani viitaten.
Eli lyhyesti ”tarinani”: avomieheni (3,5v. yhdessäoloa) petti minua, oli suhteessa toiseen joulukuu 2010-kesäkuu 2011, jonka selvittyä lopeti suhteen, näin ainakin kertoi, ja näin uskon.
Omat vistittelyni toisen miehen kanssa oli hänet saanut ajattelemaan että mitä sit väliä, kai hänkin voisi.. näin sanoi.. ehkä ”kostomieli ajatuksissa”.
Meillä oli ollut aiemmin n.vuoden päivät ongelma rakastelun suhteen, häntä ei oikein kiinnostanut. Itse olin ns.”aina valmis”. Kärsin siitä, minkä hänkin tiedosti.
Väitti kivenkovaan, että se ei syynä että oli toisen kanssa, vaan luottamuspula ym.
No kun heidän suhteensa paljastui, lopetti sen, ja hetken meidän seksielämä oli hetken huipussaan, hän sanoi että kaiken paljastuminen vapautti häneltä jonkin ”tunnelukon”. No se kesti vai hetken, ja vaikka kuinka on sen jälkeen näyttänyt välittävänsä, antanut hellyyttä ym. seksi taas väheni minimiin.
Olemme puhuneet asiasta, hän kävi lääkärillä, joka antoi erektiolääkettä, ei vielä kokeiltu, vaikka vko siitä??? (lieventävänä ”asianhaarana”, olimme anopin luona lomalla, mutta mahiksia olis ollut silloinkin halutessa)
Eli lyhykäisesti, onko enää toivoakaan??
Tiedän että hän rakastaa minua ”ainakin jollain tavalla” ja kertoo haluavansa elää kanssani. … mutta mikä todellisuus??