olenko väärässä kun haluan ottaa varmanpäälle
Olen aiemmin kirjoitellut olevani petetty. Mieheni piti salasuhdetta ja kun se paljastui, päätimme yrittää avioliittoamme pettämisestä huolimatta. Yritystä oli vain minun puolelta, sillä mieheni samaan aikaan jatkoi suhdetta. Hän jäi kiinni toisen kerran ja tällä kertaa oikeasti lopetti suhteen ja olemme yrittäneet saada niin avioliiton kuin perhe-elämän kuntoon. Pari kuukautta on mennyt ihan ok, suht vähän on tullut riideltyä, mutta minun virhe on, että riidan aikana otan pettämisen esille. ”Riitaohjeiden” muukaanhan tätä ei saisi tehdä, mutta suutuspäissäni en saa pidettyä ajatuksia ja sanoja sisälläni. Mieheni ei suostu lähtemään parisuhdeterapiaan, vaikka olen monesti yrittänyt vakuuttaa, että se voisi helpottaa hänen ajatusmaailmaa ja minulle siitä varmasti olisi apua, varsinkin kun tarvitsisin ulkopuolisin apua myös näihin riitatilanteisiin. Olkaa te terapetteja ja kertokaa olenko tässä riidan aiheessa väärässä: Miehelläni on vapaa-ajan sähköpostiosoite, jota hän käyttää vain satunnaisesti (hänen työsähköpostia hän käyttää säännöllisesti myös kavereiden yhteydenpidossa) esim. sinne tulee nettikaupan tilausvahvistuksia sekä jotain mainoskirjeitä, mutta on myös kirjoitellut tämän tyttöystävänsä kanssa tästä sähköpostista. Pyysin häntä lopettamaan ko. sähköpostin, jotta hänelle ei tule mitään houkutusta jos tämä naikkonen ottaa yhteyttä tämän sähköpostin kautta. Mutta mies ei suostunut, minulla ei kuulema ole oikeutta pyytää tämmöistä. Omassa mielessä alkoi heti ajatukset, että hän haluaa varmuuden vuoksi pitää sähköpostin, jos se naikkonen vaikka sattuisi ottamaan yhteyttä vaikka ovat sopineet suhteen loppuneen. En voi ymmärtää miksi ei voi vaihtaa uutta sähköpostiositetta, kun kyseessä on kuitenkin osoite jota ei ole jaettu muille kuin mainostajille ja tälle naikkoselle. Olenko siis väärässä ja vainoharhainen kuten mieheni on mieltä vai onko minulla petettynä oikeus ottaa ”varmanpäälle” ja pyytää tämmöistä. Kertokaa te mielipiteenne kun meillä on täällä kaksi täysin eri mieltä olevaa, eikä terapeuttia kertomassa kumpi on oikeassa.
Hei,
Ymmärrän tunteesi oikein hyvin. Mutta.... vaikka miehesi luopuisi osoitteesta, et voi kuitenkaan olla varman päällä. Hänellä on naisen yhteystiedot ja halutessaan hän kyllä saa yhteyden naiseen ja kykenee ilmoittamaan vaikka kuinka monta osoitetta tälle.
Tietenkin voi kysyä, miksi miehesi ei rakkaudenosoituksena tätä tekoa suostu tekemään, osoituksena siitä, että haluaa todella tukea sinua. Onko jokin periaatteellinen juttu, ettei häntä määräillä? Mielestäni hänen kyllä tulisi tulla sinua vastaan, koska eihän voi vaatia luottamuksen toiseen tällaisten tapahtumien jälkeen syntyvän ihan noin vaan. Tekojen avulla toinen vahvistaa uskoa siihen, että on luottamuksen arvoinen ja haluaa tosissaan yrittää. (Haluaako ihan, ihan tosissaan yrittää, vai onko kyseessä käytännön pakko esim. taloudellisista tai mukavuussyistä, ei halua eroon lapsista?)
Toista ei voi, eikä saa vahtia: voi vain luottaa. Ja sepä meille petetyille vasta onkin vaikeaa... 🙂🌻🙂👍
Kiitos vastauksesta. Mieheni ei helposti mieltään muuta, hänen periaatteiden mukaan minulla ei ole oikeuksia pyytää tämmöisiä tekoja vaikka minä haluaisin edes vähän helpottaa mielenrauhaa hänen tekojensa jälkeen. Tarkoitukseni ei ole vahtia häntä, sillä totuus on, että sitä en voi tehdä eikä semmoinen parisuhteeseen kuulu. Jos mies haluaa pettää, hän kykenee sen tekemään vaikka työpäivän ohella. Totuushan on, että en voi kuin yrittää oppia luottamaan häneen, sillä enhän minä varmasti tiedä soitteleeko/tekstaileeko työpäivän aikana vai onko asia niin, että suhde on kokonaan loppu. Mutta se naikkonen tietää mieheni yhteystiedoista puh.numeron sekä tämän sähköpostin, jos tätä sähköpostia ei enää olisi, oli hänellä enää yksi kanava mitä kautta voisi ottaa yhteyttä, jos yrittää saada mieheni vielä jatkamaan suhdetta. Yritän oppia luottamaan mieheeni, mutta siihen naikkoseen en luota yhtään ja olihan hänen mielestä mieheni oikea aarre, siksi en tiedä onko hän halukas elämään elämäänsä ilman minun miestäni.
petetty08 kirjoitti 6.3.2009 11:15
Kiitos vastauksesta. Mieheni ei helposti mieltään muuta, hänen periaatteiden mukaan minulla ei ole oikeuksia pyytää tämmöisiä tekoja vaikka minä haluaisin edes vähän helpottaa mielenrauhaa hänen tekojensa jälkeen. Tarkoitukseni ei ole vahtia häntä, sillä totuus on, että sitä en voi tehdä eikä semmoinen parisuhteeseen kuulu. Jos mies haluaa pettää, hän kykenee sen tekemään vaikka työpäivän ohella. Totuushan on, että en voi kuin yrittää oppia luottamaan häneen, sillä enhän minä varmasti tiedä soitteleeko/tekstaileeko työpäivän aikana vai onko asia niin, että suhde on kokonaan loppu. Mutta se naikkonen tietää mieheni yhteystiedoista puh.numeron sekä tämän sähköpostin, jos tätä sähköpostia ei enää olisi, oli hänellä enää yksi kanava mitä kautta voisi ottaa yhteyttä, jos yrittää saada mieheni vielä jatkamaan suhdetta. Yritän oppia luottamaan mieheeni, mutta siihen naikkoseen en luota yhtään ja olihan hänen mielestä mieheni oikea aarre, siksi en tiedä onko hän halukas elämään elämäänsä ilman minun miestäni.
Kyllä, työpäivän aikana nimenomaan voi pettää, niin teki minun mieheni lähes kahden vuoden ajan. Mieheni yritti lopettaa suhdetta ja tämä nainen alkoi kiristää häntä, että kertoo sitten kaiken minulle. Lopulta mieheni ei enää kestänyt, joten tämä nainen ilmoitti asiasta minulle tekstiviestillä. Karu totuus paljastui ja vielä kaikista pahimmalla mahdollisella tavalla. Minun mieheni on katuva ja näen, että hän kärsii, ei nuku öisin, on laihtunut. Mies sanoo joka päivä rakastavansa minua ja on ottanut tapahtuneesta täyden vastuun itselleen. Hän sanoo nyt muuttavansa elämänsä joko minun kanssani tai sitten yksin. Hän sanoo, että missään olosuhteissa hän ei jatka suhdetta tämän naisen tai kenenkään muunkaan kanssa. Hän sanoi, että tämä yksi kerta riitti ja sanoi, että sellainen kaksoiselämä jos mikä syö miehen sisältä kokonaan. Hän on itkenyt ja me ollaan riidelty, minä kun intän aina vaan asioita ja tivaan tietoja, kaivan ja kaivan. Viimeksi eilen hän sanoi illalla, että on ihan loppu, sydän vereslihalla ja tekee kaikkensa, että liittomme onnistuu uudelta pohjalta. Hän on valmis terapiaan, jos emme yhdessä tästä selviä, minä katson tilannetta ja varaan ajan jos asioissa ei päästä eteenpäin. Olen 100 % varma, että hän rakastaa minua, mutta tässä on nyt kyse rehellisyydestä. Miten pystyn ikinä luottamaan häneen enää? Ehkä pikkuhiljaa, kun näen, että mieheni tosiaan yrittää, yritän ajatella valoisasti tulevaisuudesta, ehkä me ollaan vielä silloin yhdessä.
Sen voin omalta osaltani sanoa, että jos mieheni kärähtää toisen kerran, niin sitten minä lähden, sen jälkeen ei ole mitään enää jäljellä, silloin en enää jaksa.
Ei me voida miehiämme vahtia, en minäkään mistään tiedä, soitteleeko mieheni naiselle vai ei, enkä tiedä, mitä viestejä sähköpostiinsa saa. Mutta tiedän mitä tarkoitat, haluaisin itsekin ottaa varman päälle, mutta eihän se vain ole mahdollista millään muotoa.
Katso miestäsi, avaa silmäsi, onko hän todella katuvainen? Huomaat sen varmasti, jos hän on. Minä en ole nähnyt miestäni 22 vuoteen näin surullisena, katuvaisena ja hellydyenkipeänä kuin hän nyt on, hän ei ole koskaan ennen ollut näin kurjassa kunnossa, minä vain sisimmässäni tiedän, että hän todella yrittää. Toivon teille onnistumista, otetaan päivä kerrallaan ja katsotaan mihin elämä meidät lopulta kuljettaa, tämä on pitkä tie, mikään ei korjaannu hetkessä, vaan pikkuhiljaa.
Hei,
Hyviä huomioita 2912:n viestissä. Tuo todellinen katuminen ja sen hyväksyminen ja siihen luottaminen varmistaa jatkon. Jatkuva teosta syyllistäminen ja muistuttminen (kun tapahtumasta on aikaa, ja pitäisi jo jatkaa eteenpäin) johtaa toisen ehdoilla elämiseen ja pettämisriski kasvaa uudelleen. 🙂🌻