nymfo vai muuten outo??
Näin se menee, toiset ovat ns. normaalimpia kuin toiset..
Itse koen olevani poikkeama… Haluan harrastaa seksiä usein, mieheni mielestä AIVAN liian usein!! Olen kyllästynyt hakkaamaan päätäni seinään tämän asian tiimoilta suhteessani! Ratkaisu pitäisi silti löytää.. Alistunko ja tyydyn siihen mitä mieheni minulle suostuu antamaan eli n. 1 krt/vko. Vai otanko eron sen takia etten saa seksiä tarpeeksi. Itse tahtoisis vaikka joka toinen päivä..
Olen jo ajautunut pettämään miestäni, ja syön myös masennuslääkkeitä.
Asiastahan kuuluisi keskustella ja löytää molempia tyydyttävä ratkaisu, se ei ole onnistunut, terapiaakin olen ehdottanut, mutta kun vikahan on minussa kuulema.
Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kun toinen ei enää fyysisesti kiihota, alkaa suhde olla aika valmis hautaan. Ja myöskin, jos seksi toimii sen osuus on 10% suhteessa, mutta jos se tökkii, sen osuus onkin 90%.. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.
Väsymys ei selitykseksi kelpaa, itse teen hyvin fyysistä työtä ja hoidan samalla osani kolmihenkisen perheemme askareista joten.. 🙄
”kuulisin” mielelläni kannanottoja asiasta!!!
Hei,
Minulla tuli ekaksi mieleen, että onko seksi mielestäsi se ainoa oikea tapa näyttää tunteensa ja sitoutumisena? Onko seksi se asia, jonka perusteella voi määritellä paljonko toinen rakastaa sinua, haluaa olla kanssasi, on sitoutunut sinuun...?
Kysyn tätä osittain myös siksi, että juuri tänään mietin itse tätä samaa asiaa. Olen hyvin loukkaantunut, kun seksissä on heti taukoa mikäli lapset sairastavat, miehelläni on nukahtamisvaikeuksia ym. mitä tahansa ongelmaa on, miksi läheisyys ja seksi loppuu / vähenee ensimmäisenä, vaikka minä sitä juuri eniten kaipaisin lohdutukseksi ja turvan tuojaksi... Minulla on todella turvaton olo ilman seksiä. Kummallista...?
Anteeksi, jos jotenkin loukkasin sinua, oli vain pakko kommentoida, kun juuri näitä asioita itsekseni mietiskelin..
Voimia sinulle! Uskon. että avoin keskustelu on avain kaikkeen, myös tähän tilanteeseen.
Mielenkiintoista miten eri lailla eri ihmiset voi suhtautua seksiin. Mulle tulee kans mieleen että rakkautta ja halua elää toisen kanssa pitää näyttää muuten kuin seksin määrällä. Mulla on aikanaan ollut tilanne jossa mies oli "koko ajan kimpussa" ja koin sen loukkaavana, alentavana ja siten etten muuten kelvannut kuin seksiä antamaan. Että näin täysin eri tavalla voi kokea saman asian.
HEIPSAN TAASEN!!
Ja kiitos kun olette jaksaneet jakaa ajatuksianne!!
Itse olen monesti pohtinut juuri sitä että miksi koen seksin niin tärkeänä.. Mielestäni se ei ole minulle tapa korvata muita puuttuvia osa-alueita, koska usein lähekkäin olo, halailu yms. saa minut myös haluamaan seksiä. Ja se että voin korvata tämän tarpeen myös muualla..
Ymmärrän varsin hyvin myös sen että tämä on raskasta miehellenikin, eipähän hän varmasti tahallaa pahaa oloa minulle aiheuta. Tämä on myös sellainen asia mikä on alkanut pyöriä noidankehää, mitä enemmän "mangun" sitä vähemmän mieheni tahtoo jne..
Tilanne vain on jo niin pitkällä että asiaan on vaikea saada ratkaisua...
Puhuminen olisi mielestäni ainut ratkaisu, mutta mieheni mielestä se ei muuta mitään koska hän ei aio muuttaa itseään. Silti, eikö parisuhde ole juuri kompromissejä? Jos olen itse valmis tinkimään haluistani, niin pitäisikö toisenkin tulla vastaan? Kertokaa ihmeessä mitä mieltä olette!!
Enkä todellakaan ota loukkauksena kommenttejanne, ihmisinä me koemme asioita hyvin eri tavoin!! Ja siksi juuri tahdon kuulla mielipiteitänne!! 😉