Niin monta solmua ettei enää tiedä mitä tehdä...
Hei,
Olen 24-vuotias opiskelijamies. Olen seurustellut neljä vuotta. Tyttöystäväni on pari vuotta nuorempi kuin minä. Koko suhteemme ajan olemme vain riidelleet ja se on koko ajan mennyt vain pahemmaksi. Suhteen alussa hän on pettänyt minua kaksi kertaa entisen poikaystävänsä kanssa. Myöhemmin tämä myös raiskasi hänet. Tästä puolisoni lupasi tehdä rikosilmoituksen ja sanoi sen tehneensäkin. Myöhemmin hän tunnusti ettei näin ollut tehnytkään. Säännöllisiä tapaamisia he eivät lopettaneet useista vaatimuksistani huolimatta. Olen muutaman kerran halunnut ottaa myös eron. Tällöin puolisoni on mennyt itsetuhoiseksi ja olen yllättänyt hänet parikin kertaa veitsi kädestä toisesta huoneesta tai lääkkeitä kourassa. Näinä hetkinä hän on ollut myös väkivaltainen minua kohtaan, lyönyt kasvoihin ja vartaloon. Hätäkeskukseen on soitettu useampaan kertaan, mutta kun he pyytävät tyttöystäväni puhelimeen, hän kertoo olevansa aivan kunnossa ja että minä se sekaisin olen. Kerran ollaan käyty sairaalan ensiavussa kun sain pakotettua. Lääkityksiä on yritetty, psykiatrilla ja psykologilla käyty, hän ei koe niistä olevan yhtään apua ja lääkityksiäkään ei suostu aloittamaan haittavaikutusten vuoksi.
Yhtenä viikonloppuna sorruin ja petin häntä. Myönsin asian muutaman päivän kuluttua. Tästä seurasi oma yritys hukuttaa paha oloni alkoholiin. Silloin olen myös itse kahdesti ollut väkivaltainen häntä kohtaan, mitä en itselleni osaa saati halua antaa ikinä anteeksi. Siitä lähtien hänellä on ollut toinen mies vuoden ajan. En ole onnistunut saamaan edelleenkään eroa hänestä vaikka tällä hetkellä asumme eri paikkakunnilla. Aina sama juttu, hän tappaa itsensä. Hänellä ei ole tukiverkostoa. Läheisiä kavereita hänellä ei oikein ole syrjäytyneisyytensä vuoksi ja perheensä on omassa kriisissään avioeron, alkoholismin ja lastensuojelun ollessa kuvioissa. Itselläni on paljonkin kavereita ja perheeni kanssa olen hyvissä väleissä, mutta en kehtaa enkä uskalla avata näitä ongelmia heidän kanssaan.
Nyt alkaa tuntumaan siltä että en itse enää jaksa. Monta kertaa olen oikeasti halunnut antaa uuden mahdollisuuden suhteelle, mutta en missään vaiheessa ole ollut ainoa mies hänelle. Opiskeluni eivät jousta yhtään tämmöisissä asioissa. En enää jaksa tätä rumbaa, välillä en itsekään jaksaisi elää 😯🗯️
Anteeksi pitkä tarinani, mutta en osannut tiivistää enempää. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?
Tekstistäsi paistaa läpi niin kova ahdistus että minulle tuli todella paha mieli puolestasi ☹️ Onpa kamala tilanne.
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta itsesi kannalta kehottaisin pistämään välit poikki. Tekisit selväksi, että et ole tyytyväinen suhteeseenne, ja kehottaisit hakeutumaan hoitoon että hän saa ongelmiaan ratkottua. Olet alusta asti saanut kestää enemmän kuin kenenkään pitäisi joutua kestämään, ja sinulla on oikeus vaatia enemmän. Pystyykö hänelle puhumaan järkevästi? Mieleeni tuli että mitäs jos yksinkertaisesti kirjoittaisit hänelle kirjeen jossa kerrot miltä sinusta tuntuu, miksi haluat erota ja että toivot että hän saa asiansa vielä selvitettyä.
Tuollainen itsemurhalla uhkailu, väkivaltaisuus ja pettäminen ei voi jatkua. Ja aikuisen ihmisen pitää tajuta että miten huonosti hän sinua kohtelee. Sinä et ole hänestä vastuussa.
Anteeksi jos kuulostaa tylyltä mutta tässä päällimmäisiä ajatuksia. Toivon että tilanteesi helpottaa. Voimia sinulle!
Hei
Ex-tyttöystäväsi on ilmeisen tasapainoton ja hänellä on hoitamaton mielenterveysongelma. Sinä et voi olla lääkäri etkä hoitaja hänelle.
Ehdotan, että laitat välit kylmästi poikki häneen ja haet itsellesi keskusteluapua
opiskelijaterveydenhuollosta.
Juu, sulla on syyllisyys, ihan turha syyllisyys eksäsi hänen elämän asioista. Sinulla on vain yksi, sinun oma elämä, josta vastuun ottaminen on parasta lääkettä. Eksäsi täytyy ottaa omasta elämästään vastuu, ja jos oikein hyvin käy, te molemmat tahoillanne tervehdytte kantamaan omaa elämäänne, rakastamaan itseänne jka sitten voi katsoa voisko sitä toistakin rakastaa vähän toiselta pohjalta.
Ole onnellinen, että olet toisella paikkakunnalla. Hae itsellesi apua, käsittele oma syyllisyytesi pois ja opettele pois syyllistymästä toisten ongelmista. Se on liikaa kiltteyttä, tunnnistan sen itse jo kaukaa kun olen saman koulun omalla tavallani käynyt ja käyn sitä vieläkin. Sun elämässä on ilmeisesti kuitenkin hyviä asioita ja prosesseja menossa, tartu niihin hyvillä mielin ja auta itseäsi.🙂👍 Nykyopinnoissa koulut on tottuneita joustamaa, kun niillä on rahansa teissä opiskelijoissa kiinni ja ne haluaa ne ennemmin kuin dropoutteja ja keskenjättäjiä, siis hyvillä mielin sinne, ne auttaa sut valmistumaan tavalla tai toisella kun muistat tämän. Ja... itsehän päätät mitä omalla elämälläsi haluat tehdä. opiskella nykyistä tai vaihtaa alaa? Kuuntele itseäsi... 😀
Minun neuvoni on hyvin samanlainen kuin edellisten. Kerrot, että teidän suhteenne oli nyt tässä, kiitos ja hei. Sitten aloitat oman paranemisprosessisi. Tyttöystäväsi laittaa ehkä perääsi viestiä, soittelee, uhkailee tekevänsä itselleen jotain, pahimmillaan tulee käymään. Hän ehkä itkee, anelee, lupailee. Pysy lujana.
Itsemurhalla uhkailu on rumaa henkistä väkivaltaa, hän "pakottaa" sinut seurustelemaan kanssaan, vaikka pitää samalla muita miehiä.
Tyttöystävälläsi voi olla jonkinlaisia ongelmia kiintymyksessä ja terveiden ihmissuhteiden luonnissa. Siihen hänen tulee hakea apua.
Olet jo yrittänyt häntä auttaa ja opastaa, hän ei ole apua halunnut tai pystynyt ottamaan vastaan. Nyt sinun täytyy vain pelastaa itsesi ja antaa tyttöystäväsi huolehtia itsestään. Et ole vastuussa, jos hän jotakin tekee, eikä välttämättä edes tee.
Sitäpaitsi, hänellä on ilmeisesti toinen mies, jonka luokse mennä lohduttautumaan.