Mustasukkainen miehen entisistä kumppaneista
Hävettää kirjoittaakin tästä, mutta haluaisin kuulla mikäli muilla ihmisillä olisi vastaavanlaisia kokemuksia ja mahdollisesti vinkkejä miten tämän asian kanssa voisi elää tai miten tästä ajatusmallista pääsisi eroon.
Olen siis joka ikisessä parisuhteessa jollain tasolla sekoillut, kun tajuan sen faktan, että mieheni on joskus jopa seurustellut jonkun toisen henkilön kanssa, mahdollisesti jopa rakastanut tätä. Koko ajatus oksettaa minua suunnattomasti ja mietinkin aina tehdessämme jotain että no niin tämänkin hän on varmasti tehnyt sen Marja-Liisan kanssa, tai jos hän tekee jonkin romanttisen eleen tai keksii minulle söpöjä hellittelynimiä niin nekin onnistun kääntämään niin että juu hän teki näin myös edellisille, en ole mitenkään erityinen. Olen tästäkin onnistunut saamaan jonkinlaisia riitoja aikaiseksi nykyisen kumppanin kanssa, kun hän koki ettei voi sanoa mitään ilman että ajattelen, että tämänkin olet sanonut jollekin toiselle aivan varmasti.
Toisaalta taas sitten myös vertailen itseäni edellisiin kumppaneihin, vaikken näistä tiedä juuri mitään. Esimerkiksi jos mies on se jätetty osapuoli, mietin irrationaalisesti olisiko mies vielä tämän naisen kanssa yhdessä, jos nainen ei olisi tätä jättänyt, eli oliko tämä nainen hänelle se kuuluisa ”the one”, mutta se sattuikin jättämään hänet ja nyt hän tyytyy minuun.
Pilaan tässä samalla parisuhteen itseltäni ja pelkään että pilaan miehenkin fiiliksen kun flippaan joka kerta jos mies mainitsee sanallakin siitä että hänellä on joskus ollut muita kumppaneita. Mies ei tokikaan mitenkään aktiivisesti puhu entisistään tai edes mitenkään spesifisti, vaan vaikka esimerkiksi sanoo että jokainen aikaisempi kumppani on valittanut pelaamisesta ja siitä alkaakin minun alamäkeni. Eli sulkeudun täysin enkä halua että mies koskee minuun, koska minua kuvottaa ajatuskin siitä, että mies on koskenut muihin naisiin. Tiedostan kyllä, että jokaisella ihmisellä on oma menneisyytensä, niin myös minullakin, mutta en vain silti osaa päästää tästä asiasta irti.
Mitä ihmettä tässä voisi tehdä? En voi sietää näitä tunteita, mutta en myöskään pääse niistä eroon. Ammattilaiselle (eli terapeutille) pääsen vasta puolen vuoden päästä aikaisintaan, joten en pysty näitä ajatuksia purkamaan missään kunnolla, enkä kehtaa miehellekään asiasta kertoa.
itsellä sama ongelma ja samoja vinkkejä kaipaisin. haluttomuus lisääntyy, kun miettii vain että toinen on pannut muitakin ja vielä lähiaikoina, kun taas itsellä hän on ainoa panoni. en osaa asialle itse mitään tehdä ja haluaisin apua heti vain kuin mahdollista. en halua sen naarmuttavan suhdettamme, sillä muita ”ongelmia” ei tällä hetkellä ole.
Hei. Olen jo elämää nähnyt ja kyllä yhä edelleen olen mustasukkainen miehen exille ja alan vertailla itseäni. Mutta torppaan heti ja sanon itselleni että höpö höpö. Ollaan puhuttu menneisyydestä kumpikin ja se on kyllä väärin. Ei kannata puhua. Ei todellakaan kannata.
Eikä kannata alkaa sellaisen miehen kanssa joka kertoilee entisistä jatkuvasti. Asiahan on niin että he eivät ole tehneet sitä kuuluisaa erotyötä koskaan, eli päästäneet irti edellisestä. Uusi suhde on terapiasuhde jos siinä aletaan existä puhumaan liikaa.
Kaksi vuotta sitten näemmä tämän keskustelun aloitin ja voin tässä kohtaa sanoa, että nämä ongelmat ovat lähes kokonaan kadonneet. Olemme yhdessä olleet 3 vuotta, mutta välillä saattaa toki tulla tällaisia epävarmuus puuskia jotka menevät yhtä nopeasti ohi kuin tulivatkin. Enää ei ole hetkeen tullut sellaisia tilanteita ettäkö seksi olisi etonut toisen ex kumppanien takia. Rohkenisin olettaa että tässä eniten auttaa nimenomaan se aika, en minä edelleenkään nauti siitä ajatuksesta että kumppani on rakastanut muita ihmisiä historiassaan, mutta en myöskään enää koe tarvetta oksentaa vaan annan ajatuksen mennä enkä jää niihin vellomaan.
Itse tein sen virheen, että annoin ajatuksilleni liikaa tilaa laukata päässäni ja kuvittelin jo tietäväni tasan tarkkaan millainen parisuhde kumppanillani oli, millainen seksielämä heillä oli ja millaisia keskusteluja he kävivät yhdessä vaikken sitä mitenkään voisi tietää. On hyvä myös laskea se oma mies sieltä jalustalta alas mihin itse sen ainakin siellä asetin ja ajattelin etten koskaan olisi hänen arvoisensa ihminen. Nykyään näen meidät samanvertaisina ihmisinä, kummatkin omine omituisuuksineen.
Kuten Tuulia66 sanoi, en myöskään itse tosiaankaan suosittele utelemaan yhtään _mitään_ hänen entisistään, sillä se pieni tiedon jyvä mitä saat paisuu päässä kokonaiseksi puuksi kun annat mielikuvituksellesi vähäsenkin tilaa. Muistan alkuaikoina kyselleeni aivan tolkuttoman monia kysymyksiä ja siitä sai kyllä sen hetkellisen tyydytyksen, mutta lopulta siitä kuitenkin herää aina jotain omituisia jatkokysymyksiä etkä koskaan ole täysin tyytyväinen. Äläkä missään nimessä stalkkaa niitä ex kumppaneita internetissä jos satut heidän nimensä tietämään, netistä muutenkin saa aina todella kaunistellun version toisesta ihmisestä.
Jos siihen on mahdollisuus, niin näitä ajatuksia kannattaa myös jakaa jonkun ammattilaisen kanssa, jos ne vaivaavat arkea todella paljon.