Miten selvitä keskellä myrskyn silmää?
Sain tietää vajaa viikko sitten, että miehelläni on uusi ns elämä odottamassa ja että hän haluaa erota. Hän olisi halunnut kertoa asian myöhemmin kesän alussa, mutta satuin kuulemaan puhelinkeskustelun joka ei jättänyt mitään epäilyksen varaa. Meillä on kaksi alle 10-vuotiasta lasta ja takana pitkä yhteinen taival. Olen todella surullinen, pettynyt, pelokas, turvaton😭 Mies kyllä hokee että hän auttaa kaikin mahdollisin keinoin sekä minua että lapsia selviytymään tämän asian yli, mutta tieto siitä ei vain auta minua yhtään jaksamaan tilanteen yli. Kaikki asiat vain tuntuvat kaatuvan niskaan. Onneksi minulla on muutama todella hyvä ystävä jotka ovat soitoillaan tukeneet minua tässä tilanteessa mutta siltikin koen olevani yksin. Miten te muut olette asiasta selvinneet ja millä keinoin?
Hei!
Tiedän tuon kamalan tunteen mikä sinulla nyt varmasti on. Olin noin vuosi sitten itse samanlaisessa tilanteessa. Mies teki ehkäpä vielä veemäisemmin kuin sinun miehesi...mutta lopputulos oli sama.
Todella hyvä, että sinulla on ystäviä ja tukiverkostoa ympärilläsi. Nyt varmasti tuntuu siltä, että koko elämä on yhtä kuraa ja mikään ei auta, ruoka ei maistu eikä pysty nukkumaan kunnolla.
Itselläni ainakin auttoi, että yritin keskittyä lapsiini, kävin kriisikeskuksessa puhumassa asioista ja lopulta hain lääkäriltä nukahtamiseen lääkkeitä kun aloin olla niin väsynyt. Sitten päivä päivältä alkoi helpottamaan, välillä tuli takapakkia ja vieläkin tulee yksittäisiä hetkiä kun tuntuu erittäin pahalta (niin kuin tänään kun ero tuli virallisesti voimaan, vaikka tiedossa tämäkin on ollut jo vuoden ajan).
En osaa sanoa, onko helpompaa, että mies ns. auttaa sinua ja lapsia, vai se, että ottaisit mieheen etäisyyttä ja yrittäisit selvittää ajatuksiasi hetken.
Mutta sinä varmasti pääset tästä yli, antaa tuollaisen petturimiehen mennä menojaan! Tsemppiä ja voimia oikein kovasti 🙂
Hei kevat-2012!
Olet löytänyt oikeaan paikkaan. Täällä on ehkä liiankin paljon meitä kohtalotovereita.
Täältä löydät paljon kirjoituksia joita lukemalla saat hieman lohtua ja uusia ajatuksia. Ja se että itse kirjoitaa ja purkaa tänne tuntojaan helpottaa.
Itse nyt 4 kuukautta miehen pettämisen paljastumisen jälkeen tunnen itse jo jotenkin selväjärkiseksi. Mutta ensimmäiset 2 viikkoa muistan vain itkeneeni päivät ja raivonneeni yöt. Vasta kuukauden päästä tajusin että illat olivat valoisampia. Siihen asti meni elämä ihan sumussa.
Paras tapa selvitä on ehkä se että rohkeasti heittäydyt tunteiden vietäväksi. Älä pelästy mitään tunteita ja ajatuksia mitä nyt mieleesi tulee. Jonain päivänä koko maailmaa kaatuu päälle, toisena tunnet itsesi todella vahvaksi. Näin sen vaan täytyy mennä pikkuhiljaa päivä kerrallaan.
Älä nyt tuon alkujärkytyksen aikana yritäkkään tehdä mitään suuria päätöksiä suuntaan tai toiseen. Yritä keskittyä pitämään itsesi kunnossa ja huolehdi lapsista.
Mikä muuten on tuo miehesi tilanne. Onko lähdössä varmasti ja nyt heti, vai aikooko asua kanssasi edelleen tuonne kesään asti? Onko tuo hänen uusi elämänsä loppuun asti harkittu, vai voiko vielä tulla katumapäälle? Entä olisitko sinä valmis antamaan anteeksi jos...
Voimia sinulle
🌻🙂🌻