Mitä raiskauksen jälkeen?
Jouduin kahden tumman miehen raiskaamaksi Ateenassa 1.1.2012.
viime viikko menikin terveyskeskuksella. kävin joka päivä lääkärissä ja labroissa.
Tuntuu, että olen sisältä kuollut, saastunut, mädäntynyt, pilattu.
luotto ihmisiin meni ja shokkitila on vielä päällä. melkein pelkään tulevaa viikkoa, jos/kun herään tähän todellisuuteen, olenko työkykyinen? voinko enää olla edes aviomieheni kanssa? miten ikinä tästä selviän?
mielessä on käynyt, että olisivat tekojensa jälkeen vaan tappaneet mut, kuristivat ja tukkivat suuni, kun tekivät julmuutensa.
Ammattiapua pitäisi hakea mutta voimia siihen ei oikein ole.
aika toivoton olo ja unet melkein poissa.
taria
Hae ammattiapua, heti kun suinkin mahdollista. Ja kerroithan aviomiehellesi, kuinka hän asian otti? Itselläni ei eväitä ole oikein sinun auttamiseen, kun en tiedä mitä käyt läpi. Itse kun en tuollaista ole kokenut ja voin vain kuvitella kuinka se musersi elämäsi. Olet kuitenkin ajatuksissani ja kovasti voimia sinulle tästä asiasta selviytymiseen! *hali*
mieheni tunsi lähes sietämätöntä vihaa niitä raiskaajasikoja kohtaan. Hän yrittää piristää mua ja on huolissaan. Kirjoitin viestiä mobilen kriisikeskukseen eilen, huomenna soitan. siellä on 24h/vrk päivystävä auttaja/kuuntelija.
Nyt en vaan jaksa soittaa. Yritän huomennakin pystyä töihin meneen. itku on vaan niin herkässä ja pelkään yht´äkkiä romahtavani täysin töissä....
Hae hyvä ihminen sairaslomaa! Sinun ei tarvitse eikä pidä yrittää jaksaa! Sairaslomaa haet niin jaksat edes jotenkin paremmin. Toki toisille työnteko on terapiaa, mutta jos ei siltä tunne niin mene lääkäriin, ole kiltti! Olet ajatuksissa🙂🌻
Kuulostaa kyllä aikamoiselta helvetiltä mitä joudut läpikäymään. Olisiko parasta mennä ihan hakemaan sairaslomaa töistä ja ihan suoraan lääkärille neuvottelemaan jatkohoidosta?
Moi Taria!
Rankkoja aikoja elät☹️
Itsellänikin on kokemusta raiskauksesta, se on kamalaa.
Tiedän mitä käyt läpi, se on niin surullista😭
Hyvä kun kerroit miehellesi, onneksi sulla on mies joka auttaa sua!
Mut raiskasi ex-mieheni väkivaltaisessa suhteessa.
En soittanut poliisille, en tehnyt rikosilmoitusta, kärsin hiljaa. Nyt 6 kuukautta eron jälkeen, pystyn siitä puhumaan ääneen kriisityöntekijäni kanssa.
Olin piilottanut raiskauksen jonnekin piiloon, en halunnut edes miettiä sitä. Nyt kun olen voimaantunut sen verran että jaksan ruveta käsittelemään raiskausta, se tulee esiin. Nyt se pitää käydä läpi.
En ole enää se sama ihminen raiskauksen jälkeen, en pysty ajattelemaan että päästäisin yhtään miestä lähelleni, saati sitten suhdetta.
Muistan kuinka seisoin kuumassa suihkussa ja yritin saada itseäni puhtaaksi, päästin ylleni niin kuumaa vettä kuin pystyin.
Vaan ei se suihku kamalaan oloon auttanut yhtään mitään.
Se kamala olo seuraa niin kauan kuin asia on käsitelty.
Puhuminen on keino joka auttaa suakin.
Kumpa jaksaisit soittaa sinne auttavaan puhelimeen, sitten on vielä olemassa taho Raiskauskriisikeskus Tukinainen. Jossa on muistaakseni juristin palvelujakin.
Voit itkeä, surra, vihata niitä miehiä jotka teki sulle julmasti.
Jos sinusta tuntuu että et jaksa mennä töihin, voit saada sairaslomaa.
Tiedän että sua hävettää puhua asiasta, mutta tulisiko miehesi sun kanssa käymään työterveyshoitajasi luona?
Olisi hyvä jos pystyisit kertomaan siellä, hänellä voi olla jokin taho, mistä saisit apua ihan kasvotusten.
Toivon sinulle voimia kaiken keskellä, kirjottele kuulumisiasi, tiedän mitä juuri nyt tunnet, voin olla vertaistukena sinulle.
Raiskaus ei ollut sinun syysi, et ole tehnyt mitään sellaista mikä on oikeuttanut miehet toimimaan niin julmasti.
Voimia!
No nyt se sairasloma on tän viikon. Esimies tuli viime ke oppitunnin lopuksi luokkaan ja menimme varastoon juttelemaan. kehoitti menemään lääkärille, oli katsellut mua välkillä ja huolestunut jaksamisesta. Hyvää tarkoitti mutta tuntui, että "potkittiin" pois töistä, ihan kuin en osaisi enää opettaa mat fys ja kem! no olen ihan hajamielinen ja rättiväsynyt.
Raiskauksesta olis pakko vaan puhua ja puhua, iljettäviä yksityiskohtia tulee mieleen ja labrassakin pitäs vielä käydä. ainakin hiv on tutkimatta.
Ne siat tuli suomeen mun päässäni. mies alkanut (taas) juomaan viiniä joka ilta ☹️
Olen ihan "pihalla" kaikesta!!
Taria
Taria kirjoitti 7.2.2012 7:21
No nyt se sairasloma on tän viikon. Esimies tuli viime ke oppitunnin lopuksi luokkaan ja menimme varastoon juttelemaan. kehoitti menemään lääkärille, oli katsellut mua välkillä ja huolestunut jaksamisesta. Hyvää tarkoitti mutta tuntui, että "potkittiin" pois töistä, ihan kuin en osaisi enää opettaa mat fys ja kem! no olen ihan hajamielinen ja rättiväsynyt.
Raiskauksesta olis pakko vaan puhua ja puhua, iljettäviä yksityiskohtia tulee mieleen ja labrassakin pitäs vielä käydä. ainakin hiv on tutkimatta.
Ne siat tuli suomeen mun päässäni. mies alkanut (taas) juomaan viiniä joka ilta ☹️
Olen ihan "pihalla" kaikesta!!
Taria
Osaat varmasti opettaa. Olet varmaankin opiskellut opetusaineitasi yliopistossa? Tiedät opetettavien aineidesi asiasisällön ja osaat myös opettaa, koska sinulla on siitä kokemusta ja koulutus siihen. Opettajallakin on oikeus olla väsynyt, vaikka kyseessä kuinka olisi kutsumusammatti. Myös opettaja saa pitää huolta itsestään, ei aina vain muista. Miehesi on aikuinen ihminen, jonka täytyy kohdata huolensa ja mennä ehkä itsensäkin terapiaan käsittelemään tunteitaan sinun kokemasi vääryyden johdosta. Ne ovat kuitenkin hänen huoliaan, joista sinä et ole vastuussa.
Pidä huolta itsestäsi, mene labraan ja tee kaikki tarvittavat testit, niin sitten ei tarvitse enää pohtia mahdollista uhkaa. Helpompi on sairauksiakin selättää, jos niihin puuttuu ajoissa. Vaikka tietysti toivon, että olet terve. 🙂 🙂🌻