Minua on suuresti vaivannut ja myös loukannut avomieheni torjunta silloin kun minä teen aloitteen ja haluaisin rakastella( on tapahtunut 3 kertaa kolmen vuoden sisällä). Yleensä silloin kun mies tekee aloitteen rakastelu onnistuu, joskin ei aina. Riippuu minun aktiivisuudestani ja mukanaolosta. Viimeksi n. 2kk. sitten kun koin ”hetkeni” koittaneen ja rohkenin kertoa halukkuudetani mies kyllä innostui mutta… ei sitten kyennytkään rakastelemaan kun ”se” lerpahti. Oli kylläkin mukamas pahoillaan. Minä olin tosi pettynyt ja nyt tuntuu että minä en enää uskalla tehdä aloitetta ja koen itseni hylätyksi ja torjutuksi. Olen keskustellut tilanteesta avomieheni kanssa mutta en ole vakuuttunut hänen selityksistä mm. epäonnistumisen paineet jne.. Olemme tunteneet toisemme 3 vuotta ja asuneet yhdessä 2. Olisiko kenelläkään vastaavanlaista tilannetta tai tietoa käyttäytymisen taustalla olevista motiiveista?😯🗯️😯🗯️
Ymmärrän sinua kuinka pahalta tuntuu. Meillä minä olen se aktiivisempi osapuoli, ollut koko 8 vuotisen suhteemme ajan. Voi sanoa, että pari kertaa viimeisen puolen vuoden aikana mies on tehnyt aloitteen. Nykyisin minut tyrmätään melkein joka kerta kun jotakin yritän. Se koskee, ja joka tyrmäyksen jälkeen päätän, että olkoot... Mutta mielestäni seksi kuuluu olennaisena osana parisuhteeseen eli näinkään ei voi jatkua. Kyselet syitä, voin sanoa että ainakin meillä kaiken takana paljastui olevan toinen nainen. Hänen kanssaan ei kuulemma ole seksiä harrastettu, mutta muuten on ajatuksissa mukana koko ajan. Ensimmäisillä kerroilla mies ei tyrmännyt, mutta kävi kuten teillä "se lerpahti"..
Miehillä se on niin helppoa kun voi eritellä seksin ja rakastamisen vaikka eri ihmisiin. Naisilla pitää yleensä olla seksissäkin välittämisen tunnetta mukana.
Kyllä se on niin, että niissä touhuissa pitää olla molemmilla avoin mieli mukana -muuten ei onnistu. Yritä puhua vielä miehesi kanssa ja kertoa kuinka pahalta sinusta tyrmääminen tuntuu. Meillä asiasta on jauhettu ja puhuttu, sen verran kehuja olen saanut, ettei kuulemma tarvi lähteä seksiä muualta hakemaan -kotona saa riittävästi ja hyvää sellaista. Mutta mikä on kenenkin mielestä riittävää niin se on sitten eri asia. Yksilöitä kun olemme kaikki.
Tiedän vain monen parisuhteen päättyneen seksistä aiheutuviin ongelmiin ja niiden seurauksiin. Jos toinen ei saa mielestään riittävästi niin jossakin vaiheessa tulee tilanne, jossa etsitään seksiä muualta. Vaikka olenkin nainen, on mielessäni jo käynyt käyttäytyä miesmäisesti ja käydä hakemassa helpotusta muualta... Mutta.. Jos parisuhde on muutoin yrittämisen arvoinen niin siihen ei kannata mennä, se rikkoo aina jotakin ja ennenpitkää tulee tietoonkin.
Voimia sinulle ja toivottavasti miehesi "tyrmäykset" jäävät historiaan. 🙂🌻🙂🌻
Kiitos sinulle nimim."sekaisin". Oli lohduttavaa lukea kertomaasi. Kyllä mielestäni seksi kuuluu parisuhteeseen ja kummankin osapuolen tulisi kuunnella ja kunnioittaa toistensa herkimpiä ja ehkäpä "hiljaisimpia" toiveita. Puhuminen ja taas puhuminen on ainoa ulospääsy yleensäkin epätyydyttävistä tilanteista. Minua vaan askarruttaa että mikä on se syy kuvatunlaisen käyttäytymisen takana. Oikeastaan toiseen naiseen en vielä jaksa uskoa tässä vaiheessa ... mutta kukapa tuon tietää. Kaunista kevättä kaikille.
Hei kanssa ihmiset!
Niinpä, samantapaisessa tilanteessa ollaan... Meidän suhteemme on menossa jo yhdeksättä vuotta yhteinen poika täyttää kohta viisi vuotta.
Seksi on tuottanut ongelmia jo muutaman vuoden. Mieheni ei halua minua. Aloitteen teen joka kerta minä, ja torjutuksi tulen monta krtaa vko.ssa, enkä enää jaksa kestää tätä nöyryytystä!! Juteltu ollaan, mutta siitä ei tule mitään. Pelkkää riitaa, huutoa ja haukkua! Aina saan kuulla olevani se josta kaikki on kiinni ja kenestä johtuu se ettei meillä ole kunnollista seksiä... Tunnen olevani aika p. kasa.. Kaipa sitä alkaa jo itsekkin uskoa olevansa se miksi toinen vuosi kausia haukkuu. 😞
Sitä päivää olen odottanut etten enää rakastaisi lapseni isää..
Toiseen naiseen en usko, naivia ehkä mutten silti. Kuitenkin olen aavistanut että selkäni takana tapahtuu jotain.. Tänään aamulla mieheni kertoi käyneensä lääkärillä salaa minulta. Hänellä epäillään olevan kilpirauhasen syöpä,tulokset tulevat perjantaina... Se selittäisi kaiken.. Oloni on nyt todella sekainen, enkä osaa tuntea mitään... 😮
Niin elämä heittelee, mutta tähänkö se loppuu!! Kannattaa tutkia ne fyyiset viat, ne kuitenkin ovat yleensä hoidettavissa...
Heippa Hämis.
Niin siitä miehen fyysisestä puolesta voin sen verran puhua että ystävättäreni mies ei puhunut halaistua sanaa sairastamastaan eturauhassyövästä ennekuin sai terveeen diagnoosin . Oli kuulemma sairastanut muutaman vuoden, käynyt lääkärissä useita kertoja ja saanut oireenmukaista hoitoa. Kyllä minua ihmetytti kun kuulin asiasta ja ennenkaikkea kun mies oli eläkkeellä sairaanhoitajan työstä😑❓ Kovin herkkää aluetta tuntuu nuo seksuaalisen alueen asiat olevan ammattilaisillekin , saatikka sitten jäyhille "tavallisille" miehille.
Omalta kohdaltani voin kertoa tilanteen korjautuneen jkv. Olen puhunut mieheni kanssa tilanteesta ja hän on ollut "ihan normaali" seksi asioissa. Minäkin uskallan rentoutua nauttia rakastelusta enemmän. 🙂🌻 . Minä kun olen sellainen ihminen että uskon parisuhdeasioden selviävän oikeastaan vain puhumalla ja taas puhumalla.
Toivoa ei kannata menettää sillä aina sijaa muutoksille 🙂👍