Mitä jos yhteisasuminen ei onnistukaan?
Onko kellään kokemusta siitä, ettei yhteisasuminen onnistunutkaan? Voiko suhdetta jatkaa enää sen jälkeen, onko järkeä? Haluaisin kysyä miksi yhteisasuminen ei teillä onnnistunut? Itse olen tilanteessa, jossa mies halusi muuttaa yhteen muutama kuukausi sitten parin vuoden seurustelun jälkeen (uusperhe, 4 lasta), mutta nyt häntä ahdistaa ja ärsyttää lapsissani kaikki mitä he tekevät ja elämä on yhtä ärinää. Mies haluaisi muuttaa takaisin erilleen, ei olisi kuulemma koskaan muuttanu yhteen jos olisi tiennyt sen tällaista olevan yms.
Minua ahdistaa todella paljon ajatuskin siitä, että repisin lapseni taas kodistaan ja ”tarjoisin” miehelle juuri sellaisen paketin minkä hän tällä kertaa haluaa.. Onko ajattelumaailmani ihan väärä? Olisiko kuitenkin kaikille parempi muuttaa taas erilleen? Miten se käytännössä toimii? En kestäisi olla taas yksin..
Hei Jonna!
Minä en ole ollut tilanteessasi, mutta haluaisin silti tuoda mielipiteeni julki.
Sain sellaisen vaikutelman, ettei mies ollut tajunnut, että pakettiin Jonna + lapset, ei vain Jonna. Hänellä ei myöskään tainnut olla realistista käsitystä siitä, millaista lapsiperheen arki on. Lapset eivät ole omassa kodissaan aina herttaisia pikku kullannuppuja ja niin sen kuuluukin olla. Ymmärsinkö oikein, että kaikki neljä ovat sinun lapsia? Olisiko mahdollista, että sinä ja lapset jäätte asumaan siihen yhteiseen kotiin ja mies muuttaa omilleen? Näin lasten ei tarvitsisi taas muuttaa uuteen kotiin eikä vaihtaa koulua ym. mitä muutosta seuraa. Minusta on parempi muuttaa erilleen, jos perhe-elämästänne ei kertakaikkiaan tule mitään. Toki miehelle ja lapsille pitää antaa aikaa sopeutua toisiinsa, mutta rajansa kaikella. Varsinkin jos miehen asenne on, ettei hän olisi muuttanut jos olisi tiennyt mitä se on.
Se on sitten eri asia, mitä teidän kahden aikuisen perisuhteelle tapahtuu avoeron jälkeen. Jos sinä etsit miestä, jonka kanssa jakaa elämän arki, joka olisi isähahmona lapsillesi ja ehkä hankkia omiakin lapsia yms niin siihen sinulla on väärä mies. Tämän miehen kanssa et niitä asioita tule saamaan ja se on hyväksyttävä. Ihmiset hyvin harvoin muuttuvat, siihen ei pidä luottaa. Jos taas tahdot miehen, jota tapailla satunnaisesti, käydä yhdessä ulkona kahdestaan ja viettää aikaa silloinkun lapset ovat poissa, suhteenne toi toimia loistavasti. Älä kuitenkaan tyydy sellaiseen suhteeseen, joka ei vastaa odotuksiasi! Näin sabotoit itseltäsi mahdullisuuden tavata sellaisen miehen, joka sopii sinun kuvioihin.
Kun sanoit ettet kestä olla yksin, minä sanoisin sinulle, Jonna, että sen sinä kyllä kestät, mutta et kestäisi huonoa miestä.🙂🌻