ollaan nyt oltu villen kanssa erossa jo pitkään mutta en kuitenkaan pääse siitä eroon ja sen ryyppy reissuista vaikka asun oulussa ja se savonlinnassa niin jos se ville ite soita niin sitte soittaa villen äiti ja sanoo kuinka vaikeeta villellä on kun erottiin nyttenkin ville joutu viikonloppuna kuopioon sairaalaan ku oli kännipäisään heilunu puukon kanssa en jaksa olen huono ihminen vetämään rajaa siihen et miten paljon jaksan auttaa toista nyttekin on sellane olo et palaan takaisin savonlinnaan ja pien huolta oisesta oikeesti en tiiä mitä mie teen kertokaa miulle..🤔
🙂🌻Pysy lujana ja hae ammattiauttajan tuki,- ihan itseäsi varten. Et pysty paljoakaan tekemään hänen hyväkseen ja mikäli tuo elämän meno jatkuu, olet kohta todella vaikeuksissa.
Se että kirjoitit tänne on jo askel "oikeaan" suuntaan eli että olet huolissasi itsesi jaksamisesta.
Usein kun suhde päättyy siinä käy näin että toinen kokee suunnatonta turvattomuutta. Vaikka äiti soitteleekin sinulle ja saat ymmärtää ja kuulla sen miten vaikeaa toisella on ei se tarkoita sinua palaamaan. Etsi ihan oikeasti apua, terveyskeskuksesta esimerkiksi voisi lähteä liikkeelle. Voimia sinulle🙂👍
Moi almukka.. 🙂
miksi te sitten erositte? kumpi teistä jätti toisen? minäkin erosin yhden pojan kanssa vähän aikaa sitten, ei oltu kuin reilu viikko yhdessä... se poika jätti minut.. ja välitin hänestä ihan oikeasti, mutta se poika ei tainut välittää minusta.. pelkään että hän ihastui toiseen tyttöön... meidän ero oli minulle hankala paikka, join silloin, ja en mennyt kouluun yli viikkoon (melkeen kahteen) mutta sitten oli pakko mennä, että saisin muuta ajateltavaa, mutta eihän se onnistunut, mielessäni pyöri koko aika se poika, ja eromme... onneksi se poika ei ole meijän koulussa, tai olisihan se jos se ei olisi jäännyt luokalle.. sitten nyt olen toiseen poikaan ihastunut, muttä tämä poika ei tiedä... olen kumminkin vielä siihen toiseen poikaan ihastunut, kenen kanssa erottiin.. en ole nähnyt sitä poikaa pitkään aikaan, enkä tiedä edes pystyisinkö näkemäänkään.. minulle tulee aina paha olo, kun joku puhuu siintä pojasta.. en tiedä onko se totta, kun yksi kaveri sanoi "mulle piip sano et sä jätit sen" mä olin ihan et "just.." sit se sano viel et "piip on ollu ihan outo" laitoin piip sen takia, koska en halua laittaa hänen nimeä tänne... mietin koko aika nytkin sitä poikaa, ja mitä minä tein väärin, kun erosimme.. ku eka se ei vastan mun puheluihin, sen piti yks tiistain tulla meille, mut ei se sit tullukkaa... sit sen piti tulla seuraavan päivän, sil ei kuulemma ollu sit kyytii.. sit sen piti tulla torstain, mut sil ei ollu kyytii.. siis torstain se ei eka vastan, set koulun jälkee oli soittan takas, mut en ollu huoman, sit soitin sille sit se vastas kysyin silt et tuleeks se tänää meille? se sano et se ei pääs millää.. ehdotin jos se ois tullu kävellen ja mä oisin menny sitä vastaa, mut eihää se sille käynny.. sit kysyin meses silt et mitä se must haluu, se sano vaa suoraa et kaverin..
siin vaihees mä itkin ihan sikanaa, itkin ehkä jonku 3 tuntii putkee, sit ku kaikki ei ees tienny et oon ollu sen kans, nii sit ku oltii erottu, nii yks kaveri vaa sano "oon kuullu et sul on joku mies" nii se tuntu tosi pahalt... ryyppäsin sinä päivän ku erottii, ihan kunnol.. en muista siint illast mitää.. olin vaa jutellu mun rippileirin entiselle isoselle jotaa et "mist miehet tykkää" ja kaikkee tollast, en ees muista enää mitä oon sille menny selittää.. nyt nolottaa jos nään sen jossaa jos se tulee vastaa jossaa kaupungil tai jossaa 😳.. pitäisikö minun tehdä mitä? kumpaa poikaa minun pitäisi "iskeä silmät"?? voiko joku oikeasti auttaa??