Heippa!

Olipa paljon tekstiä.
Kurjinta on että asutte erillänne kun olet raskaana.. Pitkälläkin jo?! (onnittelut kuitenkin raskaudesta🙂🌻)
Sulla oli niin paljon asiaa että mahdanko edes muistaa kommentoida kaikkea.
Pystytkö sä juttelemaan miehellesi? Jos sanoisit suoraan miten se loukkaa että hän katselee netissä naisten alastonkuvia tms. Se ei todellakaan ole oikein varsinkin kun olet raskaana. Se on mun mielestäni tosi loukkaavaa. 🙄
Oletko kysynyt häneltä mikä hänelle on tärkeintä? Sinä ja tuleva vauva, vai jokin muu? Vauvan myötä elämä muuttuu kovasti ja siinä on myös itse muututtava ja muutettava arvojärjestystään.

Tuosta tupakan poltosta. Sanot suoraan vaan että sisällä ei polteta. Älä anna vaihtoehtoja. Jos kerran erillänne asutte ja hän on sinun luonasi (?) niin silloin sinulla on mielestäni valta sanoa miten sinä haluat sinun kodissasi olevan. Kun vauvakin on tulossa niin eihän se käy että sä sille savulle aina altistut. Siitä saa osansa vauvakin, ja kärsiihän siinä seinätkin..
Kumma on miehesi näkemys tuosta, että hän kyllä saisi netissä katsella ja tehdä kaikkea, mutta sinulla ei olisi samaa oikeutta.

Hänestä on tulossa isä. Hänen on opittava muuttumaan. Kun lapsi on talossa niin ei silloinkaan sisällä polteta. Ajattelisi välillä muita kuin itseään.
Oletteko keskustelleet mitä te aiotte tulevaisuudessa? Kun lapsi tulee maailmaan? Järkevintä olisi jokin päätös tehdä... Ei ole lapsellekaan loppupelissä hyväksi jos te ette tiedä mitä suhteeltanne haluatte. Kova kovaa vasten vain. Kuulostaa siltä että miehesi pitäisi kasvaa.. reipaasti. Onko teillä muitakin ongelmia tuon erillään asumisen syinä vai..?!
Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja onnea ja iloa raskauteen.🙂🌻

Hei!
Olen jo viikolla 33+6 eli n.7 viikkoa ja sit pitäis vauva syntyä. Pystyn välil jutellee miehelleni mut en sitä että se loukkaa mua kun se katsoo kuvia netissä siis naisten alastonkuvia. En ole keksinyt oikein kunnolla miten sen sanoisin hänelle koska pelkän että hän suuttuu tai sit hän sanois et se ei ole mun asia mitä hän katsoo netistä. Mut en tajua mitä mielenkiintoista siinä voi olla kun naiset ovat alasti tai sit niil on ehkä hieman alusvaatteita päällä ja kyselee et mitä mieltä joku on heidän vartalostaan, ihan kun ihminen ei itse tiedä että onko hyvän vai huononnäköinen. Itse en pistäis ikinä kuvani nettiin koska siel voi liikkua minkälaisii vaan ihmisii ja mua ei todellakaan voisi kiinnostaa tietää et onko mun vartaloni hyvä. Luulis et niillä ihmisillä olis omat aivot eikä tarvis kysyä toisilta ihmisiltä et mitä mieltä ne ovat heidän tisseistä tai pyllyistä. Mun on pakko sanoa et mä en ikinä pistäis nakukuviani nettiin koska jokaisella on sellainen vartalo kun on eikä sellainen joka barbie-nukeil on. En ole kysynyt häneltä mitä hänelle on tärkeintä koska en ole vielä saannut sellaista tilaisuutta. Olis kylläkin kiva tietää minkälainen vastaus tulis jos kysyisin. Välillä tuntuu et hänen kaveri joka on naimisis mut kuitenkin haluaa toista naista aina välillä on sanonut joitakin hänen mielestä hyviä sanoja kuten "katso näitä kuvia". Mun ystäväni eivät ole niin pornoja ja ne eivät ikinä tekis mitään sellaista vaikka olisivat miehii koska ne sentään välittää musta. Eikö miehillä ole omia aivoja tai niillä naisil jotka pistävät oman persenkuvan tai tissikuvat nettiin. Ne naiset etsii panoseuraa eikä mitään muuta. Mun siskoni avopuoliso ei ikinä menis kattomaan mitään sellaista kuvia ja hän on sentään nuorempi kuin minä ja mun mieheni. Olen iloinen kun kohta vauva tulee ja saan hoitaa sitä. Olen varma siitä että vauva tuo minulle uutta valoa ja antaa mulle myöskin uusia voimia. Olenhan mä sanonut sille siitä tupakanpoltosta mutta kun se ei ymmärrä tai sit ei halua tajuta että savu ei ole hyväksi mulle eikä varsinkaan vauvalle. Olen kylläkin yrittänyt sanoo hänelle mut hän vaan sanoo et"kukaan ei määrä mua" ja ite se määrää tai yrittää määrätä mua mut mä osaan päättää asioista ihan itse. Miks miehelläni olis oikeus katsoo nakuja naisii jos mul ei saa olla miehesystävii ihan ystävän pohjalta? Mut onneks on sentään joku paikka jonne voi kirjoittaa koska muuten tulisin hulluksi. Pitäiskö pistä palovaroitin wc:hen tai sellainen varoitin et kun tulee savua niin sieltä ruiskuu vettä, sellainen olis hyvä ajatus. Hän haluaa kylläkin muuttaa jo vuoden päästä taas yhteen mut mä kylläkin katson ja mietin asiaa. Ihana kun joku muukin on sama mieltä kun minä siitä että mieheni pitäis kasvaa mut mitäs teet kun hänen ystävä on 27v. vaik ei sitä uskois, luulis sen olevan 18-20v. jos miettii miten se torvelo miettii. Et yritä nyt siitä sit kasvaa kun on ystävänäkin mies joka on aivoltaan laps.
Muita ongelmia meillä ei ole, mut haluaisin vain että mieheni antais enemmän hellyttä ja rakkauutta.

Moikka!
Olihan tossa jo asiaa..
Ja todellakin, mun mielestäni sun miehesi käyttäytyy oikeasti tosi lapsellisesti..😠 Siis, oikeasti.
Lapsi on tulossa (ja oot vielä noin lopussa, ihanaa!! Nauti olostasi ja itsenäisyydestäsi vielä hetki..😉)... Mä menen melkein sanattomaksi.
Jos sun miehesi on niin pölkky että kuuntelee typerää kaveriaan ja katselee niitä alastonkuvia... Oh hoh.. Mä en sitä kyllä kestäisi. Siis, toi on niin loukkaavaa sua kohtaan. Tosi tosi loukkaavaa.
Kuinka paljon sä rakastat tätä miestä?! Mietipäs että mitä sä siitä suhteesta haluat, tai pikemminkin, mitä sä siitä saat? Jos sulta puuttuu kaikki ne tärkeimmät siinä, eli et saa tarvitsemaasi rakkautta ja hellyyttä, et saisi sanoa mielipiteitäsi tms, niin eihän se toimi.
Jos joutuisit olemaan vaan toisen komenneltavana.. Olisitko sä onnellinen? Sä et ole onnellinen nyt ainakaan.
Ei se lapsi pakotietä tosta tilanteesta anna.
Vauvat on ihania, lapset on ihania ja ne antaa enemmän kun kukaan lapseton osaa ikinä kuvitellakaan. Vaikka ne vaatiikin tosi tosi paljon.
Mulle tuli tossa vaan mieleen, että kun se lastenhoito ei välttämättä ole aina helppoa, voi tulla joko vauva joka on rauhallinen ja herttainen ja nukkuu pariviikkoisesta joka yöt heräämättä tai voi tulla koliikkivauva. Miten sä sitten jaksat? Huolestuneena kysyn vain, ei ole tarkoitus peloitella tai mitään. Se synnytyksenjälkeinen masennuskin on tosi yleistä, yleisempää kun kuvitellaankaan, ja kaikkea taakkaa ei jaksa yksin jos ei ole voimia.
Joten kaipaatko sä siihen viereesi miestä joka ei tajua sinua/tarpeitasi, eli niin sanottua toista lasta, vai voitko ajatella mahdollisuutta olla yksin lapsen kanssa?!
Ei sekään mikään helppo vaihtoehto ole, mutta jos sulla on muuten hyvä tukiverkosto kuten vanhemmat tai omia ystäviä niin uskon että pärjäisit ihan hyvin.
Koska säkin ansaitset tosiaan olla onnellinen.
Ja musta on ihanaa että sä ajattelet vauvastas noin kauniisti että haluat keskittyä siihen ja hoivata. Niin pitääkin olla.
Aina kaikki on niin jossittelua.. Elämää kun ei voi liikoja suunnitella eteenpäin.
Mutta jos mietit eroa vaihtoehtona (minkä mä tekisin, sähän olet ihan oma ihmisesi enkä tunne sua niin en voi sanoa mitä tekisit) niin mieti tarkkaan. Mieti mitä SÄ haluat.
Ja kokoa voimasi ja kysy siltä mieheltäsi mikä hänelle on tärkeintä. Ja ole hänelle rehellinen siitä miten hän loukkaa katselemalla niitä kuvia (typerää on sellaiset kuvat..). Miehet (yleensä) on välillä vähän typeriä, eivätkä tajua loukanneensa jos ei sitä suoraan sano.
Jutelkaa, se on mun neuvoni. Jutelkaa ihan kunnolla. Äläkä pelkää sitä että miehesi suuttuisi (eihän hän väkivaltainen kuitenkaan ole?!). Sulla on oikeus sanoa mielipiteesi ja kertoa tunteistasi. Jos hän on yhtään järkevä, hän osaa ajatella myös omilla aivoillaan kypsän aikuisen tavoin. Tulevan isän tavoin.
Hän on saamassa elämänsä suurimman lahjan.. Lapsen.. Eikö hän ymmärrä sitä?
Onko hän muuten miten tukenut sua sun raskautesi aikana?
Ja siitä yhteen muutosta, olen iloinen että olet sitä mieltä että ei vielä.. Koska jos ei ole onnellinen.. Ei onnettomaan parisuhteeseen tarvitse tyytyä.
Niin, ja siitä tupakoinnista, se palohälytin sinne vessaan olisi tosi nappi juttu!!😀 Tai se vettä suihkuttava systeemi kun alkaa savuta.😉

Rutistus, koita jaksaa. Masuasukille kans.

Hei!
Kiva kun joku muukin on samaa mieltä mun kans siitä että mieheni käyttäytyy lapsellisesti. Mä nautin joka hetkestä ja kun katselen lasten sänkyä niin mietin että kohta siellä nukkuu ihana lapseni. Olen joskus miettinyt et paljonko mä miestäni rakastan mut kun en osaa sanoa, ehkä ihan vähäsen kun tuntuu etten saa vastarakkautta takaisin. Kun meidän piti aloittaa alusta mut tuntuu että se päättyy aina siihen mitä oli. Nytkin kun hän on luonani niin tuntuu kun hän ei ymmärtäis sitä että tää on nyt vain mun asuntoni koska itse muutti pois täältä vaik täällä on kyl hänenkin tavaroita koska sil ei ole vieläkään asuntoa. En ole onnellinen kun toinen komentaa kun olisin armeijassa. Joskus tuntuu ettei hän tajua että osaan itse ajatella ja et olen jo niin vanha etten tarvi toista ihmistä joka ajattelee mun puolesta. Onneks mul on ihana perhe ja siskoni sanoi mulle että tulee kyl auttamaan mua jos tarvitsen apua ainakin ne 3 eka viikkoa kun en voi mennä lapseni kans ulos niin siskoni tulee vähäks aikaa vahdiksi jotta pääsen ulos. Mun siskollani on itse 6kk ikäinen tyttö ja tuntuu ihanalta kun hän haluaa auttaa mua. Olis kiva jos mieheni tajuaa että meille tulee vauva ja rupes itekin olemaan kun aikuinen. Jos mieheni edes pystyis samaan asunto Helsingistä ja työpaikan eikä vaan istuis päivät pitkään koneen äärellä. Mieheni asuu asuntolas kun ei ole saannut tai kysynyt asuntoa. Ei hän ole niin paljon tukenut mua raskauden aikana. Mä vaan toivoisin että hän sais jotakin aikaiseksi kuten oma asunto ja työpaikka. Jos kerran valitteli ettei täällä ole töitä niin paljon kun Helsingissä niin miks hän ei sitten hae töitä ja oma asuntoa Helsingistä. Se siitä tästä kerrasta.

Oon kyllä eloweenan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Yhtyy edelliseen kirjoittajaan siis. Ja onnittelut täältäkin raskauden johdosta! 🙂🌻