En tiedä mistä tämän aloittaisin tai mihin päätän. Yirtän kuitenkin..😳
Viimeisen vuoden aikana olen ollut enemmän ja vähemmän apaattinen ja seksuaalisesti haluton ja itkuinen.
Nyt kaikki pahentuneet. Tuntuu että voisi purskahtaa itkuun mitä pienimmistä syistä tai tapahtumista ja niiden ei tarvitse edes minulle tapahtua vaan se voi tapahtua televisioissa. Jos se vain kosketaa minua niin niagara juoksee..
Itsestäni huomaan sellaisia piirteitä että kaipaan jotain jo menetettyä. Nuoruutta? Lapsuutta? Ja siksi olen usein itkuinen tai apaattinen.
En halua niihin palata mutta se tunne on välillä vaan niin sanoin kuvaamaton…🤔
Toinen asia on tämä seksuaalinen haluttomuus josta mieheni kanssa puhuttu satoja kertoja.. Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan mutta tuo syö välejämme aika pahasti. Sillä mieheni tottakai haluaa seksiä ja useamman kerran viikossa ja minä taas voisin elää ilman. Olen aiemmin ollut seksuaalisesti aktiivisempi.. paljonkin..
Tuntuu että minussa tapahtuu jotain .. Tämä on kyllä aika sekavaa..
Ja tällaisen oivalluksen tein viikonlopun aikana.. Että minä rakastan miestäni ja lapsiani yli kaiken mutta en minä ole onnellinen!!
Tässä tämä voi tuntua olemattomalta tämä ongelma mutta se on minulle suurta ja jokapäiväiväistä..
Olisi ihana jos joku osaisi sanoa tai edes vihjata mikä on tai missä vika. 🙂🌻
Hei.
Ikävä kyllä minulla ei ole vastausta. Sen sijaan minulla on muutama kysymys, joita saatta kannattaa pohtia. Tiedän, että naisen ikää ei saisi kysyä, mutta ... puhuvat erilaisista ikäkausista ja niihin liittyvistä kriiseistä (sekä miehillä että naisilla) ...? Kauanko olette olleet yhdessä, sinä ja miehesi - liitossa(kin) tuntuu tulevan omat kautensa ja aikakausikriisinsä. Onko jokin muuttunut? Olisiko jonkin pitänyt muuttua? Tuo sukupuolinen aktiivisuus/haluttomuus muuten on mahdollisesti semmoinen aikakausijuttu sekin: välillä tulee vähemmän aktiivisia kausia, sekä naisille että miehille. Ja yleensä eri tahtiin kuin mitä partnerille ...
Tämmöisiä alkuun. Koeta jaksaa. Niin, ja sitten vielä se huomautus, että en ole mikään ammattilainen sen paremmin pohtimaan kuin vastaamaan, heittelen tässä näitä haja-ajatuksia ilmaan. Voimaa,
Yrmy
Kiitos yrmy 🙂
Jo se että vastaa tuntui hyvälle.
Vastailenpahan tähän niihin sun heittämiin ja oletettuihin kysymyksiin..
Olen 34v ja olen ajatellut että onko joku 40 kriisi alkamassa tai jotain?! Mutta ei kait sekään voi vuotta kestää (siis noin vuosi tätä kestänyt)
Miehen kanssa yhdessä 6 vuotta (VASTA 😮) ja tuntuu jo elin iältä..
Mutta tämä on rankkaa.. ja surullista kaiken kaikkiaan. Tuntuu kuin olisin itseni kadottanut matkalle jonnekin?!?
Voi.. sanonko mikä.. 😝
Ei tällaista kuitenkaan jaksa kovin pitkään.. ei edes mieskään ...
Kannattaisi tarkistaa/ ehkäisy. Hormonit voivat alkaa vaikuttaa iän myötä eri tavalla kroppaan ja mieleen. Puhuminen miehesi kanssa varmasti auttaa, ja jos hän ei ihan ymmärrä sinua (olen huomannut miehissä sellaista piirrettä 😉 ) niin kannattaa puhua kaverille livenä tai ihan käydä lääkärissä puhumassa. Sulla voi olla masennus tai tää 40 kriisi josta puhuit.
Haluttomuuteen. Jos susta tuntuu ettet jaksa itse yhdyntää niin oletko ajatellut antavasi miehellesi muulla tavalla tyydytystä jotta hänkin voisi olla tyytyväinen? Onko teidän seksi muuten hyvää? Koittakaa jotain uutta niin jos itsekin virkistyisit.
Voimia kovasti ja koittakaahan jaksaa rakkauden nimissä!🙂🌻