Mikä on pettämistä?
Olemme olleet avomieheni kanssa yhdessä kahdeksan vuotta ja rapiat. Meillä on reilun vuoden ikäinen poika. Olemme vähän päälle kolmekymppisiä molemmat, mies on minua pari vuotta vanhempi.
Viimeisin vuosi pienen lapsen kanssa on ollu sanalla sanoen rankka. Poika on aika huonouninen ja sen myötä vaikutukset näkyvät kyllä koko perheessä. Vaikkakin, on meillä ollut vaikeita aikoja ennen lastakin, eli sen piikkiin ei voi näitä haasteita pistää.
Asia josta halusin avautua on siis pettäminen, tai ei-se-mitään-pettämistä-ollut -pettäminen. Eli mikä sitten kenellekin on pettämistä? Itse olen ajatellut niin, että kaikki mitä voi toisen läsnäollessa tehdä on ihan ok. Mielestäni juttelu toisten ihmisten kanssa ja jopa flirttailukin tiettyyn rajaan asti on ihan ok (tuntuuhan se itsestäkin hyvältä jos joku huomioi). Suuteleminen on jo minulle pettämistä, koen sen jotenkin niin henkilökohtaisena ja suhteeseen kuuluvana huomionosoituksena (en siis tarkoita, etteikö sinkkuihmiset saisi suudella keskenään ilman suhdettakin). Seksi, no sen käsitän myös pettämiseksi.
Se, miksi näitä asioita mielessäni pyörittelen on se, että viimeisimmän kaveriporukan baarireissun jälkeen miestä ei kuulunut kotiin. Ajattelin hänen menneen kaverilleen yöksi, mutta koska mitään viestiä tms. ei ollut tullu, niin soitin aamulla kun heräsin. Mies vastasi, sanoi olevansa kaverillaan ja kun kysyin onko kaikki ok, hän katkaisi puhelun. Soitin uudestaan, jolloin hän tokaisi, että ”ei nyt jaksa alkaa selittää”, jolloin jo arvasin, että kaikki ei tosiaan ole ok. Muutaman tunnin päästä tultiin kotiin, aivan ryytyneenä. Hän oli ollut jonkun naisen luona, suudellut, mutta ei mennyt pidemmälle omien sanojensa mukaan. Kovin katuvan oloinen kyllä oli, mutta hänen mielestään tämä ei ole pettämistä. Hän ei osaa selittää miksi näin kävi, oli vaan niin humalassa. Ei osaa sanoa oliko hänen vai sen naisen aloitteesta lähtenyt tämän mukaan. Lisäksi sanoi kun kysyin, että oliko pitänyt sormusta baarissa ollessaan (olemme siis kihloissa), että oli sen ottanut pois.
Kun olen teidän tarinoita lukenut täältä, niin tämä tuntuu jotenkin todella vähäpätöiseltä asialta. Olenkin miettinyt, että pitäisikö minun vaan höllätä, antaa olla. Sattuuhan sitä jne… Mutta en jotenkaan osaa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Aikaisemmin mies on tehnyt samanlaisia tempauksia muutama vuosi sitten, jolloin oli jäänyt työttömäksi ja baarielämä maistui vähän liiankin hyvin. Silloin oli täysin samat selitykset; ei muista kunnolla, ei tehnyt mitään, korkeintaan suuteli ja nukkui näiden vieraiden naisten luona. Eli onko tämä vaan tapa, sitten kun on täysin tuubassa baarissa, niin ei vaan enää muista kotielämää? Vai miten tähän pitäisi suhtautua? Se, että ottaa sormuksen baarissa pois kuitenkin mielestäni kertoo siitä, että hakee jotain kontaktia muihin, vai olenko aivan hakoteillä?
En oikein tiedä miten pitäisi edetä. Arjessa asiat tuntuisi olevan ihan hyvin ja mies on hyvä isä pojalleen, mutta minua raastaa, että joka kerta kun hän lähtee viihteelle minun pitää pelätä, että mitähän tällä kertaa.. Ajatukset menee aika lailla laidasta laitaan. Välillä tuntuu, että kaikki on aivan sama, tehkööt mitä tekee, jos kerta minä vaan en riitä ja toisessa hetkessä olen valmis etsimään minulle ja pojalle uutta kotia. Ehdotinpa tuossa jo pikaistuksissani vapaata suhdettakin, sekin tuntuisi helpommalta, että ei tarvitsisi joka kerta pettyä niin paljoa, mutta se ei kuulemma käynyt, vaan mies haluaa jatkaa suhdetta näin. Jotain tässä kuitenkin pitäisi tehdä, mutta mitä? Vai onko meillä vaan niin eri käsitykset mitä suhteessa olevana saa tehdä ja mitä ei, että tämä ei voi toimia jos ei toinen ainakin muuta ajatusmaailmaansa?
Heippa!
Mielestäni kuvasit hyvin pettämisen rajan, että kaikki mitä voi tehdä toisen läsnäollessa on hyväksyttävää. Mutta omalta kannalta tuo miehen temppu ei kuulostanut mitenkään mitättömälle. Kuitenkin hän on ottanut sormuksen pois baarissa ja tietoisesti mennyt toisen naisen asuntoon. Itse kokisin tuon, varsinkin sormus osien kovin loukkaavaksi ja täysin pettämiseksi.
Itse keskustelisin miehen kanssa uudestaan pettämisen rajoista, ja yrittää saada yhteisen pelisäännöt käyttöön. Toki tämä on vain oma mielipiteeni.
Toivottavasti tilanne selviää, voimia!
Terkuin KataX
Kyllä toi mun mielestä on parisuhteessa liian pitkälle menevää touhua ja ainakin itse pitäisin sitä pettämisenä ja suhdetta rikkovana käytöksenä. Toki kaikki määrittelee omat rajansa, mutta mulla tuo ylittäisi rajat ja kirkkaasti. Sormuksen pois ottaminen on jo signaali mistä en tykkäisi plus sitten vielä tuo, ettei mitään ole tapahtunut. Ei vakuuttaisi kyllä minua, koska ainakin itse on tärmännyt nyt siihen, että asioita salataan erittäin paljon ja asioita kaunistellaan, vaikka vaimoni on erittäin rehellinen, tai oli tähän kevääseen asti.
Ensinnäkin, et voi tietää, onko se totta että miehesi on "vain" suudellut. Miksi edes mennä jonkun luo yöksi, jos ei kerran aio kuin suudella? Enpä usko, että ne mitään pikku pusuja ovat olleet... Ja eikö se ole jo aika paljon, että menee jonkun aivan ventovieraan naisen viereen yöksi? Minä ainakin päästäisin h*lvetin irti, jos kuulisin mieheni tehneen noin ja vielä useamman kerran!
Sormuksen poisottaminenkin kuulostaa juuri siltä, että yrittää kalastella seuraa baarista. Ei halua näyttää olevansa varattu, jotta kävisi paremmin flaksi ja silloin ei myöskään tarvitse selitellä mitään sille uudelle naiselle.
Mitä miehesi sanoisi, jos itse tekisit samaa? Lähtisit ulos ilman sormusta, suutelisit vieraita miehiä ja yöpyisit heidän luonaan? Tämähän pitäisi olla sinullekin sallittua, koska se ei ole miehesi mielestä pettämistä, hänellä ei siis olisi oikeutta hermostua asiasta.
Sinuna kävisin kaiken varalta kuitenkin terveyskeskuksessa testeissä, ihan vain oman mielenrauhan vuoksi. Jos on todella ollut humalassa, on voinut siinä kuminkin käyttö unohtua.
Hyvää asiassa on kuitenkin se, että miehesi kertoo asioista avoimesti, sen sijaan että salailisi ja piilottelisi totuutta. Hän haluaa olla kanssasi, arkenne sujuu ja mielestäsi hyvä isä.
Minusta olet kuitenkin aivan oikeassa siinä, että tuolla tavoin suhde ei voi jatkua teidän välillänne. Teidän täytyy tehdä selväksi, mikä on pettämistä, missä menee raja. Minusta suhteenne on jo tavallaan "avoin" suhde, kun vieraissa saa käydä yöpymässä ja pussailemassa. Nyt teidän täytyy vain keskustella siitä, kumpaan suuntaan menette. Lopettaako miehesi tuon naisten kanssa vehtaamisen, vai salliiko hän sen myös sinulle. Ja haluatko sinä edes tehdä sellaista.
Rikot itsesi tuollaisessa suhteessa ja menetät ajan myötä myös luottamuksen mieheesi.
Kokeilkaa parisuhdeterapiaa, keskustelkaa, lukekaa kirjoja... Mitä tahansa, jotta saatte keskustelun käyntiin siitä, MIKSI miehesi tekee noin. MIKSI hänellä on tarve käydä vieraissa.
Kiitos kommenteistanne. Olette kyllä ihan oikeassa, että ei tuo hyväksyttävää ole. Kai sitä on oma harkintakyky jotenkin sumentunut tässä, ja ehkä sitä on jotenkin myös oppinut sietämään ja olemaan tietyllä tavalla välittämättä, ettei satuta itseään koko aikaa.
Keskustella on yritetty, tai jos tarkkoja ollaan, niin minä olen yrittänyt. Minulle on tärkeää niin sanotusti puhua asiat halki, niin että saa käännellä ja väännellä kaikki niin, että ei ole enää mitään epäselvää. Kai se on minun tapani käsitellä vaikeat asiat. Mies taas on hieman toista luokkaa, hän sulkeutuu vaikean paikan tullen. Hän kyllä kuuntelee sujuvasti (ja ottaa itseensä jos asiat alkavat olemaan liian henkilökohtaisia), mutta ei oikein sano juuta eikä jaata. Vastaa kyllä jos kysyn ja sitten ahdistuu ja mököttää yksinään asioiden kanssa. En sitten tiedä voinko minä tähän käyttäytymiseen vaikuttaa, jos vastapuoli ei ole halukas muutokseen omalta osaltaan. Epäilen, että hänen käytöksen taustalla voisi olla jonkinasteista masennusta. Hän onkin myöntänyt joskus aiemmin, että jotkin masennusoireet kyllä täsmäävät ja käynyt terveyskeskuksessa juttelemassa, mutta siellä häntä ei otettu kovin tosissaan ja nyt häntä ei omien sanojensa mukaan saa kirveelläkään enää sinne (vaikka myöntääkin, että ei ole hyvä olla).
Jotain kuitenkin olemme saaneet puhuttua, muun muassa tuosta mikä on pettämistä. Hän eilen oli jo sitä mieltä, että suuteleminen ei sittenkään ole oikein, mutta muu ei hänestä ollut täysin tuomittavaa. Kysyessäni mitä tapahtuisi jos minä tekisin hänelle noin vastaus oli, että sitten emme enää olisi yhdessä. Väistämättä tuli olo, että olen liian kiltti ja yritän aivan liikaa ☹️
Olen kyllä paljon pohtinut tuota, että onko jotain muutakin kuin nukkumista tapahtunut. Tiedän, että tarvittaessa varmasti minunkin mieheni osaa valehdella niin, että sen uskoisin. Onko se sitten minulle vaan helpoin ratkaisu uskoa häntä ja seurailla mitä ajan kuluessa tapahtuu vai onko se vaan itsepetosta? Mies sanoo, että jossain vaiheessa vaan tulee se, että ei pystykään menemään pidemmälle jonkun vieraan kanssa. Kysyin, että missä vaiheessa, johon hän vastasi, että siinä kun tietää, että olisi mahdollisuus seksiin.
Olen myös miettinyt sitä pystyisinkö itse vastaavaan toimintaan, enkä oikein usko, että pystyisin. Pitänee tähän kohtaan todeta, että siinä vaiheessa kun olemme alkaneet tapailla minä olen ollut se, joka on viettänyt hyvinkin vallatonta sinkkuelämää, luulin, etten ikinä pystyisi kehenkään sitoutumaan ja suhteemme alkuaikoina oikeasti pelkäsin sitä, että humalassa vahingossa pettäisin. Mies taas on ennen minua ollut vain muutamia kuukausia sinkkuna erottuaan pitkästä suhteesta. Minulle tämä on oikeastaan ensimmäinen oikea seurustelusuhde.
Sen minäkin tahtoisin tietää, että miksi näin käy? Miksi toistuvasti? Aikamoiset itsesyytöksetkin olen saanut aikaan, vaikka tiedostankin jollain tasolla, että vika ei voi olla täysin minussa. Voiko toinen oikeasti olla niin miellyttämisen haluinen, että ei voi sanoa, jos meidän suhteessa on jotain vialla, vaan näyttääkin sen sitten kännipäissään tekojen kautta?
Välillä tuntuu siltä, että joku aikalisä olisi paikallaan. Muutettaisiin erilleen ja katseltaisiin sitten muutaman kuukauden päästä onko enää mitään mitä kaivataan vai onko parempi erillään. Sekin vaan tuntuu niin isolta ja vaikealta ratkaisulta, kun ei kuitenkaan ole kyse vaan meistä kahdesta enää. Toisaalta juuri sen takia haluaisin palavasti jatkaa. Auttaako tähän muu kun aika?
Huoh. Vaikeita juttuja. Tällaiset jutut saa kyllä minut arvostamaan rehellisyyttä yhä enemmän.
Kiitos, että sain avautua 🙂 Jotenkin ensimmäisen kerran tänne kirjoittaminen tuntui todella vaikealta.
Hei 🌻🙂🌻
Olet ehkä lukenut juttujani täältä jo mutta tiivistettynä: meillä kiellettiin uskottomuus viimeiseen asti. Masennusta oli ollut ennen suhteen alkua...naistuttumme tarjosi empatiaa perheellemme sanoin, koska olen vakavasti sairastunut ja siitä se lähti...
Hyvin pian tajusin, että jotain outoa on meneillään. Kysyinkin, mutta puolitoista kuukautta hän valehteli.
Sitten oli muka ystävyyttä, pari pusua jne. kunnes selvisi, että myös seksiä oli yritetty.
Ilmeisesti tuon intiimin kanssakäymisen mies koki ahdistavana ja se oli jäänyt kahteen yritykseen. Nainen oli ihmetellyt potenssiongelmaa.
Vielä noiden kertojen jälkeen soittelivat/ tekstailivat toisilleen, vaikka mies sanoi jälkikäteen, että alkoi inhottaa koko touhu.
Vielä asian paljastumisen ja sen jälkeen, kun "puhuttelin" tätä naista hän otti yhteyttä tekstarilla. Eli...olisi halunnut jatkaa. Mies laittoi viestin, jossa uhkasi lähestymiskiellolla ja sen jälkeen ei ole kuulunut mitään.
Soitin naisen miehelle: asia tuli ihan puun takaa ja hän oli kiitollinen, että paljastin asian.
Vuosi tässä on mennyt: oli jo vähän helpompaa, vaan nyt "vuosijuhla-aikana" tulee kaikki paska mieleen. Oli siinä vielä ensimmäiset häät perheessä ja perheen isä veti kaksoisroolia. Toki jälkikäteen sanoi, että oli ahdistanut valtavasti ☺️
Sormusta ei laiteta taskuun, kun lähdetään viihteelle. Sehän on itsestäänselvä asia. Eikä myöskään suudella vieraita, saatikka, että vielä yövytään heidän kanssaan.
Nyt kehoittaisin sinua laittamaan selkeät rajat suhteessanne ja jos on tiedossasi ongelmia, niin terapiaan. Muuten voi mopo karata käsistä. Masennus ei parane pettämisellä, päinvastoin: meillä se johti kahden kuukauden sairaslomaan.
Arvosta itseäsi naisena ja teillä on yhteinen lapsikin? Missä on isän VASTUU, jos on aikaa luuhata baareissa kavereitten kanssa??? Äläkä anna ensimmäisten selitysten hämätä sinua: minulle selvisi kahdessa vuorokaudessa se, miten pitkälle oli edetty. Toki toinen oli haluton puhumaan mutta sanoin napakasti, että nyt mennään MINUN ehdoillani, eli suuta auki ja tapahtumat kaikkineen tietoon.
Salaaminen pahentaa asiaa ja tekee jatkossa siitä vielä houkuttelevamman...Voimia Sinulle🌻🙂🌻