Mies pettää

Mies pettää

Käyttäjä Kaye aloittanut aikaan 28.03.2016 klo 15:08 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Kaye kirjoittanut 28.03.2016 klo 15:08

Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa kohta 6 vuotta. Meillä on yksi ihana peni lapsi ja toinen tulossa kesällä. Tammikuussa mies kuitenkin ilmoittaa ettei ole enää onnellinen kotona. Kaipaa meille enemmän yhteistä aikaa ja läheisyyttä (eli seksiä). Koitin järjestää meille useasti yhteistä aikaa ilman lasta ja lakanoiden välissä. Ei kelvannut. Mies oli edelleen pahalla päällä kotona ja istui mielummin kavereiden kanssa baarissa kuin olisi kotona. ☹️ Helmikuussa minulle selvisi syy tähän: miehellä oli suhde toiseen naiseen töistä. Tätä on jatkunut jo useamman kuukauden.

Olemme käyneet keskusteluja tulevaisuudestamme ja siitä että yrittäisimme vielä olla yhdessä. Mies ei ole myöntänyt suhdettaan tähän toiseen naiseen. Olen syyttämällä kysellyt mutta vastaus on aina ei ole mitä luulen, ovat vain kavereita ja tälle toiselle naiselle on helppo puhua. He viestittävät kuitenkin aina iltaisin hempeitä kun olen mennyt nukkumaan. Satuin muutamaan otteeseen näkemään viestejä miehen puhelimessa, ei ihan perus viestejä työkavereiden kesken.. Nainen on myös lähettänyt miehelleni kuvia itsestään alusvaatteisillaan. Ja jos mies on myöhään pois kotoa on useimmiten tämän naisen kanssa 😭 Minkälainen ihminen tapailee varattua miestä jonka vaimo on viimeisellä kolmanneksella raskaana?

Pikkuhiljaa alkaa voimat loppumaan ☹️ Pahinta on että ovat lähdössä kohta yhdessä työmatkalle 5 päiväksi, on sinne muitakin lähdössä mutta mutta..

Mitä tässä pitäisi tehdä? Erota en haluaisi vaan olla taas yhdessä ja kasvattaa molemmat lapsemme yhdessä. Kirjoitin ajatuksiani paperille kaikesta tästä ja ajattelin antaa sen illalla miehelleni luettavaksi. Jos sillä saataisiin mies myöntämään suhteensa tähän toiseen naiseen?

Käyttäjä hämppis kirjoittanut 28.03.2016 klo 23:03

Surullista todella. Myötätunto ja sääli puuttuvat nykyajan ihmiseltä, näin ajattelen. Ajasta, jolloin itse olin raskaana muistuvat mieleeni samat kuviot. Kun on suhteessa toiseen, raskaana ja sitoutunut oikeasti niin ei siitä kovin helposti lähde vaikka olisi hyväkin syy. Ei ole kovin palkitsevaa "vääntäytyä"parisuhteen kolmanneksi pyöräksi ja rikkoa perhe, auttavia ammattitaitoisia tahoja on. Etsi esim. neuvolan kautta itseäsi varten keskusteluapua ja tukea tilanteeseen. On tärkeää oma hyvinvointisi ja jaksaminen.

Käyttäjä Milla20 kirjoittanut 29.03.2016 klo 00:13

Hei! Minulla tuli todella paha mieli kirjoituksistasi. Minulla itselläni pyörii koko ajan kysymys mieheni pettämisestä. Nimittäin yksi hänen muutaman viikon panonsa on aina aika-ajoin yhteydessä mieheeni. Oli juonitellut itsensä raskaaksi omalle miehelle, kun tämä ei ollut enää halunnut lapsia. Heillä nyt neljä tai viisi lasta. Yksi syntyi tässä tammikuussa. Turvakodista laittoi viestiä miehelleni että kaipaa läheisyyttä ja hellyyttä, miettikää, mun miehelle! Ei ihan normaali kaverisuhde. Ne lapset mitkä on eukolla niin ei ole yksikään oman miehensä lapsia. Oli suuttunut miehensä vaatimuksista isyystesteihin, mutta onko oikeasti kumma kun haluaa ne testit. Tämä ämmä on pannut ainakin 200 henkilön kanssa ja mieheni 64 kanssa ja pettänyt kaikkia entisiään. Miten tällaiseen mieheen voi luottaa? Lisäksi tämä eukko on mielenterveysongelmainen, kulkee avo-osastolla jatkuvasti ja on murtanut ukkonsa jalan.

Mulla oikeasti tekis mieli kuristaa omin käsin miehestäni totuus, kun en ihan voimaton ole vaikka olen pienikokoinen. Mutta en ole sellainen, enkä tiedä varmasti onko mieheni pettänyt. Jos tilanteeni olisi sama niin pakko sanoa että mulla napsahtaisi kun on ollut masennustakin.

Lisäksi mieheni joku toinen entinen lähetteli miehelleni viestejä kun olin ensimmäistä kertaa raskaana, että panettaa, haluaisin lapsia kanssasi, rakastan sinua.

Eli en oikeastaan tiedä mitä sinun pitäisi tehdä. Olen huomannut että useasti ihmiset on läpimätiä paskoja, eikä välitetä enää kenestäkään. Minä varmasti uhkaisin erota jos ei suostuisi lopettamaan tähän akkaan yhteydenpitoaan ja pakkaisin tavarani.

Mulla tulee niin paska olo kun ihmiset tekee tällaista toisilleen. Ei se elämä tule sen paremmaksi vaihtamalla kumppania, siis jos on oikeasti mukava kumppani ja vikojahan kaikissa on. Kun vaihtaa kumppania niin ne kaikki viat tulevat vain uusina eteen. Ja käyttäytymistäänkin voi muuttaa, voi opetella että se mistä toinen ei tykkää niin voi olla ärsyttämästä toista. Minä rakastan miestäni ja rakkauden voi itse jokainen opetella onkimaan esiin ajattelemalla vaikkapa toista välillä hyvällä.

Saatan tosiaan toistaa itseäni, mutta minä en olisi pettäjän kanssa, koska sellaiset ihmiset luultavasti elämänsä aikana hullaantuvat jatkuvasti uusiin ihmisiin, eikä miehesi näköjään ole pahoillaan tekosistaan ja loukkauksistaan. Minä laittaisin mieheni olemaan pahoillaan. Mulla liiankin voimakas tahto näissä asioissa.

Käyttäjä Minnipinni kirjoittanut 29.03.2016 klo 07:39

Myös minulle tuli todella paha mieli kirjoituksestasi. On ihan hirvittävää kuinka julma puolisosta voikin tulla kun munissa kutisee ja aivot on valuneet jalkoväliin. Mikä on ihmisten moraalissa ja itsekkyydessä vikana kun pettäminen on niin yleistä? Sanoisimpa melkein että se on ennemmin sääntö kuin poikkeus, niin paljon meitä täälläkin on suruaan jakamassa. Ja niin kovin usein toistuu sama kaava: työkaverin kanssa, kaikki ok omassa avioliitossa, +-40v, naimisissa +-10v, ei merkitystä onko lapsia tulossa tai olemassa. Tämä on kyllä ihan järkyttävää huomata !! Onko ihmisillä niin hyvä olla elämässä että on varaa alkaa sitä onneaan rikkoomaan? Mulla ei olisi kyllä ollut mutta puolisollani näköjään oli.

Nyt panosta kaikki omaan itseesi ja sinun jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tukiverkosto käyttöön!

Käyttäjä Kaye kirjoittanut 29.03.2016 klo 09:55

Kävimme eilen pitkää keskustelua mieheni kanssa tästä meidän parisuhteen tilanteesta ja toisesta naisesta. Kirje sinänsä auttoi hieman avaamaan keskustelua vaikkei se kovin mieleistä lukemistä tuntunut olevan. Onhan meillä ollut ongelmia vuosien varrella parisuhteessa, mutta kenelläpä ei? Sain taas kuulla ettei se ole mitä luulen, ei hän sitä toista rakasta ja että naiselle on helppo puhua. Samaa mitä olen kuullut aikaisemminkin. Avauduin nyt ensimmäistä kertaa suoraan miehelleni siitä miten pahalta minusta tuntuu tietää että hän viestittelee toiselle päivittäin ja etten usko heidän olevan vain kaveripohjalla. Halusin myös mieheni kertova minulle mitä minä luulen olevan tekeillä jos asiat eivät ole niin kuin kuvittelen. Tähän en saanut suoraa vastausta..

Oloani helpotti kun saatiin taas hieman asioita keskusteltua auki, vaikken usko hänen aivan rehellinen olleen minulle tästä toisesta naikkosesta. Tarkoitus jatkaa keskustelua vielä tänään sillä huomenna koittaa pelätty työmatka... Onneksi pääsin välillä töihin keräämään voimia ja ajattelemaan jotakin ihan muuta 🙂

Käyttäjä Milla20 kirjoittanut 29.03.2016 klo 10:53

Mun mielestä ei ole normaalia jos suhteen kaikki asiat valuvat ulkopuolisille ja jos on kaveriinsa päivittäin tekemisissä Minä olen alalla missä melkein pelkästään miehiä, en aio olla muuten tekemisissä kuin töissä vain. Töissäkihän ollaan yleensä ainakin se 8h päivässä, niin se riittää mulle. Jos tässä nyt on oikeasti kyse kaveruudesta niin miksi tosiaan viestittelee tälle koko ajan? Ilmeisesti nainen yrittää lyödä kiilaa väliin teidän välille kun miehesi varmaan kertoo ja supisee suhteen asiat tälle. Mieheni ainakin puolustelee omaa kusipää"ystäväänsä" kaikin tavoin ja minä olen ollut aina pelkkää ilmaa. Arvostus häneltä puuttuu kun on kaiken minultakin saanut ilmaiseksi. Kotityöt ja lapsia ei ole koskaan hoitanut. Pitäisiköhän itsekin bongata miespuolinen ystävä kun se näyttää nykyään olevan niin hienoa?

Käyttäjä PikkuMyy14 kirjoittanut 29.03.2016 klo 14:13

Voi mä olen niin pahoillani tilanteestasi!!☹️

Itselle kaikki selvisi vasta kun oli toinen lapsi syntynyt. Se tuska mikä mulla oli ja on välillä edelleen, siitä kuinka julma mies on ollut!!

Sä kannat teidän yhteistä lasta, ihan niinkun mä kannoin meidän yhteistä lasta, jota toivottiin ja ei todellakaan heti saanut alkuaan. Ni mitä tekee mun mies?? Käy toisen naikkosen kanssa viettämässä päivää milloin missäkin... ja kaikki tapahtuu sinä aikana kun mä vaalin sitä pienokaista siellä mahassa!! 😞

Jälkeenpäin olen ajatellut ja jossitellut, että jos vaan oisin saanut kaiken selville aiemmin, olisin lyönyt siihen miehen pahimpaan kohtaan eli lapsiin. Isyyden tunnustamisen olisin vetänyt puihin samantien. Miehen onneksi sain tietäö vasta pari kuukautta myöhemmin. Ja olen huomannut että kaiken paskan jälkeen hän vaalii lapsiaan enemmän kuin ikinä ennen.

Ja tosiaan... meilläkin se naikkonen oli työkaveri, ja hänelle oli niin mukava ja helppo puhua. Ja tämähän on tietysti vaan mun mielipide, mutta se nainen kiilas meidän väliin, koska se raskausaika ei ollut meidän parisuhteelle mitään parasta aikaa. Se nainen käytti tilaisuuden hyväkseen.

Meidän kuopus täyttää ihan pian 2v ja hän oli 4kk kun mulle valkeni kaikki. Voin kertoa että en muista siitä odotusajasta enkä vauva-ajasta mitään ihanaa, muistan vaan kuinka mies petti. Tiedän päivämääriä siltä ajalta kun hän on ollut sen naisen kanssa, muistan ne. Se koko show on kadottanut mun mielestä kaiken kivan ja ihanan siltä ajalta... vaikka silloin olin äärimmäisen onnellinen vauvasta yms. En osaa selittää mutta ikäänkuin ne onnelliset muistot siltä ajalta on kadonneet ja aina tulee vaan mieleen mutta silloin mies oli sen naisen kanssa...

Tässä sitä siis edelleen eletään yhdessä. En voi sanoa että onnellisina mutta ei kai myöskään onnettomina...😟

Käyttäjä mariella kirjoittanut 29.03.2016 klo 15:52

Vaikka minuakin on petetty, kuulostaa vielä järkyttävämmältä nuo tarinanne, joissa vauva tulollaan ja mies käy vieraissa ☹️
Lapsen syntyminen perheeseen on niin iso juttu ja herkkä asia, että täytyy sanoa, jotta on mies tosi kypsymätön, kun valitsee tuollaisen ajankohdan pettämiselleen ☹️
En voi muuta, kuin toivoa teille voimia käsitellä vaikeaa tilannetta.
Toki itseni tunsin todella haavoitetuksi miehen uskottomuuden vuoksi, sillä olin tuolloin sairastanut vakavasti jo viitisen vuotta. Moni ei pysty pettämään sairasta puolisoaan; minä en siihen ainakaan pystyisi.
Täydellinen empatian puute täytyy vaivata tuollaisia miehiä. Näitä asioita on vaikeaa antaa anteeksi ja unohtaa. Myös luottamuksen takaisin saaminen kestää kauan. Itse olen siinä tilassa, etten enää välitä: on vähän niinkuin sellainen "aivan sama, mitä toinen tekee"-fiilis.
Se kertoo ehkä rakkauden loppumisesta tai siitä, etten uskalla enää heittäytyä tähän suhteeseen vakavasti 😞
Nuorin lapsi asuu enää vuoden päivät kotona ja muut ovat jo maailmalla. Ehkä siirrän ratkaisuni siihen asti, että on tyhjän pesän vaihe.
Mieheni ei herätä minussa enää minkäänlaisia tunteita. Niin paljon sai uskottomuus rikottua meidän suhdettamme.
Lisäksi mietin noita toisia naisia: miten he kehtaavat vehdata varatun ihmisen kanssa. Luulisi, että edes jonkinlaista solidaarisuutta olisi naisten kesken mutta näin se ei näytä olevan.
Meillä toinen nainen oli tuttavamme, miestä vanhempi ja oli hyvin tietoinen siitä, että sairastin. Siitä huolimatta hän, naimisissa itsekin olevana, asetti itsensä halut ja tarpeet kaiken muun edelle.
Toivon teille paljon voimia ja sitä, että saatte ongelmanne ratkottua tavalla, tai toisella.
Itse ajattelen, ettei se yksinkään eläminen niin paha asia ole. Tärkeintä on, että arvostaa itseään, eikä suostu kynnysmatoksi 🙂🌻

Käyttäjä peruskallio kirjoittanut 29.03.2016 klo 16:11

Meillä ei enää ole ihan pieniä lapsia, minkä kokemuksesta tiedän haastavaksi ajaksi parisuhteelle yhdessä nuoruuden kokemattomuuden kanssa.

Olemme vaimon kanssa puhuneet paljon pettämisestä ja kuinka se loukkaa ja tuhoaa parisuhteen ja olemme usein sopineet, että jos joku toinen kiinnostaa enemmän, täytyy olla selkärankaa kertoa toiselle. Hänen exänsä petti usein (vaimon väite) ja itsekin syyllistyin siihen ensimmäisessä pitkässä liitossa juuri pienten lasten aikaan ja nähdessäni sen aiheuttaman tuhon, en ole moiseen enää syyllistynyt tai edes altistanut sen mahdollisuuteen kuin kerran ja silloinkin osasin sanoa ei.

Minulle on nyt paljastunut, että elän patologisen valehtelijan kanssa ja vaimoni miespuoliset ystävät ovat kaikki osoittautuneet seksikumppaneiksi ja pettämistä on ollut koko viiden vuoden yhdessäolomme ajan. Viimeisimmät tapaukset ovat olleet kaikista nöyryyttävimpiä, minun luvalla vietettyjä lukuisia öitä toisessa kaupungissa elävän ystävän luona muiden asioiden (tekosyiden) varjolla. Meidän yhteiselle ystävälle vaimoni valehteli meidän elävän avoimessa suhteessa ja minun tietävän heidän seksistä. Vaimoni jäi tästä kiinni kun ihmettelin hänen viikoittaista tarvetta mennä kylään, jatkuvaa viestittelyä ja mustasukkaisuutta ystävämme muita naisia kohtaan. Lopulta kysyin ystävältäni suoraan onko heillä ollut seksiä ja vastaus oli myönteinen. Hän ei osannut epäillä vaimoni valhetta lainkaan. Tämä laukaisi suuren valheiden vyyhdin, missä olen elänyt.

Vaimoni on hyvin mustasukkainen ja en ole saanut pitää mitään yhteyttä naispuolisiin ystäviin tai yleensä naisiin ja hän on koko ajan on epäillyt ja syyttänyt minua. Ja hän on painottanut usein, että ei voisi koskaan pettää koska hän on tullut niin loukatuksi ja on siksi epäluuloinen. Mutta ymmärrän nyt, että kaikki tämä on ollut vain sirkusta, jolla minua on hämätty. Ja todennäköisesti se on ollut vaimoni joka petti exäänsä, eikä toisinpäin.

Todelliseen muutokseen tarvitaan iso tunnetason romahdus, kuten itselleni kävi, muuten sama meno jatkuu kohta uudelleen. Vaimoni tuskin pystyy muuttumaan, sillä hän ei myönnä mitään, eikä tunne lainkaan syyllisyyttä tai katumusta. On vain harmissaan, että jäi kiinni.

Käyttäjä PikkuMyy14 kirjoittanut 29.03.2016 klo 21:02

Joo siis se että perheessä tapahtuu jotain suurta ja positiivista ja meilläkin kun oikeesti pidempään odoteltiin että saisi alkunsa, niin ei vaan mahdu mun järkeen että silloin mennään kattomaan onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella 😑❓

Ja toinen on mun mielestä se että puoliso sairastaa, se on taatusti rankkaa ja koettelee, mutta ei sitä tuskaa nyt pidä lisätä ainakaan!! Ei vaan voi käsittää että sellasella hetkellä kun muutenkin elämä potkii päähän ja tarvii sitä tukea niin mennään touhuileen aivan muuta ☹️

Ja kyllä, kun Mariella teidän tilanteessa se nainen tiesi sairaudesta, jo on hävytöntä silloin alkaa kiilaamaan väliin!! Kuin myös meillä, se nainen kuuli että vauva on tulossa... hän SUUTTUI!! Ja sen jälkeen pisti vaihteen täysille ja kuulemma (tämä siis miehen kertomaa) alkoi entistä enemmän pyytämään sitä ja tätä ja tota. No, ne kaikki tapaamiset yms. Reissut on kyllä itseasiassa sen jälkeen tapahtunut kun raskaus julkistettiin. En voi muuta sanoa kun että jotain sieltä pääkopasta kyllä puuttuu myös niiltä naisilta. Sehän jo tiedettiinkin että miehet on toimineet väärin kun eivät ole houkutuksilta osanneet kieltäytyä. ☹️

Käyttäjä Milla20 kirjoittanut 30.03.2016 klo 00:24

Jaa, no ei tuo pikkulapsiaika oikeuta toista loukkaamaan noin verisesti. Minä ainakin rakastan lapsiani ja miestäni. Olen silti halaillut ja jutellut mieheni kanssa, vaikka aikaa menee niin paljon muuhunkin. Miehellä työt ja minulla lapset ja kotityöt.
Ei kannata uskoa mitään mitä miehesi sanoo, koska jos olet löytänyt hänen puhelimestaan hempeitä viestejä ja puolialastonkuvia tms. Mutta jos miehesi on aidosti pahoillaan ja myöntää pettäneensä niin voithan toki miettiä mikä on sinun kannalta parasta. Minä en suostuisi tuollaiseen jos joku pettäisi... Mutta olenkin aika temperamenttinen ja ihmiset ovat todella erilaisia. Kyllä kait jotku pääsee pettämisistä ylitse? Ja enhän todella voi tietää mitä kukanenkin ajattelee tai tekee. Voihan miehenikin vain olla niin hyvä valehtelemaan, ettei vain ole jäänyt kiinni.
Vauvaa pitäisi yhteisesti odottaa innolla ja rakkaudella, eikä kokea sitä aina vain taakaksi. Jotku eivät ikinä saa lapsia vaikka kuinka haluaisivat. On vähän sellainen olo että nämä miehet jotka pettää naistansa kun nainen on raskaana, niin eivät tunne mitään syntyvää lastansa kohtaan. Lapsihan pitäisi olla se kaikkein rakas, eikä helvetin panot. Kyllä itselläni on ajatukset ollu aina siinä syntyvässä vauvassa, ja varmaan myös miehelläni...?

Käyttäjä Kaye kirjoittanut 30.03.2016 klo 11:23

Taas on lisää keskusteltu miehen kanssa.. Vakuuttelee ettei hänen ja tämän toisen naisen välillä ole mitään muuta kuin kaverisuhde. Tai jos on niin se on yksipuolista tämän naisen puolelta. Sanoo ettei ole ollut seksiä tms.. Mutta jostainhan se nainenkin on saanut idean päähänsä ja kuka nyt jaksaa näin pitkään juosta varatun miehen perässä juosta jos tunteet vain yksipuolisia? Mies sanoo tämän hetkisten parisuhdeongelmien johtuvan yksittäin jo pidempään olleista vaikeista ajoista meidän välillämme eikä kenelläkään ulkopuolisella ole ollut merkitystä tapahtuneisiin. Onhan sitä toki ollut hankaluuksia vuosien varrella mutta kuitenkin paljon enemmän hyviä kuin huonoja hetkiä. Tuntuu kun olisin elänyt vain omassa maailmassani sillä minusta me olemme olleet onnellisia nämä vuodet 😑❓ Tuntuu kuitenkin, että tämä nainen joka tapauksessa kiilaa väliimme nyt kun olemme kunnolla päässeet keskustelemaan asioita auki. Välillä katoaa minulta koko ilo tästä odotusajastakin ☹️ Mies vakuuttelee rakastavansa molempia lapsia ja minua joka tapauksessa, kävi miten kävi.

Kiitos kaikille kommenteistanne. 🙂🌻 Tämä on hyvä kanava saada hieman ajatuksiaan kirjoiteltua ja pois pyörimästä päästä. Varsinkin nyt kun koitti tämä pelätty työmatka 😭

Käyttäjä hämppis kirjoittanut 30.03.2016 klo 15:09

peruskallio kirjoitti 29.3.2016 16:11

Meillä ei enää ole ihan pieniä lapsia, minkä kokemuksesta tiedän haastavaksi ajaksi parisuhteelle yhdessä nuoruuden kokemattomuuden kanssa.

Olemme vaimon kanssa puhuneet paljon pettämisestä ja kuinka se loukkaa ja tuhoaa parisuhteen ja olemme usein sopineet, että jos joku toinen kiinnostaa enemmän, täytyy olla selkärankaa kertoa toiselle. Hänen exänsä petti usein (vaimon väite) ja itsekin syyllistyin siihen ensimmäisessä pitkässä liitossa juuri pienten lasten aikaan ja nähdessäni sen aiheuttaman tuhon, en ole moiseen enää syyllistynyt tai edes altistanut sen mahdollisuuteen kuin kerran ja silloinkin osasin sanoa ei.

Minulle on nyt paljastunut, että elän patologisen valehtelijan kanssa ja vaimoni miespuoliset ystävät ovat kaikki osoittautuneet seksikumppaneiksi ja pettämistä on ollut koko viiden vuoden yhdessäolomme ajan. Viimeisimmät tapaukset ovat olleet kaikista nöyryyttävimpiä, minun luvalla vietettyjä lukuisia öitä toisessa kaupungissa elävän ystävän luona muiden asioiden (tekosyiden) varjolla. Meidän yhteiselle ystävälle vaimoni valehteli meidän elävän avoimessa suhteessa ja minun tietävän heidän seksistä. Vaimoni jäi tästä kiinni kun ihmettelin hänen viikoittaista tarvetta mennä kylään, jatkuvaa viestittelyä ja mustasukkaisuutta ystävämme muita naisia kohtaan. Lopulta kysyin ystävältäni suoraan onko heillä ollut seksiä ja vastaus oli myönteinen. Hän ei osannut epäillä vaimoni valhetta lainkaan. Tämä laukaisi suuren valheiden vyyhdin, missä olen elänyt.

Vaimoni on hyvin mustasukkainen ja en ole saanut pitää mitään yhteyttä naispuolisiin ystäviin tai yleensä naisiin ja hän on koko ajan on epäillyt ja syyttänyt minua. Ja hän on painottanut usein, että ei voisi koskaan pettää koska hän on tullut niin loukatuksi ja on siksi epäluuloinen. Mutta ymmärrän nyt, että kaikki tämä on ollut vain sirkusta, jolla minua on hämätty. Ja todennäköisesti se on ollut vaimoni joka petti exäänsä, eikä toisinpäin.

Todelliseen muutokseen tarvitaan iso tunnetason romahdus, kuten itselleni kävi, muuten sama meno jatkuu kohta uudelleen. Vaimoni tuskin pystyy muuttumaan, sillä hän ei myönnä mitään, eikä tunne lainkaan syyllisyyttä tai katumusta. On vain harmissaan, että jäi kiinni.

Tää tarina mutta käänteisesti. Koko parisuhteemme aikana oli kuvioissa toinen nainen. Yhteisiä saunailtoja, öitä ym. Ensimmäinen kiinnijääminen johti vuosien masennukseen ja terapiaan, yksin. Hänen ei mielestään ollut aiheellista terapiaan lähteä koska kaikki oli omaa kuvitelmaani. Nainen itse tunnusti suhteensa mutta mies väitti naisen olevan pyrkyri. No, vuodet vierivät ja uskoin että kaikki muuttuu ennalleen ja että salasuhde päättyi, mutta, pian sain huomata että suhde muuttuikin suhteiksi ja säädöksi näiden välillä. Lopputulos oli arvattavissa. Masentunut en ole tänäpäivänä enkä myöskään tarvitse lääkkeitä. Totuus vapautti ja päästin irti suhteesta jossa mies olikin 😯🗯️ epävakaaph. En välittäisi enää edes toistaa kaikkea kokemaani. Ainoaksi opiksi tästä suhteesta minulle jäi; "älä luota" - luota itseesi. Oman mielenterveyden vuoksi kannattaa uhrautua, kannattaa sanoutua irti epäluotettavista ihmissuhteista. Todellisia ystäviä on todella vähän jos lainkaan. Apua ongelmiinsa saa yksin ei tarvitse jäädä, mutta kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä.🌻🙂🌻

Käyttäjä Milla20 kirjoittanut 30.03.2016 klo 20:49

Niin no minä en ainakaan usko noiden kirjoitustesi perusteella että ihan viaton suhde. Minä olen sitä mieltä että nykyään kun jos on vaikeuksia niin juostaan heti jonkun toisen sänkyyn. Ei vaan jaksa käsittää ihmisiä... Ja olen muutenkin aina ollut erilainen. Kaikki ovat minua kiusanneet tarhasta asti. En tykännyt ala- ja yläasteella erikoiesemmin mistään pojista, en polttanut tai juonut koskaan. Minä tykkään luonnosta ja haluan olla rauhassa tai rakkaimpieni kanssa. Nykyihmisillä ei ole mikään muu mielessä kuin raha, pano ja facebook tms. Eikö miehesi voi lopettaa tälle naiselle viestittelemistä vapaa-ajalla? Sinun kyllä pitäisi vaatia tätä, koska tulehtuneet välit jatkuvat vaan jos tämä toinen on kuvioissa mukana. Oma rakas pitää olla se ykkönen, koska kukaan ei ole ansainnut tuollaista.

Käyttäjä Theofano kirjoittanut 31.03.2016 klo 14:30

Muutama kommentti Kayelle.

1. Miehesi suhde voi aivan aikuisten oikeasti olla viaton. Myös miehillä on usein tarve puhua ja joskus se voi olla helpompaa puhua naisille - miehethän eivät stereotyyppisesti puhu keskenään "tunneasioista" tai parisuhteista. Tämä riippuu miehestä. Jos miehesi on yleisesti ottaen luotettava, luottaisin hänen sanaansa ellei ole jotain todella painavaa todistusaineistoa päinvastaisesta. Hempeät viestit eivät sitä vielä ole, koska toki miehellä voi olla jotain hempeitä tunteita ystävää kohtaan ja jos mies ei ole erityisen itseanalyyttinen eikä tunne itseään näissä jutuissa kovin hyvin, hän ei välttämättä tunnista tunteitaan "enemmän kuin ystävyydeksi".

2. On ehkä hyvä ajatus keskustella miehesi kanssa pettämisestä ja rajoista parisuhteessanne. On ihan ymmärrettävää, jos tuntee itsensä sivuun jääneeksi, jos puoliso jakaa intiimejä asioita ystävän kanssa, mutta ei sinun kanssasi. Ratkaisu tähän ei kuitenkaan ole eristää puolisoa muista tai kieltää tätä jakamasta näitä asioita muidenkin kanssa vaan luoda ja tuoda takaisin se intiimi yhteys, joka teidän välillänne on. Eli että voitte puhua keskenänne.

3. Onko naisella todellakin se idea, että hänen ja miehesi välillä on jotain sutinaa? JOS on, ei se tarkoita, että miehesi olisi tieten tahtoen häntä siihen kannustanut. Ihmiset jaksavat "juosta varattujen perässä" hyvinkin pitkään, jopa vuosia. Ja hei, jos kyseessä nyt on ystävyys, jossa on vähän viehtymystä toiseen mukana niin sellaiset ystävyyssuhteet voivat kestää vuosikymmeniä.

4. Kannattaa keskustella miehen kanssa noista ongelmista ja jatkaa keskustelua. Ei kukaan väkisin voi kiilata kenenkään väliin. Toisen kontrollointi ei myöskään yleensä johda hyviin lopputuloksiin.

Käyttäjä Milla20 kirjoittanut 01.04.2016 klo 13:49

Ei ole toisen kontrollointia jos ei halua että toinen laittelee intiimejä viestejä 😀 Kuinka narsistinen ja omahyväinen ajattelutapa taas miehillä. "Minulla on oikeus tehdä sitä ja tätä, sun ei pidä estää/ajatella että olis väärin, vaan antaa mun tehdä ja jatkaa tätä, pysy sä vaan siellä tekemässä kotityöt". Ääni olisi kellossa toinen jos naisella olisi jokin mieskaveri joka laittaa intiimejä kuvia.🙂🌻