Hei city! Minulla (valitettavasti) on ollut ja on jollain tavalla edelleen pelottavasti samantuntuinen tilanne, josta tänne olen jo aiemmin kirjoitellutkin. En tosin voi kertoa, miten tilanne päättyi, kun tämä tuntuu vain jatkuvan ☹️ Entinen avopuolisoni petti minua, ja pettämisen paljastuttua koko olonsa erittäin ahdistuneeksi ja halusi "mietintäaikaa", kun ei tiedä mitä haluaa. Mietintäaika saman katon alla vaihtui sitten asumuseroksi, mikä sitten edelleen muutaman viikon päästä muuttui oikeaksi eroksi, kun mies ei kestänyt sitä, että kyselin, onko jo päätöksensä tehnyt (meillä ei missään vaiheessa ole tullut tilannetta, että MINÄ voisin tehdä päätöksen suhteen jatkumisesta HÄNEN pettämisensä jälkeen...). Itse hajosin totaalisesti toisen päätöksen odottamiseen, joten jollain tasolla ero helpotti hieman.
Nyt olemme olleet erossa muutaman viikon, itse olen koettanut olla ottamatta yhteyttä, eksä sitä vastoin on soitellut lähes päivittäin ja juuri viime viikonlopun vietimme yhdessä (erittäin tyhmää tässä tilanteessa, tiedän ☹️ ).
Eksäni (koetan harjoitella tämän termin käyttämistä...) mukaan syy tähän tilanteeseen on, että hän ei tiedä, pystyykö hän olemaan parisuhteessa (minun tai jonkun muun kanssa), ja hän haluaa selvittää, mitä elämältään haluaa. Hän on edelleen yhteydessä naiseen, jonka kanssa hän minua petti, sekä lisäksi pitää yhteyttä minuun, ja haluaa, että meillä säilyy ystävyys / erityinen yhteys. Vaikuttaa tosin enemmän siltä, että yhteys & ystävyys sopii siloin, kun HÄN sitä haluaa.
Eksäni on kuitenkin mielestäni pelailustaan (minun & toisen naisen kanssa. ja TIEDÄN, että on erittäin tyhmää, että annan pelin itseni kanssa jatkua) huolimatta oikeasti ajatellut, tosin koko prosessi on vielä alussa. Hän ei halua antaa minulle mitään toivoa, eikä halua minua roikottaakaan, mutta ikävä kyllä annan sen tapahtua, sillä vastaan hänelle, juttelen hänen kanssaan ja suostun jopa tapaamisiin - tämä kaikki siinä toivossa, että hän pystyy käymään prosessin läpi ja hänestä "tulee parempi ihminen tämän eron jälkeen" (kuten hän itse sanoi, että niin tulee käymään. Sitä tosin en tiedä, että jos itse olen vielä "ovi raollaan", haluaako hän muuttuneena miehenä koettaa kanssani uudestaan vai onko hänellä kuitenkin ajatus etsiä jotain "parempaa" (vaikka hän koko ajan vakuuttaa, että minua parempaa ei ole).
En kadehdi city sinua yhtään, jos tilanteesi pääsee tällaiseen. Tiedän itse olevani heikko luonne, liian kiltti ja uskon liian hyvää ihmisistä, enkä haluaisi uskoa mitään "pahaa" eksäsätäni, vaikka hän on minua pettänytkin. Haluaisin luottaa siihen, mitä hän sanoo, ja olla myös hänen tukenaan. Koska joko hän on
a) "pikkulapsi" joka ei oikeasti tiedä mitä haluaa, joka koettelee "äitinsä" rajoja ja sitä, hylkääkö äiti hänet, ja joka "kapinoituaan" tulee järkiinsä (ainakin sen verran, että hänen sanomisiinsa voi luottaa). Tämä sen takia, että hän on ollut erittäin iloinen siitä, että "jos hän tekee virheen (=alkaa suhteen toisen/toisten naisten kanssa), en naura hänelle, jos hän virheen jälkeen tuleekin pyytämään uutta mahdollisuutta
b) manipuloiva, pelaava (mahdollisesti narsisti), joka tietää tasan tarkkaan mistä naruista vedellen saa minut roikkumaan niin kauan ja olemaan hänen käytettävissään, kunnes hän joko on tämän toisen naisen kanssa niin pitkällä suhteessa, että voi heittää minut pois tai löytää vielä sen "paremman".
Hyvä kysymys toki on, että miksi ihmeessä kummassakaan tapauksessa itse annan roikottamisen tapahtua, miksi en tee "oikeata" eroa... Mutta työstän asiaa, ja toivottavasti kuukausien kuluttua olen jollain tasolla vahvempi (tällä hetkellä päivät, jolloin hän ei ota yhteyttä, ovat minulle kidutusta, tunnen, että hän ei sitten oikeatsi välitäkään, vaikka niin sanookin).
Pahoittelen, että tungin ketjuusi tällaisella purkauksella, joka ei varmaankaan suoraan auta omaa tilannettasi, se vain vaikutti ainakin jollain tasolla samankaltaiselta kuin omani - ehkä tilanteemme jollain tavalla voivat tukea toisiaan.