Mies ei ymmärrä tehneensä väärin minua ja lapsia kohtaan
Hei. Olen kahden pienen lapsen äiti, toinen pian kolmevuotias ja toinen yksivuotias. Olen avioliitossa ja yhdessä ollaan oltu miehen kanssa kahdeksan vuotta. Olen väsynyt ja syvästi surullinen miehen käyttäytymisen vuoksi. Harkitsen avioeroa… osaisiko joku kokenut antaa mielipiteensä, onko vielä mahiksia vaiko parasta luovuttaa? Mies käy vuorotöissä ja minä teen sijaisuuksia ja keikkahommia, vuorotyötä myös. Hirveän vihainen olen tätä kirjoittaessa. ..Esimerkkinä nyt ongelmastamme tämä päivä. Olin viime yön töissä ja mies lasten kanssa kotona. Kun aamulla tulen kotii,odottaen että pääsen nukkumaan,löydän miehen sängystä nukkumasta. Pienempi lapsi selvästi itkenyt juuri,istuu miehen vieressä sängyllä. Isompi hereillä myös. Lasten isä ei reagoi mitenkään kun tulen kotii ja selvästi siis nukkuu. Keittiössä löytyy pussi täynn tyhjiä kaljatölkkejä. ..herätän miehen. Tämä ryypännyt siis yöllä. Hänen veljensä ollut käymässä myös. Joudun ajamaan vanhemmilleni,en voi jäädä nukkumaan ja luottaa että mies huolehtisi lapsista siinä kunnossa…eikä tämä ollut ensimmäinen kerta. Toisella kertaa olen lähdössä aamuvuoroon seitsemäksi ja mies tulee aamulla kuudelta sänkyyn humalassa…olisi menosss nukkumaan kun koko yön valvonut huoneessaan ja ryypännyt. Vahvasti humaltunut. En voinut jättää tälläkää kertaa lapsia hänelle. Ja näitä tapauksia on monia. Monesti mies myös tehnyy niin, että lähtenyt illalla ulos ja tulee seuraavana aamuna ehkä yhdeksältä, joskus puolen päivän jäljeen. Ei ilmoittele mitään koskaan. Aina kuulemma vahingossa nukahtanut… mies pettänyt tällaisilla tavoilla luottamukseni kymmeniä kertoja. En voi enää luottaa edes lastenhoitoa hänelle. Mitä minun pitäisi tehdä? Olen ihan rikki, väsynyt, vihainen, surullinen… Ja kuten otsikossa kerroin, mies ei tosiaan näe että tekisi väärin. On joitakin kertoja pyytänyt anteeksi ja luvannut, että oli viimeinen kerta. Mutta nytkin, kun tulimme kotiin, käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunut, ei siis tosiaan ymmärrä kuinka VÄÄRIN hän on tehnyt.
Hei.
On todella vaikea ymmärtää, miten aikuinen ihminen ei ymmärrä tekevänsä tuossa kohdin väärin. Oletko ehdottanut esimerkiksi AA:han menemistä? Tai muita mahdollisia tukiryhmiä tai terapioita? Koska apuahan mies tuohon tarvitsee, jos juominen menee lasten edelle. Onko mies krapulassa vihainen tai humalassa muuten arvaamaton?
Isän ja lasten välistä suhdettahan tuo tulehduttaa pahasti. Lapset oppivat, että isään ei voi luottaa, hän ei ole turvallinen ja hoitava aikuinen. Oma isäni oli myös hieman samanlainen, tosin ei noin vakavasti alkoholisoitunut, mutta kuitenkin naukkailu joululahjakonjakkeja esim. viikonloppuisin. Äitini ei uskaltanut minua hänen hoitoonsa jättää kovinkaan usein, lisäksi isä oli hyvin temperamenttinen ja kuulemma juotuaan vielä äkäisempi kuin yleensä. Vaikka häntä rakastin ja hän oli kykyjensä puitteissa oikein hyvä isä, en koskaan oppinut luottamaan häneen.
Miksi katselet miestä, joka pistää alkoholin perheen edelle? Joka aiheuttaa sinulle vain lisää huolta ja harmia sen sijaan, että olisi tukena ja kumppanina? Hoidat siis vielä yhtä lasta lisää, yhtä ongelmaista virtahepoa olohuoneessa.
Mies ei ymmärrä tekevänsä väärin, ymmärtäisikö hän siinä vaiheessa kun sinä ja lapset saatte tarpeeksenne, sanotte että ansaitsette miehen ja isän johon voi luottaa?
Tuo on juuri se skenaario jonka vuoksi lähdin lätkimään omasta suhteestani. Pohdin pitkään voisinko hankkia tulevaisuudessa lapsia miehen kanssa, joka "katoilee" juomaan, tulee aamuyöstä tai aamulla takaisin reissuiltaan eikä koskaan ymmärrä, mikä oikein on ongelma, kun olen asiasta vihainen ja huolissani. Tiedän, ettei hän olisi muuttunut. Niin kauan kun ihminen ei mielestään tee mitään väärää, hän ei koe myöskään tarpeelliseksi muuttua.
Sinun tapauksessasi näen tismalleen saman kaavan miehesi käytöksessä. Hän ei tee mitään väärää, eikä ole menossa AA:hankaan (vaikka kuinka pyydät) ? oletan ? koska hänellä ei ole alkoholiongelmaa. Omasta mielestään ei, muiden mielestä kyllä.
Kuten edellä kirjoittanut sanoikin osuvasti, sinulla on iso lapsi siellä hoidettavana. Tilanne ei tule muuttumaan koska miehesi ei käsitä tekojaan ja sinä olet hänestä vain hankala. Samaten jos lapsille ei käy mitään (ei käy koska pidät heistä niin hyvää huolta itse..) hän ei tule koskaan tajuamaan. Ja siltä varalta, ettei lapsille käykään tulevaisuudessa ikävästi, ei tuollaista miestä kannata kyllä enää paapoakaan. Se on neuvoni nykyään kaikille alkoholistin puolisoille: kannattaa lähteä jos tilanne ei ole muuttunut kymmenien lupausten jälkeen "ikinä en enää näin tee / lupaan muuttua / tämä oli viimeinen kerta".. Kuinka monen kerran jälkeen on lopulta se viimeinen kerta? Meillä sellaista päivää ei kolmenkaan vuoden jälkeen nähty.