Olen reilun parikymmentä oleva nainen ja ollaan oltu noin neljä vuotta miun miehen kanssa saman katon alla. Ei ole lapsia vielä ja alkaa tuntua että tuskin tuleekaan. On selvitty minun masennuksesta ja rakastetaan toisiamme tosi paljon. Kuitenkasn meillä ei ole seksiä oikeestaan koskaan ja silloin harvoinkin se on ollur sitä että kun minä olen väkisin halunnut. En tosin itse tiennyt vielä kuukausi sitten että se on miehelle pakkopullaa. Kertoi ettei hän syty ollenkaan ja en minä ole sen jälkeen uskaltanut enää edes yrittää. Mies on ihan super kiltti niin ei siitä tiedä haluaako oikeasti. Yhdyntäähän meillä ei ole ollut kuin ehkä alussa. Yleensä leikitään vain joillain leluilla. Mies on minulle ensimmäinen seurustelu ja seksikumppani niin kai sitä minä olen vähän tynnyrissä kasvanut lapsi olen ollut kun on uponnu kaikki se höpinä että hänelle seksi on hyvää ilman mitään jyystämistä. Luulin että meillä on hyvää vaikkakin erilaista seksiä. Mies kertoi ettei kiihotu ollenkaan minun kanssa olemisesta. Olen normaalipainoinen, urheilen ja pidän huolta itsestäni. Tosi paha atopia kyllä vaivaa että huonoina kausina en minä ihon takia nätti ole. Mies kuitenkin kiihottuu yksin kun herään välillä öisin siihen että masturboi. Mies ei halua puhua kun kysyin että mitä seksin suhteen tehdään. Vastaa vaan että ei kiihotu ja se siitä sitten. Tuntuu niin patti tilanteelta. En osaa auttaa mitenkään häntä kun en tiedä mitään mitä hän ajattelee. Muutoin meillä on tosi onnellista. Halaillaan ja pussaillaan. Tehdään kaikkea yhdessä. Että jos minä en kaipaisi edes jonkinlaista seksiä niin tuntuu ettei olisi mitään murheita. Tunnen itseni kamalan itsekkääksi. Tuntuu vaan tosi surulliselta että tän ikäisenä jo seksi loppui vaikkei ollu niitä lapsia tai työkiireitä esteenä.