Miehestäni tuli nainen
En löydä mistään vertaistukiryhmää tällaiselle ongelmalle, mutta kerronpa tarinani.
Keski-ikäisenä törmäsin mieheen joka oli minulle täydellinen, hän täytti kaikki kriteerini. Meillä oli samat harrastukset, ja valtavan hauskaa yhdessä. Hän halusi heti naimisiin, joten menimme nopeasti vihille ja ostin ihanan talon maalta. Elämä oli kerrassaan uskomatonta neljä vuotta, sitten hän muuttui pahatuuliseksi ja ilmoitti että hänen tunteensa minua kohtaan olivat kadonneet.
Tykkäsimme talostamme niin paljon että jäimme siihen kuitenkin, ensin eri sängyt, sitten eri huoneet, lopulta riidat menivät niin pahoiksi että hän muutti pois. Olin todella onneton. Täysin murtunut. Oli kulunut kahdeksan vuotta tapaamisestamme. Sitten sain yhtäkkiä tietää että hän kävi hoidoissa, hänestä tulisi nainen.
Olihan hän kertonut että tykkäsi joskus pukeutua naiseksi, mutta vakuutti että se riitti täysin. No ei sitten riittänytkään.
Tunnen itseni petetyksi pahemman kerran. Kukaan ei tajua tuskaani koska eihän tällaista tapahdu muille. Toinen nainen on se normaali eron syy. Se olisikin jotenkin ymmärrettävämpää kuin että hän itse on se toinen nainen. Ja miksi hän ei voinut varoittaa ja olla rehellisempi? Luin hänen tilityksensä netissä eräällä palstalla, hän kertoi suunnitelleensa tätä vuosikymmenet! HALOO! Olin kulemma hänen viimeinen yrityksensä elää kuiten hänen oletettiin elävän! Onpa kivaa tietää olleensa ihmiskoe…
Erosta on nyt jo kolme vuotta mutta olen edelleen katkera ja onneton. Vihainen. En haluaisi olla.
Hei,
Oletko ollut yhteydessä Sexpoon? Heillä on laaja kontaktipinta seksuaalisuuden eri muotoihin. Heidän kauttaan saatat saada kontaktin sopivaan vertaisryhmään tai saman kokeneisiin.
Vaikka en ole kokenut samaa kuin sinä, olen tullut ihan perinteisesti petetyksi, voin ymmärtää tunteen siitä, kuinka olet tullut huijatuksi ja petetyksi. Pettämisessä pahiten satuttaa se valehtelu, että on elänyt valheellisessa todellisuudessa, että juuri oma rakas puoliso on ollut se pahin valehtelija. Asiaa pahentaa vielä se, että tyypillisesti petetty tuntee kummallista syyllisyyttä ja häpeää, vaikka siihen ei ole syytä.
Toivon, että saat kerättyä entiset voimasi ja jaksat elää itsellesi hyvinvointia tuovaa elämää.
Moi AKKAVAAN! Viestisi on jo hieman vanha, mutta halusin kuitekin kirjoittaa sinulle, en niinkään petetyn vaan ihan seksuaalisvähemistön edustajan näkökulmasta.
AKKAVAAN kirjoitti 18.1.2018 14:44
Se olisikin jotenkin ymmärrettävämpää kuin että hän itse on se toinen nainen. Ja miksi hän ei voinut varoittaa ja olla rehellisempi? Luin hänen tilityksensä netissä eräällä palstalla, hän kertoi suunnitelleensa tätä vuosikymmenet! HALOO! Olin kulemma hänen viimeinen yrityksensä elää kuiten hänen oletettiin elävän! Onpa kivaa tietää olleensa ihmiskoe...
Ymmärrän vihasi ja tunteesi petetyksi tulemisesta. Olen kuitenkin omakohtaisesti raadollisen tietoinen miltä ns. "kaapissa eläminen" tuntuu, etenkin nykymaailmassa missä sukupuoli-identiteettien monimuotoisuus on useille enemmän kirosana kuin rikkaus. Joskus me vähemmistöjen edustajat pelkäämme leimaantumista, ystävien ja läheisten menetystä, ja pakotamme itsemme muottiin minkä valtaosa yhteiskunnasta kokee "normaaliksi". Tämmöiset tukahdetut tunteet voivat olla läsnä vaikka lapsuudesta asti, mutta tukahdetettuina ne nousevat pintaan ennemmin tai myöhemmin esim. masennuksena ja vaikeuksina ihmissuhteissa. En tapaustasi ja miehesi historiaa tiedä tarkemmin, mutta haluan sinun ymmärtävän ettet ole ihmiskoe. Olet arvokas omana itsenäsi ja kuten Beren kommentoi Sexpo on oikein mainio kanava saada tietoa ja kenties käydä läpi tätä tilannetta. Olet ansainnut tukea tilanteeseesi ja toivon voimia aiheen käsittelyssä.
Akkavaan jäin miettimään kirjoitustasi ja lähinnä sitä, että koet olevasi ihmiskoe. Ei niin varmaankaan ollut. Mies rakasti sinua, olihan teillä monta hyvää vuotta yhdessä. Kai se tarve tulla naiseksi vain oli niin suuri, ettei muuta mahdollisuutta enää ollut.
On vaikea kertoa vaimolle näistä ajatuksista ja tunteista. On aina turvallista solmia perinteinen avioliitto, jonka kaikki hyväksyvät ja olla siinä lopun ikänsä, mutta aina se ei ole tarpeeksi ja silloin pitää tehdä
toisenlainen ratkaisu.