miehen kylmä luonne

miehen kylmä luonne

Käyttäjä Mimosa7 aloittanut aikaan 09.10.2009 klo 21:19 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Mimosa7 kirjoittanut 09.10.2009 klo 21:19

Olen seurustellut puolisen vuotta. Mies on kaikin puolin ihana ja olen rakastunut. Suhde eteni nopeasti ja tällä hetkellä olen oikeastaan aina hänen luonaan vaikka oma kotikin on. Syynä osin se että lyhyempi työmatka ja muutenkin parempi sijainti. suhde muuttui muutenkin vakavaksi nopeasti.

On kuitenkin huonoja hetkiä niin kuin varmaan joka suhteessa.
Ongelmia tulee kun tulee erimielisyksiä.. nyt tullut töistä. Mies tekee paljon ylitöitä jopa yli 12 tuntisia päiviä ja on stressaantunut. Kun pyydän aikaa itselle tulee paskaa niskaan.En saa määrätä työaikoja. Toinen asia on läheisyys. Mies kyllä tykkää että olen kainalossa ja nukutaan lähekkäin mutta ei koskaan tule itse halaamaan eikä halua seksiä yhtä usein kun minä (korkeintaan 2 kertaa viikossa). Kun seksiä on nautin siitä todella. Tuntuu ettei m ies halua minua ja että olemme ennemmin hyviä ystäviä. Mies on myös sanonut ettei halua enää lapsia. Hänellä 1 ennestään. Itse olen 27 ja todella lapsirakas ja toivon omaa lasta.

Olemme saman henkisiä ja meillä on ihanaa yhdessä mutta tuo miehen kylmä luonne satuttaa. On todella julma sanallisesti kun suuttuu ja mököttää vuorokauden. Ja ei tunnu välittävän vaikka itken. Suuttumus menee itsestään ohi ja mies osaa sen jälkeen keskustella. Luulen että olen se ongelma koska en ole puhunut tunteistani avoimesti. Mies ei ole sanonut rakastavansa minua vaikka olen hänelle rakkauteni tunnustanut.

Tunnen myös itseni yksinäiseksi. kavereilla lapsia ja opiskelukaverit eri puolella suomea. Tällä hetkellä ei ketään kenen kanssa voisin käydä esim. ostoksilla tai lenkillä.

Tuntuu että olen umpikujassa. en tiedä mitä pitäisi tehdä. Toisaalta tuntuu että turha jatkaa mutta miksi luovuttaa kun useimmiten tuntuu niiin ihanalta ja kuljen pää pilvissä.

Toivoisin teiltä mielipiteitä ja kommentteja.

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 10.10.2009 klo 18:44

Hei,

Jos lapset ovat sinulle todella tärkeitä, älä lähde kuvittelemaan että kyllä se toinen sitten muuttaa mielensä. Hän on ollut sinulle rehellinen ja sinun on valittava haluatko hänet vai lapset elämääsi. Pahin mahdollinen tilanne on, että odottelet 5-6 vuotta miehen muuttavan mieltään, kunnes itselläsi alkaa olla todella kriittiset ajat lapsen saamisen suhteen - ja mistäs sitä äkkiä uuden rakkaudenkaan löytää...
Joten, vaikka kuinka on ihanaa, pistä poikki jos lapset ovat elämäsi suunnitelmassa.

Mieti, mitkä asiat ovat elämässäsi tärkeitä - ei meille ole vain yhtä ainoaa "sielunkumppania" ja jos sitten olisikin - otatko ilman lapsia? (Älä sitten myöhemmin syyllistä häntä lapsettomuudestanne). Muutenkin tekstistäsi sai vaikutelman ettet ole ollenkaan tyytyväinen suhteenne tilaan muutenkaan.

Käyttäjä Gehma kirjoittanut 14.10.2009 klo 12:32

Tervehdys!

Kun tuota tekstiäsi luin, niin tuo teidän suhteenne pituus osui silmääni. Ei siinä, etteikö se voisi huono asia olla, että suhteeseen tulee vankempi pohja noin nopeasti (omassani se tapahtui viikossa), mutta yllättävän vähän kiihkoa siihen tuntuu sisältyvän. Rakastunut pari harvemmin malttaa pysyä toisistaan erossa. Olette nyt jakaneet yhdessä paljon ja ainakin sinä olet nähnyt huonompia piirteitä suhteessanne. Onko teistä mahdollisesti tullut jo itsestäänselvyyksiä tai rutiineja toisillenne?

Jokaisen ihmisen ei tee mieli seksiä/rakastelua niin paljon kuin toisten. Toisaalta syynä voi myös olla se, että miehesi ei ehkä ole tottunut näyttämään sitä hellää puolta lapsuudessaan. Pitääkö hän kuitenkin sinun hellyydenosoituksistasi? Oletteko yrittäneet keskustella mistä tuollainen mököttäminen johtuu, oletko kertonut miltä se sinusta tuntuu? Kirjoita vaikka jonkinlainen kirje (ilman liian syyttävää sävyä), jonka mies voi lukea yksin ollessaan, ilman muita häiriöitä. Ja jätä vaikka lappu, jolle hän voi kirjoittaa omia ajatuksiaan. Jos puhuminen ei täysin onnistu, niin tehkää se apuvälineiden avulla ja koettakaa selvittää, mikä molempia toisessa häiritsee/ärsyttää. Voi tulla paljon sellaisia piirteitä esille, mitä ei kumpikaan ole mahdollisesti itsessään tiedostanut.

Myös tuo, mitä Jasse kirjoitti. Kumpi on siulle tärkeämpi, lapset vai miehesi? Ei hänen mielensä pakolti muutu asian suhteen, oletko itse valmis joustamaan?

Toisaalta olisi hyvä, jos molemmat ottaisitte lisäaikaa suhteellenne. Se on vielä tuore ja kytevä, mutta jos asuisitte jonkin aikaa vielä erillänne, niin voisitte rauhassa pohtia mitä kumpikin haluaa oikeasti.