Miehelläni oli yhden illan juttu

Miehelläni oli yhden illan juttu

Käyttäjä Chérie aloittanut aikaan 07.01.2016 klo 19:55 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Chérie kirjoittanut 07.01.2016 klo 19:55

Hei!

Sain alle viikko sitten tietää mieheni maanneen toisen naisen kanssa yhtenä iltana lokakuussa. Olen viime päivät ollut kuin puulla päähän lyöty – en tiedä miten suhtautua.

Ensinnäkään en tiedä, kannattaako minun lukea uskottomuuteen liittyvää materiaalia, kun mieheni oli toisen kanssa vain yhtenä iltana. Toinen nainen on toki hänen puolituttunsa ja keskustelukaveri somessa, mutta mistään romanttisemmasta tai ihastuksesta ei ilmeisesti ole kyse. Sattuivat olemaan isomman porukan reissussa ne pisimpään iltaa istumaan jääneet…

Pettäminen selvisi minulle, kun mieheltä oli jäänyt yhteiskäytössä olevalle tietokoneelle auki keskusteluikkuna. Kysyin asiasta saman tien, ja pienen tenttaamisen jälkeen mies myönsi harrastaneensa seksiä toisen naisen kanssa.

Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 16 vuotta, niistä 13 naimisissa ja 11 vanhempina. Parisuhteemme ei ole ollut viime vuosina erityisen hyvä: pikkulapsivuodet ja työelämä ym. ovat rajoittaneet yhteistä ”laatuaikaa”. Talous on jatkuvasti tiukilla ja perheen työnjaosta kinastellaan aika-ajoin. Seksi on ollut yksi jatkuvista ongelmakohdistamme, kun miehellä on niin paljon suuremmat halut; itse olen kärsinyt enemmän henkisen yhteyden katkonaisuudesta. Kotiäitivuosien pitkityttyä hain apua omaan uupumukseen, jolloin miehen tuki oli aika minimaalista; mies itse taas on sairastanut myöntämättään alkoholiongelmaa. Että erityisen läheisiä ja onnellisia emme ole olleet, vaikka yhteistä taloutta ja perhettä olemmekin pitäneet.

Nyt sitten pettämisen paljastuttua onkin tuntunut mukavalta, kun mies on ollut hyvin katuva ja ilmoittanut panostavansa hyvittelyyn; minä olen kuulemma se, jonka kanssa hän haluaa kaikesta huolimatta jatkaa. Tuntuu niin hyvältä kun mies kuuntelee jaarittelujani ja saattaa vain istua lähellä minua katselemassa, kun teen kotiaskareita. (Aiemmin hän oli tyypillisesti toisessa huoneessa tietokoneellaan töissä tai somessa.) Minun on kuitenkin vaikea heittäytyä hyvän mielen vietäväksi, kun tiedän, miksi tässä läheisemmältä tuntuvassa tilanteessa ollaan.

Ja mikä vaikeampaa, minun on todella vaikeaa korjata omaa käytöstäni, jossa tiedän toki olleen puutteita ennen yhden illan juttua. Mieheni yrittää olla minulle mieliksi, joten kai minunkin pitäisi yrittää korjata suhdettamme ja olla hänelle mieliksi? En vain ole koskaan ollut erityisen seksuaalinen ja nyt sitten niissä tilanteissa välkkyy se toinen nainenkin mielessä…

Tämä pettämisjuttu on mennyt toistaiseksi yllättävän kevyesti kohdallani, eli ensimmäisen päivän itkujen jälkeen kaikki on tuntunut lähinnä vain hyvin epätodelliselta, kuin pahalta unelta. En ajattele asiaa ollenkaan koko ajan, ja mietinkin, voiko tällainen asia tosiaan mennä näin helpolla – vai onko tässä joku sokkivaihe tai yritänkö tiedostamattani olla käsittelemättä asiaa. Pitäisikö minun hankkia keskusteluapua, vai voinko vain jatkaa elämää?

Kiitän kaikista vastauksista jo etukäteen.

Käyttäjä mariella kirjoittanut 07.01.2016 klo 23:31

Hei 🙂🌻
Luulen, että olet vielä shokkivaiheessa: tunteet tulevat vasta myöhemmin.
Parisuhteeseen ja sen hyvinvointiin tarvitaan kaksi. Ehkä nyt podet (turhaan) tiedostamatonta syyllisyyttä siitä, ettet ole väsymyksestä ole voinut vastata miehen seksuaalisiin tarpeisiin.
Olet pienten lasten väsynyt äiti, jota on kuormittanut myös miehen alkoholiongelma.
Viha, suru ja petetyksi tulemisen tunne olisivat kohdallasi niitä normaalitunteita. Joku vain estää niitä tulemasta.
Nyt miehesi jäi kiinni mutta oliko kerta ainoa, kun hän on pettänyt sinua? On tyypillistä, että pettäjä kaunistelee tarinaansa siihen asti, kuin se on mahdollista. Näin oli meillä ja useilla muilla täällä foorumilla olevilla.
Miehelläni oli muutaman kuukauden suhde vanhempaan naiseen, tuttavaamme.
Aluksi "jäähdytin" tunteeni miehen jouduttua tuolloin sairaslomalle tapahtumien seurauksena.
Siinä samalla menetin kosketuksen omiin tunteisiini, sairastuin masennukseen, jonka vuoksi yhä käyn terapiassa.
Luulen, etten vieläkään tiedä kaikkea mieheni tekemisistä: harva joutuu sairaslomalle lyhyen uskottomuuden seurauksena, jossa seksiä yritettiin, vaan ei kuulemma onnistuttu.
Pettämisestä keskustelu on meillä nykyään kiellettyä: minun täytyy puhua asiat terapiassa.
Siksipä oletan, että on paljon, mitä en tiedä ja mikä julkitullessaan päättäisi tämän avioliiton.
Ehkä muitakin suhteita tai tämän tiedossani olevan suhteen kesto ja tapahtumat ovat muuta, mitä minulle on kerrottu.
Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen. Mutta miehesi tapa ratkaista avioliittoanne koskettavia ongelmia on väärä. Oikea olisi ollut keskustelu niistä sinun kanssasi.
Tämän vuoksi et ole ns. mitään velkaa hänelle vastapalveluksien muodossa ennenkuin olette saaneet keskusteltua tämän uskottomuuden, sekä muut suhdettanne hiertävät ongelmat selviksi 🙂👍

Käyttäjä joku toinen kirjoittanut 08.01.2016 klo 13:34

Hei,
en tiedä kannattaako pettämisjutuja lukea, jokainen tarina on kuitenkin omansa ja jokainen kokee tilanteen tavallansa. Kannattaa pitää mieli avoinna ja kosketus itseenä ja omiin tunteisiinsa, jos ja ku näitä lukee, eikä lähteä suin päin mukaan joidenkin muiden tunteisiin ja sisäisiin kokemuksiin.

Itse en lähtisi pohtimaan, onko ainut kerta, koska monella muullakin on ollut sitä ja tätä. Monella muulla pettäminen on myös ihan ainut kerta, ei ole olemassa mitään pettäjän prototyyppiä ja sanonnan "kerran pettää, aina pettää" tms. Sellaiset voi heittää romukoppaan, ne ovat ihan yksilöllisiä asioita, ei yleistettävissä kaikkii "pettäjiin". Pettäjäkin on ihminen ja yksilö, jolla on myös tunteita ja omia ajatuksia, se unohtuu liian usein nissä keskusteluissa.Vainoharhaisesti voi miettiä mitä vaan ja kehittää ties millaisia skenaarioita ja tehdä itselleen vielä vaikeamman olon.

En myöskään mene sanomaan, mikä on oikea ja väärä tapa käsitellä asioita. Pettäminen ei toki ole oikein, mutta vaikuttaisi siltä, että se on havahduttanut miehesi ja se on hyvä asia Pettäminen tapatui ja tärkeää on, miten asioita käsitellään nyt, menneelle ja tapahtuneelle ei mitään enää voi. Ongelmat ja kipukohdat suhteessanne ovat nyt esillä. Liiton jatkumisen kannalata on tärkeää, mitä niille tehdään nyt. Avinasemassa juusi nyt siihen on miehesi. Hän on tehnyt teon, jonka myötä hänen on kaivauduttava syvälle tekonsa syihin ja seurauksiin, jotta se ei enää toistu.

Sinun osaltasi taas näen hyväksi sen, että tunnistat ja huomaat suhteen ongelmat. On muistettava, että suhteessa on aina kaksi osapuolta, vaikka toinen olisi kuinka pettäjä tai mitä vaan, tangoon tarvitaan kaksi. Näkisin kuitenkin, ettei sinun kannata tuntea tällä hetkellä syyllisyyttä siitä, ettet pysty "korjaamaan" suhdetta eli muuttamaan asioita, jotka koet tai koette siinä ongelmana. Mies on mokannut, hän katuu ja tuntee syyllisyyttä juuri nyt, eli sinulla on aikaa punnita ja pohtia asioita omalta osaltasi. On epätodennäköistä, että hän heti vaatisi sinulta jotain muutosta tms. Puhukaa, puhukaa paljon. Puhkaan myös liittonne ongelma- ja kipukohdista, miettikää yhdessä rakaisuja ja lisätkää puhumalla toistenne ymmärtämystä toisistanne. Ei kai teillä mikään kiire ole, antakaa aikaa. Etenkin sinä tarvitset sitä. Ei sinun juuri nyt tällä hetkellä ole tarve muuttua mihinkään.

Miten paljon puhutte seksistä ja seksuaalisuudesta parisuhteessanne? Onko se kuinka tärkeä ja iso osa liittoanne? Teidän kannatta puhua avoimesti myös seksistä ja siitä, ettet koe itseäsi erityisen seksuaaliseksi ja mitä mieltä mihesi on asiasta, kokeeko hän sen edes ongelmaksi (ainakaan enää, kun on havahduttanut itsensä).Onko jotain, mitä voisi kokeilla asian parantamiseksi (jos niin haluat)?

Eivät kaikki tarvitse ulkopuolista keskusteluapua selviäkseen pettämiskriisistä, sekin on hyvin yksilökohtaista. Toki on hyvä, jos voit puhua jollekin esim. ystäville ja tietysti miehellesi. Mutta jos siltä alkaa myöhemmin tuntumaan, kannattaa sitä toki hakea, mutta tosiaan, ei se mikään välttämättömyys ole kaikille.

Anna aikaa ja puhukaa, paljon

🌻🙂🌻

Käyttäjä Fiikuna kirjoittanut 08.01.2016 klo 22:08

Tarinasi kuulostaa samankaltaiselta kuin erään läheisen ystäväni tarina. Tapahtuneesta - yhden yön suhteesta - on jo vuosia. Silloin maailma pysähtyi ja ystäväni heitti miehen pihalle ja jäi kolmestaan lastensa kanssa. Pettämiselle ei pitänyt olla mitään erityistä syytä: Läheisyyttä oli ja arjen rakkautta. "Tilaisuus" (laivalla kännissä) teki varkaan. Välien korjaantuminen vei aikaa, mutta suhde säilyi. Ystäväni on onnellinen miehensä kanssa ja lapsilla säilyi ehjä perhe. Näitäkin tarinoita on! Uskottomuus kuitenkin vie aina ihmisen perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan usein myös ulkopuolista apua joko ammattilaiselta tai läheisiltä. Voimia sinulle!