En oikein tiedä miten tätä kirjoittelisi, tuntuu vain, että on paha olla ja täytyy purkaa jonnekkin. Tuntuu, että mies suhteeni on koko elämäni sekoittanut aina. Ja että koko elämä niiden ympärillä pyörii. En osaa nauttia itsestäni, omasta seurasta, yksinäisyydestä. Olen vielä nuori (alle 30) ja aloittanut seurustelu suhteet jo hyvin nuorena (ala-aste iässä). Poikaystäviä on tullut ja mennyt, viikon suhteista parin vuoden suhteisiin. Jotenkin sama kaava toistuu. Arki alkaa painaa, huomaakin, että ei tämä nyt ollutkaan se. Vai onko? Joko on kyseessä oikeasti täysin suoraan sanottuna mulkku mies tai sitten ihan tavallinen ja jokin muu tökkii. Pienet riidat, hermostumiset, ajaa loppuun. Itse menetän hermoni helposti ja jotenkin olen myös onnistunut löytämään miehiä joilla on tähän taipumus. Helposti lähtee käsistä riita nykyisessäkin suhteessa siis. Kestänyt pian vuoden ja nyt kaikki suht ok, mutta pelottaa miten tässä käy. Tulevaisuus haaveita, taloa sun muita ja epäröin. Meidän suhde alkoi pahalla luottamuksen petoksella, hän valehteli pitkään toisesta naisesta ja lopulta minäkin petin kerran. Tiedän, että kumpikin on tehnyt virheitä, mutta on jotenkin sietämättömän vaikea antaa anteeksi kuukausien valehtelu ja selän takana pelehtiminen. Mies selittää tämän päättämisen vaikeudella joka todella on hänen luonteessaan. Ei siis osannut aluksi päättää haluaako olla kanssani. Nyt kyllä haluaa, ei epäillystäkään. Päin vastoin, on hyvin mustasukkainenkin ja sekin ahdistaa. Toisaalta, on myös hyvin hellä, huomaavainen, ahkera, työssäkäyvä ja kunnollinen (jota ei todella voi sanoa kaikista existäni) ja jotenkin tämän miehen voisin kuvitella isäksi. Mutta se mikä mättää, on varmasti minussa itsessä. Ensinnäkin, tuo luottamus asia, saada päätökseen se, eikä kaivella menneitä. Ja toiseksi hyväksyä se että kaikki on nyt ihan hyvin, eikä tarvitse miettiä onko se ruoho vihreämpää muualla. En oikeastaan tiedä, onko ongelma siinä, etten tiedä itse mitä haluan. Toisaalta haluan sen perheen, talon yms, toisaalta taas pelkään sitä. Huh, tämä helpotti jo mieltä kirjoittaa, toivottavasti ette kamalasti minua mollaa tyhmien tekojen vuoksi ☹️