Luottamuksen puute pilaa suhteemme

Luottamuksen puute pilaa suhteemme

Käyttäjä Katjuliini2 aloittanut aikaan 11.01.2016 klo 11:02 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Katjuliini2 kirjoittanut 11.01.2016 klo 11:02

Kolme kuukautta sitten löysin uuden miesystävän alussa kaikki toimi mutta hänestä alkoi pikku hiljaa paljastua piirteitä jotka huolestuttavat minua niin etten tiedä pystynkö jatkamaan tätä suhdettamme.Hän ei luota minuun jä hän on kertonut että kaikki hänen edelliset naisystävät ovat pettäneet häntä.Kännissä hänestä tulee hirviö olemme juoneet reippaan puoleisesti koko Joulukuun ja Tammikuu näyttää samanlaiselta valitettavasti.Kännissä olemme riidelleet ja hän on lyönytkin minua yhden kerran kasvoihin.Pyysi anteeksi ja lupasi ettei enää lyö.Yksi viikonloppu hän uhkasi tappaa itsensä veitsellä pyysi minua lyömään häntä vatsaan kun sanoin etten lyö hän juoksi saunaan veitsen kanssa istumaan.Sain veitsen pois häneltä ja piilotin kaikki veitset sen yön aikana.Joka kerta hän kysyy olenko oikeasti hänen kultansa ja väittää aina etten rakasta häntä ja että mulla on muita miehiä.Olimme viikonloppuna hänen serkkunsa synttärikutsuilla minulle tuli joku mies kättelemään ja kyseli kuka olen kuin ei ole ennen nähnyt minua.Vastailin ja eiköhän tämä mun mies suuttunut niin paljon että kävi käsiksi mieheen.Hän huoritteli minua ja sanoi että mene vain hänen kanssaan.Jouduimme ulos koko juhlista.Yö meni riitelyn merkeissä itkin ja mies uhkasi että kyllä mä riistän sulta vielä hengen joku päivä.Onneksi minulla on vielä oma vuokra asunto johon palata jos tämä jatkuu ja menee pahemmaksi.Mutta miten mä uskallan lähteä ja epäilen että olen raskaanakin.Välillä rakastan miestäni mutta usein pelkään ja olen ahdistunut.Olen umpikujassa lähdenkö vai en?☹️

Käyttäjä Karon kirjoittanut 11.01.2016 klo 17:18

Hei Katjuliini!

LÄHDE ehdottomasti!

Käyttäjä Katjuliini2 kirjoittanut 11.01.2016 klo 18:14

Lähdin osastolle kahdeksi viikoksi.Täältä käsin voin alkaa etsimään uutta asuntoa ja eri paikkakunnalta en halua enää nähdä häntä hän asuukin minusta 500metrin päässä enkä halua että hän alkaa vainoamaan minua.Pärjäsin erinomaisesti yksin elämä oli mallillaan ja nautin yksinolostani mutta kaikki muuttui sen jälkeen kun tapasin hänet.Monta kertaa olen hänelle sanonut että juominen saa loppua mutta melkein joka ilta hän kantaa kaljaa kaksin käsin kämppäänsä.Ja näin ollen minäkin olen juonut elämästäni tuli painajainen kun hänet tapasin.Minua kohdellaan huonosti ja koko ajan epäillään vaikka olen ollut rehellinen kiltti ja rakastavainen.Tiedän jos palaisin hänen luokseen takaisin se sama kaava jatkuisi ja pahenisi.Suojelen myös tulevaa lastani aion kasvattaa hänet yksin koska en halua miestä joka juo jatkuvasti lapsen ollessa paikalla.Vaikka tämä ratkaisu tuntuu pahalta niin täytyy olla vahva ja luottaa että asiat järjestyvät oikeaan suuntaan.🙂