Kun mikään ei kuulu mulle...
Olen seurustellut nyt vajaan vuoden itseäni muutaman vuoden vanhemman miehen kanssa, jolla on kaksi lasta.
Olemme yrittäneet nyt n pari kuukautta ”leikkiä” uusperhettä.
Mies on ollut aluksi aivan ihana ja huomioiva, mutta alkanut nykyään syyttää minua ihan kaikesta. Asioista joita hän olisi halunnut tehdä muttei saanut lupaa minulta.
No, eipä ole koskaan kysynyt.
Jankuttaa koko ajan kuinka hänen asiansa eivät kuulu minulle ja kuinka minun ei kuulu tietää kenen kanssa hän esimerkiksi viestittelee.
Tämä alkoi siitä kun luin fb:stä seinälleen kirjoitetun viestin jossa hänen aikoinaan ollut eksänsä tiedusteli miksei ollut vastannut viestiin.
Tämän jälkeen mikään ei ole kuulunut minulle ja eihän hän koskaan ole elämänsä ihmisiä minun kanssa jakanutkaan.
Minulla on hieman samanlainen kokemus alla ja sehän ei päättynyt hyvin.
Itse en pysty niin elämään, että elämät ovat erillään..
Mitä mieltä te olette?
Pitäisikö sietää?
Mitään järkevää vastausta en ole saanut kun olen tarvetta moiseen tiedustellut.
Auttakaa. ☹️