Kimuranttia elämää
Olen kirjoitellut tänne jo jonkun aikaa, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä omasta tarinastani vielä mitään, menimme vaimoni kanssa naimisiin 1990, ensimmäinen lapsi tulikin jo loppuvuodesta, seuraavat 1991, 1994, 1997 ja viimeinen pikkukeskosena 2002.
jo 1990 alkoivat vaikeudet, olimme vauvamme kanssa pitkään hoidossa munuaisongelmien takia, myöhemmin lapsen varttuessa ja koulun alkaessa paljastui lisäksi adhd, joka on tuonut oman mausteensa elämään.
nyt varttuessaan tuo 1990 syntynyt poikamme syyllistyi lääkkeiden väärinkäyttöön, päihderiippuvaisuuteen ja ajoi kaksi rattijuopumusta, näistä on aikaa nyt suunnilleen vuosi, mutta hänen elämänsä on nyt menossa oikeaan suuntaan, selvää kautta jo kaksi kuukautta ja työpaikka seurakunnalla.
1991 syntynyt poikamme ei sitten juuri mitään ihmeellisyyttä tuottanutkaan, ainoastaan vauvaiässä esikoisen kanssa olivat melko haastavia kavereita, sekä lapsireuma joka nyttemmin on parantunut, nykyään opiskelee jo ammattikorkeakoulussa.
sitten tuli vuosi 1994 ja syntyi keskimmäisemme, jo aika nuorena oli selvää, että kaikki ei ollut kunnossa, noh lapsella todettiin 2 v iässä lapsireuma ja 4v iässä epilepsia, koulun alkaessa todettiin, että vielä on jotain vialla, paljastui keskivaikea kehitysvamma joka vaikeuttaa opiskelua, tällä hetkellä poika käy eritysluokkaa ja on tiedoiltaan ja taidoiltaa 10 vuotiaan tasolla.
voitte vain kuvitella mikä huoli ja hyppääminen hänen kanssaan on ollut, nykyään kovin riitainenkin on, mutta onneksi on helpotuksena joka toisen viikonlopun tukiperhekäynnit.
Vuonna 95 ostimme talon, remontoimme hyvin ja kuinka ollakkaan 1997 kaksi viikkoa ennen tyttäremme syntymää tämä talo paloi
1997 tammikuussa syntyi sitten prinsessamme, ja taas sama tauti lapsireuma, joka jatkuu edelleen, epilepsia todettiin noin 10vuoden iässä.
tämä tyttäremme huostaanotettiin viidennen luokan keväällä kiireellisenä, koska koulukuraattori oli päätellyt, että hän on itsetuhoinen ja masentunut.
tästä alkaen olimmekin sitten myös lastensuojelun hampaissa.
saimme tyttäremme taistltua lastenpsykiatrian osastolle joka kumosi väitteet ja parin kuukauden taistelun jälkeen saimme prinsessamme takaisin kotiin.
Tästä kaikesta jäi kuitenkin joka kuukausi toistuvat tukiperhevierailut.
aika oli kaaoottista ja sekavaa ja sysäsi minut syvään masennukseen, joka on vasta viime aikoina täysin parantunut.
Samaan aikaan sain itse keuhkoveritulpan josta alkoi keuhkokuumekierre, nyt kahdessa vuodessa kahdeksan keuhkokuumetta hoidettu sairaalassa.
Nyt vasta näihin alkaa löytyä selitys, elikkä vakava autoimmuunituti on hyökännyt kimppuuni.
jossain tässä kaiken kohelluksen välissä vaimoni sairastui agressiiviseen reumaan, jota ei ole saatu vieläkään hoitotasapainoon.
Eläkkeelle passitus on hänellä nyt edessä.
2002 syntyi pienin poikamme, reilusti etuajassa, painoi syntyessää 1,4kg ja olimme hänen kanssaan lastenteholla kuukausikaupalla ennenkuin saimme hänet kotiin.
noh ekaluokan opettaja päätteli, että pienimmäisellä on jotain vikaa ja passitti perheneuvolan tutkimuksiin, jotka jatkuvat vielä, tuntuu, että käydään tosi tiheällä kammalla läpi että saataisiin joku sairaus hänellekkin, vaikka tokaluokan ope totesi normaaliksi pikkupojaksi.
Noh ensimmäisen kerran meille tarjottiin tällä viikolla kongreettista apua, eli kunta olisi valmis maksamaan säännöllisenn siivouksen, suostuimme tuohon.
Itse sain näiden vaikeiden aikojen aikana tulla uskoon noin neljä vuotta sitten, samassa yhteydessä jätin myös satunnaisen viikonloppu alkoholinkäytön.
Töitä näiden vuosien aikana on ollut enemmän kuin tarpeeksi, olin ensin yrittäjänä neljä vuotta, mutta vuodesta 1992 olen ollut palkollisena ja joka ainoa vuosi on tullut ylitöitä noin 300 tuntia.
Tästä kaikesta huolimatta yhdessä ollaan suhteellisen tyytyväisenä ja pääsin masennuksestanikin eroon.
elikkä joskus voi vastustaa ja kunnolla, mutta siitä voi selvitä, nythän tämä kaikki pikkuhiljaa helpottaa kun lapset kasvavat ja uskon, että pahin on takana.
ps. toivottavasti en paljastanut liikaa perheestämme tällä tilityksellä.
Vau!
Melkoista vastamäkeä on osa elämääsi ollut - ja moni ongelmasi olisi kaatanut jo yksinään.
Ja noin hyviä väliaikatietoja tällä hetkellä!
Hyvää jatkoa itsellesi ja perheellesi. 🌻🙂🌻
Vaikeuksia on tosiaan sinun elämässä ollut yllin kyllin. Vaikeuksia annetaan toisille enemmän, toisille vähemmän. Voi olla, että jos jollekin annetaan enemmän vaikeuksia, niin hänen on myös tarkoitus kasvaa paljon henkisesti.
Hei Mara70!
Nostan sulle sydämestäni hattua! Ei ole helppoa lasten sairaudet. Toi tulipalo olisi kyllä saanut jäädä kokematta! Olet kyllä miehenä ja isänä vahva, kun edelleen olette yhdessä! Toivon sulle ja perheellesi kaikkea hyvää! Mikä kohta sitten oli, että liikaa kerroit? 🌻🙂🌻
Hei Mara,
Olette vaimosi kanssa aivan uskomattomia jaksajia!!! Tarinaasi lukiessani ajattelin noita hetkiä perheessänne, arkea ja selviytymistä - eteenpäin menoa - millaisia voimia tämä teiltä vaatiikaan ja kuinka vahva sinusta on tullut.
Koko vuorta ei kannata ajatella, vain se yksi hoidettava asia kerrallaan - eikö?🌻🙂🌻
Kyllä tämä on opettanut ottamaan päivän kerrallaan, vieläkin pahemmaksi tilanteen teki alkuun se että olin yläasteella koulukiusattu, siis kun noihin tapahtumiin tultiin oli itsetunto nollassa, noh elämä kasvattaa, tämä asia on muuttunut ja nyt itsetuntoa löytyy.
Kaikista pahinta oli joutua sosiaalikoneiston murjomaksi ja uhkailujen kohteeksi, mutta siinäkin olllaan nyt paremmalla puolella.
Ihan pikkuasioista en tosiaan nykyään enää huolestu, sen verran kovaa elämä on riepottanut.
pala lasia kirjoitti 18.2.2011 8:12
Hei Mara70!
Nostan sulle sydämestäni hattua! Ei ole helppoa lasten sairaudet. Toi tulipalo olisi kyllä saanut jäädä kokematta! Olet kyllä miehenä ja isänä vahva, kun edelleen olette yhdessä! Toivon sulle ja perheellesi kaikkea hyvää! Mikä kohta sitten oli, että liikaa kerroit? 🌻🙂🌻
Niin kai pelkäsin, että minut tunnistetaan tuosta tilityksestä, mutta loppujen lopuksi olisikohan se haitannutkaan?
Heippa
Joo onhan sinulla elämässä ollut paljon vaikeuksia mutta kiva lukea kun olette
menneet elämässä eteenpäin niin sitä pitääkin mennä.
Toi asia pisti silmään vaan kun kirjoitit että olet joutunut sosijaali koneiston
murjomaksi ja uhkailemaksi.
Niin minä olen kanssa kuullut ja nähnyt että se on todellakin totta mutta ei niistä
kannata säikähtää mitä sossun akat sanoo eikä pidä suostua / allekirjoittaa mitään
papereita jos tuntuu että on aiheettomia/ perusteettomia ja kannattaa tarvittaessa
ottaa itselle asianajajan joka on sinun puolellasi.
Kaunista alku vuotta sinulle
volvomies kirjoitti 19.2.2011 8:13
Heippa
Joo onhan sinulla elämässä ollut paljon vaikeuksia mutta kiva lukea kun olette
menneet elämässä eteenpäin niin sitä pitääkin mennä.
Toi asia pisti silmään vaan kun kirjoitit että olet joutunut sosijaali koneiston
murjomaksi ja uhkailemaksi.
Niin minä olen kanssa kuullut ja nähnyt että se on todellakin totta mutta ei niistä
kannata säikähtää mitä sossun akat sanoo eikä pidä suostua / allekirjoittaa mitään
papereita jos tuntuu että on aiheettomia/ perusteettomia ja kannattaa tarvittaessa
ottaa itselle asianajajan joka on sinun puolellasi.Kaunista alku vuotta sinulle
Juu kun lastensuojelun kanssa joutuu sotajalalle, siinä ei tahdo auttaa mikään, lastensuojelu on kohottanut itsensä lain yläpuolelle, siinä ei ole muilla sanomista.
Muuten menee miten menee, huomenna sairaalaan osastolle lähtö, uusi lääkitys aloitetaan uuteen tautiini.
Vaimo jää kotiin lasten kanssa ja veikkaanpa, että on lujilla.
Yritin lapsille puhua, että olkaapa nätisti, mutta kylläpä lasten lupaukseet tiedetään, unohtuvat alta aikayksikön.
Heippa
Joo sossun akat nyt luulee monesti olevan lain yläpuolella.
Mutta kun lapsilla on turvallinen koti, kasvu ympäristö, ei alkohooli, huume,
itsetuho jne ( tulisi pitkä lista jos kirjoittaisin kaiken ) niin eivät mahda mitään
ja laissa nimen omaan velvoitetaan että kaikki muut ovut pitää ensin käyttää
huostaan otto tai muu sijoitus on viimeinen vaihto ehto.
Mutta monesti ihmiset ei tiedä näistä asioista.
Paljon on tapauksiakin että perhe tai huoltaja on mennyt apua hakemaan niin
esim on heti huostaanottoa ruvettu tekemään / suunnittelemaan.
Kaunista alku vuotta sinulle
volvomies kirjoitti 25.2.2011 13:23
Heippa
Joo sossun akat nyt luulee monesti olevan lain yläpuolella.
Mutta kun lapsilla on turvallinen koti, kasvu ympäristö, ei alkohooli, huume,
itsetuho jne ( tulisi pitkä lista jos kirjoittaisin kaiken ) niin eivät mahda mitään
ja laissa nimen omaan velvoitetaan että kaikki muut ovut pitää ensin käyttää
huostaan otto tai muu sijoitus on viimeinen vaihto ehto.
Mutta monesti ihmiset ei tiedä näistä asioista.
Paljon on tapauksiakin että perhe tai huoltaja on mennyt apua hakemaan niin
esim on heti huostaanottoa ruvettu tekemään / suunnittelemaan.
Kaunista alku vuotta sinulle
Joo olet puolittain oikeassa, meillä ei harrasteta huumeita, eikä alkoholia, mutta kuitenkin sossu on kimpussa tyttären kouluvaikeuksien takia, sossu osaa keksiä kyllä syyt ja hallinto-oikeus vahvistaa ja hups ollaankin huostaanotossa.
meilläkin pyydettiin sairauden takia siivousapua ja kas sieltähän tulikin lastensuojelu meille.
niin kääntyy tuuli, vaimoni on ollut kuin myrskyn merkki tämän viikon, toin valkokultaiset korvikset, sanottiin, vie pois, kauppasin matkaa ulkomaille, ei kelvannut, sanoi näytelleensä 21 vuotta rakastavanasa minua, silloin tuli tippa silmään, minä en - en ole näytellyt.
Sanoi ettei rakasta ketään, ei ketään, ei edes lapsia.
Olen lyöty, en ymmärrä mistä tuulee, onko nyt jotain muuta pelissä.
Vaikuttaa siltä että vaimosi on väsynyt.....minä ainakin olisin tuollaisessa rumbassa. Puhukaa asiasta.
Todella surullisen kuulloista kyllä on, varsinkin aviopuolison käytös, ettei välitä ja vielä ettei ole edes rakastanut omaa miestään vaan huijannut ☹️ !. itse vierestä seuranneena ei ole helppoa aina , että kyllä siihen tarvii paljon voimia.
No voi!
Onkohan vaimosi sairastunut masennukseen? Tunteettomuuden tunne vaikuttaisi oireelta. Itse en tuntenut mitään! Toimin pelkän tiedon avulla , en ollenkaan tunteen.
En ole kukaan neuvomaan, mutta tuntuisi että lahjat eivät ainakaan auta ! - pahentavat vaan.... Kunnioita sitä ettei vaimosi ole ostettavissa, on kyse muusta! Oletko kuunnellut ja oikein kuullut mitä hän sanoo? Anna tilaa, rauhaa ja mahdollisuus "selvittää päänsä".
Toivotaan parasta🙂👍
tähän on pakko kommentoida, kun en ole moista muistanut pitkään aikaan tehdä, nyt menee taas paremmin, lahjat kelpaavat, aikaa ajatella on varmasti, en tiedä auttaako se, hellyyttä otetaan vastaan ja joskus jopa annetaan, eli ei ihan niin musta tilanne kuin viime päivityksessä.
Eli tilanne vaihtelee, saisi vain stabiloitua johonkin, minun puolelta ainakaan rakkauden puutteesta ei ole pula, ja kuunnellakkin osaan, mutta vaimo ei osaa tahi pysty puhumaan vaikeista asioista.