Keskustelua seksuaalisuudesta

Keskustelua seksuaalisuudesta

Käyttäjä 2003 aloittanut aikaan 30.10.2004 klo 12:56 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä 2003 kirjoittanut 30.10.2004 klo 12:56

Vastaisikohan kukaan näin henkilökohtaiseen aiheeseen. En tiedä mistä muualta voisin saada mielipiteitä. Terapeuttini sivuutti asian sanomalla että seksuaalisuushan on turvallisuutta ja läheisyyttä, kun kysyin häneltä sexpon seks.neuvojan kehotuksesta, olisiko hänellä valmiuksia antaa seksuaaliterapiaa.

Olen naisena tuntenut – myös 25 v avioliitossa – että kelpaan kyllä miehelle fyysisen tyydytyksen saamiseen, mutta minuuteni ei ole tärkeä. Osaksi taustalla on isäni ja äitini suhde, osaksi yhteiskunnassa vallitseva naisen asettaminen seksuaaliobjektiksi. Paljon myös omat kokemukseni miesten parissa, joiden perusteella tuntuu että miehet eivät kyllä liitä seksuaalisuuteen turvallisuutta ja läheisyyttä. Naista käytetään sen aikaa kunnes saadaan oma fyysinen tyydytys. Se on loukannut syvältä.

Suren kuitenkin sitä, että elämästäni puuttuu kyky nauttia seksuaalisuudesta. Olenko minä vain näin vaikea? Osaatteko te muut naiset heittäytyä nauttimaan fyysisyydestä? Mitä voin tehdä? Mistä saan apua?

Erosin vuosi sitten ja ex-mieheni sanoikin, että olen seksuaalisesti estoinen. Totta, että hänen lähestymistapansa eivät saaneet minua innostumaan erotiikasta. Koskettelu oli joko ei-mitään tai sitten genitaalisille alueille, mikä tarkoitti aina, että kohta pitäisi olla valmis seksiin. Vaikutus oli päinvastainen kuin hän toivoi.

Toivottavasti tästä lähtee kehittymään ehkä muitakin auttava ketju.

2003

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 01.11.2004 klo 09:36

Osaan mie ainakin heittäytyä seksin hurmaan. Vissiin olen siitä niin vähän aikaa nauttinut, että monet asiat ovat vielä aika uusia.

Aluksi seksi oli kamalaa, sitä vaan pelkäksi, että tulee raskaaksi. Vaikka käytti kaikki mahdolliset ehkäisyvälineet. Johan sitä meni himot, kun asetteli kaikki ehkäisyvälineet paikoilleen. Se oli meidän esileikki.

Sitten, kun päätti, että lapsia saa tulla, niin alkoi seksistä nauttiin. Aluksi nautti siitä, että nyt tällä jutulla on joku tarkoitus. Se oli lapsen teko.
Jossain vaiheessa alkoi seksistä pitämään ihan sen seksin itsensä takia.

Meidän esileikki kestää 27km ja neljä tuntia. Se aika ja matka on tärkeintä meidän seksielämässä. Mies soittaa töistä, että miten ois illalla. Mie joko vastaan, että ok tai sitten mie sanon suoraan, että ei kiitos tänään. Jos sanon, että ok, niin meidän esileikki alkaa. Mies ajelee töistä, ilta hommaillaan neljä tuntia lasten kanssa. Ja jutellaan levottomia, välillä suudellaan ja hivellään toisiamme. Sillai säädyllisesti, että lapset eivät häiriinny.
Sitten, kun lapset saa sänkyyn, niin ei , kun menoksi seksin nautintoihin.

Jos, ei seksistä nauti, niin kyllä kai sitä ensin pitää katsoa, että onko itsessä vika. Sitten vasta etsiä vikaa muista. Ollaan mekin kyllä käyty parisuhdeterapiassa. Siitäkin tavallaan tuli esileikki, piti lopettaa.

Käyttäjä Elmi kirjoittanut 01.11.2004 klo 15:29

Minä olen kain ollut onnekas näissä asioissa. Vähänkään pidempiaikaisemmissa suhteissani seksi on ollut melko luontevaa ja pääosin tyydyttävää. Tietenkin on sellaisia päiviä, ettei mikään suju, ei edes seksi.

En osaa neuvoa, miten sitä läheisyyttä voisi saada, jos se ei luonnostaan tule. Niin kliseistä kuin se onkin, aion sanoa, että kyllä se seksi enemmän henkisiä ominaisuuksia vaatii kuin fyysisiä. Jos ei suhde muuten toimi, niin ei sitä millään teknisillä seksiin liittyvillä kommervenkeillä saa toimimaan.

En kuitenkaan suostu uskomaan, että vika on miesten luonnossa tai kulttuurissa, sillä minä olen ainakin löytänyt helliä ja läheisyyttä kaipaavia miehiä. Kyllä minua on koskettu paljon muuallekin kuin sukupuolielimien alueelle.

Ihan käytännön vinkki: Kerro miehellesi, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja ohjaa käsiä sinne, minne ne haluat. Puhuminen varmasti auttaa, mutta jos suhde ei muutenkaan toimi, niin sitten ei toimi, ja siitä on kai paras vain hankkiutua kylmästi eroon.

Käyttäjä rapu kirjoittanut 02.11.2004 klo 15:13

2003 kirjoitti 30.10.2004 klo 12:56:
Terapeuttini sivuutti asian sanomalla että seksuaalisuushan on turvallisuutta ja läheisyyttä,...

...sekä terveellistä ja tarpeelista itsekkyyttä.

Paljon myös omat kokemukseni miesten parissa, joiden perusteella tuntuu että miehet eivät kyllä liitä seksuaalisuuteen turvallisuutta ja läheisyyttä. Naista käytetään sen aikaa kunnes saadaan oma fyysinen tyydytys. Se on loukannut syvältä.

Parisuhteessa tuo tulee eteen, jos ei muista tai jaksa olla itsekäs. Miehillä on tuossa suhteessa lyhyt muisti ja liian kiire tyydyttää itsensä. Kyllä minäkin pidän tuota loukkaavana ja turhauttavana. Se taas pahimmillaan etäännyttää minut omista tarpeistani ja kehä on valmis.

Suren kuitenkin sitä, että elämästäni puuttuu kyky nauttia seksuaalisuudesta. Olenko minä vain näin vaikea? Osaatteko te muut naiset heittäytyä nauttimaan fyysisyydestä?

Nykyään osaan onneksi nauttia ja vaatiakin rakastelusta jotain myös itselleni. Mutta kyllä heti parisuhde kärsii, kun minun oloni huononee. En jaksa, en tahdo, turhaudun, syyllistyn, alistun, turhaudun...kehä alkaa. Eli suhde omaan itseeni on se mikä minulla eniten mättää tälläkin saralla.

Totta, että hänen lähestymistapansa eivät saaneet minua innostumaan erotiikasta. Koskettelu oli joko ei-mitään tai sitten genitaalisille alueille, mikä tarkoitti aina, että kohta pitäisi olla valmis seksiin. Vaikutus oli päinvastainen kuin hän toivoi.

Muutaman pieleen menneen rakastelu kerran jälkeen koen usein mieheni lähentelyyritykset ahdisteluna. Kehää on puolikuntoisena vaikea saada katkaistua, mutta onneksi se kuitenkin on mahdollista.

Käyttäjä Centaurea kirjoittanut 02.11.2004 klo 17:50

Hei sinulle 2003,

En tiedä oletko lukenut aloittamaani ketjua "Rakkauden puute keski-iässä".

Omasta kokemuksesta sanoisin seuraavaa.
Kun henkisellä aivojen tasolla on ensin sopiva vireys niin vasta sitten voi seksistä tulla jotain. Älä missään tapauksessa usko että sinussa on jotain vikaa. Kun itse sain olla miehen kanssa, jota rakastin ja jolle seksi oli täysin luonnollinen asia, niin koskaan ei edes sellaista asiaa ajateltu että sujuuko se. Huomioitiin toinen toisen tarpeita. Olen varma että jos hän olisi alussa huomauttanut että olen varautunut, niin siitä ei olisi tullut mitään. Sen sijaan hän rohkaisi eikä ollut sitä huomaavinaan, ja niin lakkasin olemasta varautunut.

Yhteispelillä se sujuu, mutta ensin tietysti tarvitaan se jonka kanssa se on mahdollista.

Kaikkea hyvää sinulle, 2003!

Käyttäjä Rusakko kirjoittanut 07.02.2005 klo 13:03

Minulla on melko onnellinen parisuhde, mutta seksi puolison kanssa ei yleensä kiinnosta. En ole mielestäni koskaan ollut kovin innostunut seksistä ja olen melko estynyt sen suhteen. Olen 21-vuotias ja seurustelen ensimmäistä kertaa (kohta pari vuotta tulee täyteen). Aluksi seksissä oli jonkinlaista uutuudenviehätystä, mutta nykyisin se tuntuu vain melko tylsältä. Lisäksi tunnen usein itseni liian lapselliseksi harrastamaan seksiä ja sekstaaminen lähinnä huvittaa.

Suhtautumiseni johtunee osaksi vanhempieni suhteesta (määräilevä isä, joka saa äidin olon alistetuksi), mutta toisaalta siitä, että minua on lapsena seksuaalisesti ahdisteltu lukuisia kertoja. Ei koskaan mitään kovin pahaa, mutta niin usein, että kielteinen asenne seksiin ehti syntyä. Koen seksin siis miehen tyydyttämiseksi, vaikka saan itse kuitenkin orgasmeja (en tosin yhdynnän aikana). Puolisolleni minun tyydyttämiseni on usein hänen omaa tyydytystään tärkeämpi, mutta jotenkin en aina pääse irti tunteesta, että minua käytetään hyväksi.

Toisaalta saatan kokea seksin huvittavaksi tv-ohjelmien plagioinniksi, mikä estää minua nauttimasta mistään "erikoisista" uusista asioista. Televisiossa kaikki on jo tehty, ja minusta tuntuu että oma seksielämäni yrittää olla yhtä hienoa kuin näyttelijöiden näyttelemänä, mutta oikeasti se on vain jotakin melko turhaa räpeltämistä. Siis en tietenkään pyri matkimaan saippuasarjojen uskomatonta seksiä, mutta koen seksikeskeisyyden olevan niin mediasta peräisin, että seksi tuntuu todella teennäiseltä. Ajatteleeko kukaan samalla tavalla? Pitääkö seksin olla tärkeää parisuhteessa? Miksi pitäisi, jos ei tarkoituksena ole hankkia lapsia? En nyt tarkoita, että pitäisi kokonaan pidättäytyä seksistä, mutta kyllähän sen merkitystä parisuhteessa korostetaan ihan liikaa.

Olen puhunut puolisolleni asiasta ja hän periaatteessa ymmärtää minua, mutta kaipaisi kuitenkin seksiä lisää. Se on tietysti minusta hieman ahdistavaa.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 07.02.2005 klo 15:23

Ei kyllä meidän perheen seksisyys ole peräisin mediasta tai tv;stä. Ihan ollaan itse huomattu, että seksin kanssa kuluu aika hyvin ja vieläpä aika halvalla saa nautinnon. Paljon muihin nautintoihin olekaan varaa. Onneksi meillä kummallakaan seksi ei ole ainoastaan lapsentekoa. Tai onneksi raskausaika on 9kk.

Ei seksin merkitystä korosteta liikaa, eikö se kuitenkin aika usein ole syynä siihen, että parit menevät avioliittoneuvontaan. Toinen ei saa omasta mielestään koskaan, toinen taas ei omasta mielestään muuta teekkään kun makkaa sängyssä. Ja omasta mielestään häntä vielä hävyttömästi käytetään vaan hyväksi.

Aika hassulta kuullostaa, Rusakko, kun sinä sanot, että tunnet itsesi lapselliseksi harrastamaan seksiä? Mikähän osa siinä on lapsellisuutta?
Tai, että seksi on tylsää? Mie vissiin olen vielä niin vähän sekstaillut, että ei se ainakaan tylsää ole. Siitähän voi kehitellä ihan minkälaisen näytelmän huvittaa. Alkaa vaikka puvusta, sitten vuorosanoja, vain mielikuvitus on rajana. Minulla ainakin on niin vilkkaat mielikuvat, että ei ole tarvinnut vielä sänkyyn kirjaa ottaa mukaan.

En kyllä osaisi kuvitella, että minulla olisi parisängyssä ihan itseeni sitoutunut mies ja enkä sille antaisi silloin kun sitä haluttaa. Vaikkei itseäni juuri silloin huvittaisikaan telmiä. Samoin oletan asioiden olevan toisinkin päin.

Käyttäjä minäsini kirjoittanut 07.02.2005 klo 21:42

rusakko,

mun mielestä seksiä voi opetella. ja kannattaa varmaan, jos sinulla ei kuitenkaan ole sinänsä mitään sitä vastaan. siis yhdessä opetella ja hitaasti ja muistaa että sukupuolielimiä ei ole vain lisääntymiselimet...

koska sain sen vaikutelman, että kuitenkin haluaisit nauttia seksistä. nautintoa voi olla niin moni muukin asia kuin vain orgasmi. lähelläolosta on hyvä aloittaa. ja kokeilla sitten, mikä tuntuisi kiihottavalta sinusta. jnejne. en minä osaa kovin hyvin neuvoa, mutta koska itseä on tietynlaiset paineet myös ahdistaneet, niin voisko kokeilla sellasta seksiä myös, minkä ei tarvitse aina johtaa yhdyntään tms.

musta ei tunnu kummalliselta että seksikeskeisyys ahdistaa. ahdistaa se minuakin, varsinkin se, että kaikkien "pitäisi" mahtua tiettyyn muottiin ja jos jonkinlaista seksivinkkiä tungetaan joka tuutista. minua itseä ainakaan sellainen tv-seksuaalisuus ei kiinnosta tai kiihota. ihan omia teitä kannattaa yrittää kulkea, ja parisuhteessa löytää teille sopivat jutut. musta se lapselliseksi itsensä kokeminenkin ehkä yhdistyy tähän medioitten tuputtamaan kummalliseen "kokenut seksipommi"-kuvaan. (musta se on yäk.)

aavattoman kanssa en ole samaa mieltä, että ois hyvä "antaa" jos itseä ei huvita. se ei ainakaan helpota sitä, että seksi tuntuisi hyvältä. eikä varmaan tuntuisi kivalta kumppanistasikaan, jos hän haluaa tuottaa sinulle hyvää oloa, niin kuin käsitin. mutta jutella kannattaa, ja miettiä rakkaan kanssa mitä tehdä.

(ihmisten seksintarve vaihtelee, totta, mutta se voi myös johtua siitä, ettei siitä ole "oppinut" nauttimaan. omalla tavallaan siis.)

voi varmasti olla kohtuullisen seksittömiä hyviä parisuhteita, mutta sen pitää varmaan olla silloin molempien osapuolien toive.

haja-aatoksia tuli...

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 10.02.2005 klo 13:33

Mihin ihmeen muottiin sitä ollaan ihmisiä työntämässä. Ihan väkisinkin vielä. Mie olen kyllä sitä mieltä, että omassa makuuhuoneessa saa harrastaa ihan sellaista seksiä, kun huvittaa tai vaikka makuuhuoneen vieressä.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka syyttävät televisiota ongelmistaan. Jos, se tv on pakko kotia hankkia, niin käsittääkseni siinä on nappula millä sen voi sulkea, jos ei halua sen vaikuttavan elämäänsä.

Mie kyllä katon Salatut Elämät, todella hyvä seksiohjelma. Noin vain
parinvaihto, jos entiseen kyllästyy. Jos, mieheni ei ole kunnolla, mie sille sanon, että nyt haen naapurista uuden miehen. Sääli, kun ei asuta kerrostalossa.

Enkä mie vielä koskaan ole antanut ilman haluja. Me olemme vielä niin nuoria mieheni kanssa, että meillä nuo halut ovat sattuneet samalle päivälle. Ajattelinkin vanhuuden varalta, että voi tuota antaakin haluttakin, jos niin ikävästi pääsee käymään, ettei juuri silloin tee itsellä mieli, kun miehellä haluttaa.

Käyttäjä Rusakko kirjoittanut 10.02.2005 klo 16:22

Kirjoitin varmaankin vähän epäselvästi television seksijutuista, koska mielestäni minut ymmärrettiin sen osalta eri tavoin kuin tarkoitin. En minä televisiota syytä haluttomuudestani, mutta minusta tuntuu, että kun seksiä harrastaa, niin silloin yrittää siinä tehdä sellaisia asioita joita on nähnyt tai lukenut jostain. Vaikka en siis mitenkään tietoisesti yritä. Hankala selittää, jos kukaan muu ei koe asiaa samalla tavalla... Ei koe mitään painostusta harrastaa jotain tietynlaisia asioita seksissä median taholta, mutta seksi tuntuu minusta huvittavalta kun se on muka niin älyttömän tärkeää ja hienoa. Ja oikeasti siitä tulee vain sotkua ja joskus ihan kiva olo.

Oikeastaan televisio on aika pieni vaikute minun elämässäni, mutta onhan seksistä paasattu jo ala-asteella seksivalistustunnilla ja sitten yhä runsaammin on joka suunnasta saanut kuulla kuinka normaalia on olla kiinnostunut seksistä, vaikka onkin nuori. Ei minua kiinnostanut. Mietin sitten, että olenko tosi epänormaali, kun ei viidennellä luokalla vielä tehnyt mieli kuksia jokaisen luokan pojan kanssa.

Nyt vanhempana olen sitä mieltä, ettei kaikkien tarvitse pitää seksistä hirveästi, aivan kuin kaikki eivät tykkää suklaasta. Kirjoitin tänne, koska asia häiritsee puolisoani jonkin verran ja sitä kautta myös minua. Olisi helpompaa olla ns. normaali, mutten tiedä miten saisin suhtautumiseni muuttumaan.

Ei minun ja puolisoni seksi ole kovin suorituskeskeistä, eli ongelma tuskin on siinä. Minä en vain aina pidä siitä, että ruumiiseeni kosketaan.

Aavaton, ymmärsit väärin puheeni lapsellisuuden tunteesta. Ei seksi ole lapsellista, vaan minä. Seksi tuntuu niin aikuisten jutulta enkä minä koe itseäni ihan aikuiseksi parisuhteen saralla. On asioita, joissa tunnen olevani ikäisiäni kypsempi ja sitten toisaalta on erityisesti nämä ihmissuhdeasiat, joissa olen mielestäni vajaasti kehittynyt.

Käyttäjä minäsini kirjoittanut 10.02.2005 klo 21:39

heip rusakko.

tässä on tää, että kun ei pysty vastatessa helposti samalla lukemaan edeltäviä kirjoituksia, niin unohtelee pointteja. nyt aloin miettiä tuota, että olet kokenut seksuaalista ahdistelua, sitä kannattaisi varmasti selvittää. sillä on varmasti vaikutusta siihen, että seksi saattaa tuntua hyväksikäytöltä ja kosketus epämiellyttävältä. samoin on usein, jos on joutunut esim. ruumiillisesta kurituksesta kärsimään. tai jotain muuta. tosi moni ihminen ei noin yleisesti pidä kosketetuksi "joutumisesta".

tuosta mediasta ja sen välittämästä kuvasta. tarkoitinkin että juuri tiedostamattomasti sieltä syöpyy käyttäytymismalleja mieleen. vaikutus on kyllä aika kiistattomasti osoitettu. kai nyt mainostaminen olisi lopahtanut tarkoituksettomuuteensa, jos sillä ei pystyttäisi vaikuttamaan jollain tavoin ihmisten ostopäätöksiin. ja yleensä nimenomaan tiedostamatta. jotain vaan jää alitajuntaan (jäähän sinne nyt muutenkin kaikenlaista!) eli kyllä minä uskon, että ihan samalla tavalla jää muutakin, ja seksillä pelataan paljon. (en siis tarkoita vain tv:tä, vaan kaikkea mediaa.) minusta rusakko ei millään tavoin "syyttänyt" tv:tä tms. mutta jos on itsellä epävarmuutta tai epämieluisuutta seksin suhteen, niin varmasti noitakin kuvia voi tulla päähän. minua itseä joskus alkoi kesken seksin harrastamisen naurattaa koko homma. ei sillä, saa seksi olla hauskaa, mutta kyllä se silloin mun kumppania hämmensi..🙂

ehkä riippuu vähäsen asuinpaikastakin, kuinka alttiiksi kaikenlaiselle vaikutteelle sitä joutuu. itse kun asun aikalailla helsingin keskustassa, niin kyllä tuossa alle sadan metrin matkalla ratikkapysäkille jo ehtii olla jos jonkinlaista mainosta. tänään ihan kattelin, tosin nyt oli vaan muutama seksillä pelaava mainos. en minä silleen niistä häiriinny, mutta... ja postiluukustakin tunkee jos jonkunlaista mainosta jne. varmasti pienimmässä kyläkaupassakin (jos ei kaikkia ole jo lopetettu) ympäri suomen on vähintään ne iltapäivälehtien lööpit... kuinka usein seksistä jollain tavoin?

en siis tarkoita että ihminen ei nyt pystyisi itse elämäänsä hallitsemaan, mutta aika vahva saa olla jos pystyy kaikenlaiset tässä yhteiskunnassa asetetut paineet välttämään...😉

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 11.02.2005 klo 18:49

Rusakko, kyllä kai se nyt on hyvä asia, että koulussa seksistä puhutaan. En kyllä minäkään koulun seksivalistuksen aikana vielä ollut seksistä kiinnostunut. Lähinnä istuin punaisena pulpetissani ja ajattelin, että mie en ainakaan tuota ikinä harrasta. En kyllä ajatellut, että olen epänormaali, toisetkin olivat yhtä punaisia .

Minusta seksi nyt parisuhteessa, sotkusta huolimatta, on tärkeää. Hienoakin se on, varmaan siksi, kun ei paljon muita huvituksia ole.
Miksi seksi pitäisi olla aikuismaista? Yleensä se tarkoittaa vain yhtä asentoa, hetken huohotusta ja homma on ohi?
Ole kuin murrosikäinen, aloita ihan alusta ja ole lapsi. Opettele kaikki jutut ihan alusta. Tutustu mieheesi, anna hänen tutustua sinuun ja puhu mikä tuntuu hyvältä mikä ei. Muistele koulun seksivalistusta, hauskempaa matkaa seksielämään ei löydy.

Minäsini. Olen myös asunut etelässä ja tiedän, että ne mainokset ovat kuitenkin aika korkealla. Jos vaan halua riittää niiden ohi voi kävellä ilman, että niihin törmää. Pitää nostaa katseensa aika korkealle ja olla itse kiinnostunut lukemaan mitä niissä mainostetaan. Ohi voi kyllä kävellä niitä huomaamatta, jos vaan halua riittää. Postilaatikkooni ei tule yhtään mainosta, minulla on tarra; ei mainoksia. Iltapäivät lööpit, niistä jaksetaan puhua, miksi niitä pitää lukea, jos ei ole kiinnostunut?

Onko nämä yhteiskunnalta tulleita paineita vai ihmiseltä itseltään? Eikö ihminen uskalla mennä kauppaan, jos ei tiedä mitä on tarjouksessa? Tekeekö ehkä vääriä valintoja ja jo kassalla sen huomaa. Muiden kärryssä on tarjousjauhelihaa, minulla kalapuikkoja? Miksi en aamulla lukenut mainoksia?

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 12.02.2005 klo 18:31

Vieläkin tulee mieleen asioita tuosta mainonnasta. Kävin tänään ulkomailla asti. Enkä törmännyt yhteenkään seksillä pelaavaan mainokseen vaikka oikein hakemalla hain. Pari sataa kilometriä ajelin, osan matkasta Suomessa, kävin jopa kahdessa Suomen kaupungissa ja yhdessä ulkomaan kaupungissa. Onko mielikuvituksessani sittenkin vikaa kun näin vaan tavallisia vaatemainoksia.

Mutta, kun katseeni oli sijoitettu ylös mainoksiin, niin törmäsin seksikellarin avonaiseen oveen. Ja, koska olimme niin kaukana tutuista, niin poikkesimme sinne mieheni kanssa. Ei ollut ollenkaan niin härskiä kun olin kuvitellut.
Ja loppu sitten onkin aika julkaisukelvotonta mutta suosittelen kyllä käyntiä, jos avioelämä kaipaa vaihtelua. Posket kyllä kuumotti aivan kuin olisin ollut koulun seksivalistuksessa.

Käyttäjä Urpo kirjoittanut 14.02.2005 klo 11:14

aavaton kirjoitti 12.02.2005 klo 18:31:

Onko mielikuvituksessani sittenkin vikaa kun näin vaan tavallisia vaatemainoksia.

Tavallisia vaatemainoksia?

Kumppani taannoin osti edullisia rintaliivejä, kun minun silmäni jäivät kiinni mainoksiin. Hän ei tullut huomanneeksi noita bussipysäkkikatoksen kokoisia naisenrintoja.

Onko tosiaan tarkoitus, että miehet kadulla kysäisevät: "Kultaseni, juolahti mieleeni, nyt saisi kolmet rintsikat kahden hinnalla. Poikkeammeko ostamaan?"

Urpo

Käyttäjä Rusakko kirjoittanut 14.02.2005 klo 12:33

Minusta mainosten tulva kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi puolen tunnin mittaisen bussimatkan aikana mainoksia voi olla näkemättä vain, jos on silmät kiinni. Jopa bussien istuimien selkänojien takapuolella on mainoksia. Vaikea katsoa minnekään niitä näkemättä. Ei niissä yleensä mitään seksiin liittyvää ole, mutta aina välillä. Mainokset ovat yleensä niin ärsyttäviä, että niiden sanoman voi jättää huomiotta.

Meillä koulussa seksivalistukset ovat olleet omituisia. Ala-asteella suurin osa oli kai niin kokemattomia, ettei tiennyt juuri mistään mitään. Sitten opettaja kertoi kuinka normaalia on ihastua vastakkaiseen sukupuoleen selittäen asiaa aivan kuin kaikki olisivat joskus olleet ihastuneita ja kiinnostuneita asiasta. Muutenkin kaverini aina kyselivät kehen poikaan olen ihastunut eivätkä suostuneet uskomaan, etten keneenkään. Joku nimi oli pakko antaa, jos halusi olla rauhassa. Yläasteella liikunnanopettaja piti seksivalistusta taas olettaen kaikkien olevan ns. normaaleita seksistä kiinnostuneita nuoria. Hän kertoi meille omista seksikokemuksistaan: "Siis te luulette, että se eka kerta on jotain tosi mahtavaa, mutta oikeesti se vaan sattuu ja sperma haisee ihan kauheelta. Kun mä tein sen ekan kerran, niin mä en voinut uskoa sitä hajua." (En kyllä ymmärrä tuota hänen hajukokemustaan.) Minusta tämä opettaja oli todella pelottava ja hän sai luotua seksistä aika epämiellyttävän kuvan päähäni, vaikka tunnin lopussa huuteli: "Seksi on ihanaa, seksi on ihanaa!" Sekä ala- että yläasteella muut oppilaat tuntuivat olevan paljon minua kokeneempia ja tunsin itseni ihan lapselliseksi (mielestäni minun kuuluikin vielä silloin olla lapsi ). Lukiossa terveystiedon tunnilla minusta tuntui, että kaikki muut jo seurustelivat, tiesivät kaiken. Jouduin keskustelemaan jonkun pojan kanssa siitä mitä rakkaus on, mikä oli varsin noloa. Jos meinasin nukahtaa, opettaja saattoi kysyä yhtäkkiä minulta: "Sanopas sinä, voiko nainen tulla raskaaksi, jos spermaa roiskuu häpyhuulille!"

Seksivalistus koulussa on varmasti hyvä asia, mutta ainakin minun kohdalleni on sattunut sellaisia valistajia, jotka ovat unohtaneet etteivät kaikki kiinnostu seksistä tosi nuorina. On normaalia olla kiinnostunut seksistä, nähdä kiihottavia unia jne., mutta entäs jos ei ole kiinnostunut. Kukaan ei sanonut, että sekin on normaalia. Lopulta päättelin itse sen olevan tavallista.

Miksi seksin pitäisi olla aikuismaista? Ehkä siksi, että kaikki minuun kohdistuneet ahdistelut ovat tapahtuneet silloin, kun olin lapsi tai nuori. Seksin aikana minulle tulee joskus samanlainen torjuva olo kuin silloin lapsena. Sellainen "ei saa koskea". Onkohan tässä järkeä. En tiedä. Olisi ihan hienoa, jos voisin pyyhkiä kaikki seksikokemukseni pois ja aloittaa tyhjästä puolisoni kanssa. Ehkä voisimme kokeilla onko se mahdollista mielikuvituksen avulla. Aavaton, muistathan keskustelun pinnallisuudesta ja itsensä laittamisesta nätiksi? Tuli vain siihen liittyen mieleen, että yläasteella meikkasin ja silloin irstaat ukot tulivat eniten ehdottelemaan. Lukiossa en enää meikannut ja ukotkin hävisivät jonnekin.

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 14.02.2005 klo 12:49

Kulutusyhteiskunnan riemuvoitto; osta kolme, maksa kaksi. Uskovatko ihmiset todella, että kauppias antaa yhden tavaran ilmaiseksi? Johonkin muuhun se yksi on lisätty ja kuluttajat sen yhdenkin maksavat tavalla tai toisella.

Jos, miehelläni juolahtaisi mieleen minulle esitellä mainosta alennusrintaliiveistä, niin todennäköisesti riisuisin päältäni rintaliivit pois siinä kadulla. Sanoisin, että, jos meidän talous on niin tiukalla, niin en käytä ollenkaan rintaliivejä.

Jos, sitten asiaa käsittelen seksin kannalta. Niin kumpi kuulostaa seksikkäämmältä. Tämäkö, kun sanon illalla miehelleni, että katsopa ostin kolmet samannäköiset rintaliivit ja maksoin vain kahdesta. Vai tämäkö; katsopas mies tänne, ostin päivällä tällaiset yhdet ilmatäytteiset pitsirintaliivit, olivat vähän kalliit mutta haittaako?