Kaksisuuntaista sairastava mieheni petti minua

Kaksisuuntaista sairastava mieheni petti minua

Käyttäjä Tipi68 aloittanut aikaan 22.07.2020 klo 18:44 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Tipi68 kirjoittanut 22.07.2020 klo 18:44

Miehelleni määrättiin Triptyliä terveyskeskus lääkärin toimesta ja petti minua hypomanian kourissa. Niin on yritetty todistella minulle ja vannottu rakkautta. En tiennyt sairaudesta aiemmin, en osannut tunnistaa. Nyt olen itkenyt, huutanut, raivonnut. Kohta mielenterveys rikki molemmilla. Unettomia, huonosti nukuttua öitä. Olemme olleet yhdessä 8 v ja mieheni ollut uskollinen tätä ennen. Mitä teen? Annanko anteeksi? Pystynkö antamaan? Yhtä vuoristorataa tunteet myllertää ja aikaa kohta 3 viikkoa kun minulle tunnusti. 

Käyttäjä Saukko68 kirjoittanut 23.07.2020 klo 01:02

Moi.

Onko miehesi tiennyt sairaudestaan aiemmin?

Käyttäjä Jetuli kirjoittanut 23.07.2020 klo 12:25

Tarvitsette ehdottomasti parisuhdetetapiaa että pääsette tuosta eteenpäin. Olen itse kokenut jotain samaa  ja annoin anteeksi mutta se ei ollut helppoa. Tosin mies halusi itse Pettää jossain psykoosissaan että pääsisi minusta eroon. Hänellä oli Epävakaa persoonallisuus häiriö ja muita psyykkisiä sairauksia mitä sai myös pelätä. Sinänsä eri tilanne sinulla. Kannattaa hakea apua niin kuin nyt täältä hakenutkin. Mitä anteeksi antoon tulee, niin oman itsesi hyvinvoinnin takia anteeksiantaminen on tärkeää. Mutta kaikki tunteet pitää pystyä käymään läpi että ne eivät jää sisälle. Voimia ja siunausta sinulle! 🙏

Käyttäjä Tipi68 kirjoittanut 23.07.2020 klo 12:28

Moi! Hän on tiennyt mutta minä en. 10 v mennyt kuulemma hyvin. Sitä hän ei tiennyt ettei Triptyliä saisi syödä. Nyt se lukee varoituksena hänen terveystiedoissaan.

Käyttäjä Tipi68 kirjoittanut 23.07.2020 klo 21:25

Kiitos Jetuli sanoistasi!

Käyttäjä epävakaan puoliso kirjoittanut 05.08.2020 klo 12:35

Minullekin on selvinnyt vasta vuosien yhdessäolon jälkeen, että puolisoni on jollain lailla epävakaa, johtuen hänen lapsuudenkokemuksistaan alkoholin ja väkivallan keskellä. Tiesin kyllä jotain hänen lapsuudestaan, mutta en ole tajunnut miten se on vaikuttanut hänen tunnelämänsä ja stressinsietokykynsä suhteen. Kun on tarpeeksi vaikeaa, puolisoni alkaa saada epävakaan oireita. Ihan kuin hänellä olisi sivupersoonia, jotka eivät ole täysin yhteydessä toisiinsa.

Olemme käyneet parisuhdeongelmien takia terapiassa (puolisoni olisi yhtäkkiä vaihtanut minut nuoruudenihastukseensa, vaikka ei saanut tältä edes vastakaikua). Hänellä on ollut hieman harhaisia pelkoja, erityisesti vihaa kohtaan. Terapian seurauksena hän kuitenkin palautui takaisin stressinsietoalueelle ja on sen jälkeen ollut taas "normaali", mitä se sitten ikinä onkaan.

Ahdistaa ajatella, mitä kaikkea hän kenties on elämämme aikana tehnyt tai tulee tekemään, kun taas jokin asia saa hänet "sekaisin". Itse hän ei tunnu näkevän yhteyttä pahan olon, sekavien ajatusten, identiteetin muutosten ja traumaattisten kokemustensa välillä. Minä sen sijaan olen viimein tajunnut, ettei hänen ajoittain tunteeton käytöksensä ja omituiset puheensa johdukaan siitä, millainen minä olen. On ollut vapauttavaa ymmärtää, ettei minun tarvitse ottaa hänen oireiluaan henkilökohtaisesti, vaikka sen seuraukset ikäviltä tuntuvatkin.

Mietin vain, miten pystyn pitämään elämämme niin vakaana, ettei ainakaan suhteen sisäinen stressi enää aiheuttaisi noita mielenterveyshäiriöitä. Onko kenelläkään kokemusta ja neuvoja? Tunnen myötätuntoa puolisoani kohtaan, tosin jos saisin tietää hänen pettäneen minua, en tiedä kauanko jaksaisin häntä tukea. Ehkä jaksaisin, ehkä en. Vaikea sanoa, kuinka pitkälle ymmärrys lopulta riittäisi.

  • Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 8 kuukautta sitten. Syy: virhe
Käyttäjä dijou68 kirjoittanut 01.09.2020 klo 00:59

Minulla mies petti useamman kerran. Olin liian sinisilmäinen. Nyt juuri menossa erittäin ahdistava ja riitaisa ero. Miehellä vakava masennus psykoottisin oirein diagnoosina. Mutta, mutta kykenee manipuloimaan muita siitä huolimatta. Narsistinen persoonallisuus. Minulla  bipolaarinen mielialahäiriö, elämäni olen kulkenut kantapään kautta. Asun pienessä tuppukylässä keskellä ei mitään. Ei ystäviä täällä, en syntyperäinen ole. Ero jäänee minun syykseni, kun en muita suhteita hyväksy. Vai??