Erosimme halustasi kaksi vuotta sitten. Miksi? Pääosin siksi, että olin mustasukkainen.

Kaipaan sinua edelleen.

Olen edelleen mustasukkainen.

Silloin ei syitä ollut, ei kai nytkään, ei pitäisi nyt olla missään tapauksessa, koska emme ole yhdessä. Silloin kun hetken yritit olla erään toisen kanssa, en ollut, koska sen hetken tiesin varmasti, että minua et halua.

Nyt minulla ei tuosta haluttomuudesta ole kuin sinun sanasi.

Puhuvatko tekosi toista? Näemme, soittelemme, viestittelemme. Käymme tapahtumissa, syömässä, mökillä. En tiedä, onko aloite aina minun. En tiedä, haluaisitko olla olematta yhteydessä, haluaisitko olla vähemmän tekemisissä.

Olisiko minun parempi olla, jos emme olisi tekemisissä ollenkaan? Olisinko unohtanut sinut, olisinko voinut löytää jonkun uuden ihmisen?

Eläisinkö enemmän vai vähemmän kuin nyt, kun elän vain silloin, kun tapaamme?