Kaipaan neuvoja vaikeaan tilanteeseen.

Kaipaan neuvoja vaikeaan tilanteeseen.

Käyttäjä KuningasA aloittanut aikaan 14.02.2017 klo 11:39 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä KuningasA kirjoittanut 14.02.2017 klo 11:39

Yhteistä taivalta miehen kanssa takana melkein 20v, josta 16v naimisissa. Neljä lasta, oma koti ja paljon yhdessä vietettyjä onnellisia hetkiä. Mutta ilmeisesti jokaisessa paratiisissa asuu se kavala käärme? Olemme viimeisen vuoden taistelleet parisuhteemme kanssa, sillä noin vuosi sitten mies jäi kiinni jo kesällä 2013 tapahtuneesta pettämisestä, lyhyestä muutaman kuukauden seksisuhteesta. Kävimme pohjalla, mutta asiasta päätettiin selvitä ja asiat ovat sen osalta suhteellisen hyvin.

Jo ennen tätä vuoden takaista pommia, elämäämme ovat varjostaneet miehen taipumus alkoholiin. Hän on vuosien varrella juonut (tai yrittänyt) minulta salaa, peitellyt tekojaan ja valehdellut. Työnsä on aina hoitanut ja nämä ns pään nollaukset ovat aina tapahtuneet vkonloppuisin. Ei mitään örveltämiskännäämistä, mutta selkeästi kuitenkin humalassa. Ei joka viikonloppuista – mutta noin 4-7vkon välein tapahtuvia ylilyöntejä. Tämän lisäksi hän on todella taipuvainen alkoholille, pitää huolen että juhlissa ainakaan hän ei ole kuskina, kesäsin on erityisen kiva juoda janojuomana olutta välissä kuin välissä – jopa ennen lounasta! En voi sietää sitä, ja asiasta on tapeltu paljon. Kärsin todella paljon tilanteesta ja näistä rikotuista lupauksista (mies on kerta toisensa jälkeen luvannut vähentää juomistaan, ja aina tietyksi hetkeksi siinä onnistuukin – kunnes ”ratkeaa” jälleen). Tunnen itseni aivan lampaaksi kun haluan uskoa tulevaan ja siihen että mies oppii ja nyt ryhdistäytyy.. En haluaisi hajottaa perhettä, koska silloin kun kuningas Alkoholi ei ole kuvioissa meillä on kaikki hyvin. Hän on osallistuva isä, touhuaa ja rakastaa lapsiaan yli kaiken.

Edellisen kerran päiväkännit mies otti tapaninpäivänä, katui ja saimme asiat jälleen parin kolmen päivän tappelun jälkeen raiteilleen. Kunnes jälleen viime sunnuntaina oli päiväkännien aika. En osaa sanoin kuvailla kuinka suuria pettymyksiä nämä aiheuttavat, mies tuli varastosta sisälle – istuu yhteiseen ruokapöytään lapsien kanssa ja jo ekasta silmäyksestä näen että on humalassa. Pahinta tässä sunnuntaisessa episodissa oli vielä se, että hän autoili hakemaan lasta – ajoi siis humalassa (ja tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta)?? Ylitti todella ison moraalisen rajan, en voi antaa sitä ikinä hänelle anteeksi. Häpeän hänen tekoaan yli kaiken. Hän häpeää sitä tosin itsekin.

Nyt ilmoitin miehelle, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa – avioero tai hoitoon meno. Hän on menossa lääkäriin huomenna. Pelkään että vähättelee tilannetta, ja lääkäri ei näe todellisuutta. Sanoin miehelle, että jos tässä tilanteessa ei olisi lapsia – hän olisi lentänyt pihalle jo ajat sitten. Tuntuu ihan hurjan vaikealta lähteä hajoittamaan perhettä, se tarkoittaisi kodista luopumista jne.. Jotain apua – vinkkejä, tukea kaipailen..?

Käyttäjä PikkuMyy14 kirjoittanut 17.02.2017 klo 23:17

KuningasA: En usko että meillä mies suostuisi menemään tuollaiseen.

Itse olen taas ryhdistäytynyt ja alkanut syömään terveellisemmin ja liikkumaan enemmän, vaan eipä kiinnosta miestä. Enkä sano että tarvisikaan, mutta jos elämässä ei ole mitään muuta kun puhelimella pelaaminen ja kaljan juonti, niin sellainen elämäntyyli ei sovi mulle.

Mä en vaan tiedä enään mitä tehdä. Mua ahdistaa niin paljon tuo jokailtainen tissuttelu. ☹️

Käyttäjä helemi kirjoittanut 18.02.2017 klo 11:39

Tissuttelia/juoppo/alkoholisti ei lopeta juomistaan, toisten toiveiden mukaan, hän juo, niin kauan kuin juotattaa.
Itse olisin aikoinaan hillunut ilosta, jos mies olisi juonut vain silloin, tälläin ja toisinaan ja vieläpä ollut ns hyväntuulinen humalainen. Joten toivoa sopii, että juominen ei, tuosta ainakaan lisäänny, vaikka se taipumus sillä onkin.
Jokainen saa asettaa elämälleen, omat rajansa, mitä sietää ja mitä ei, mutta kompromissienkään teko ei ole kiellettyä.
Meidän ei ole pakko hyväksyä kaikkea, mutta joidenkin asioiden kanssa voi joutua, vain elämään.

Käyttäjä KuningasA kirjoittanut 20.02.2017 klo 09:26

Alkoholiton viikko takana, mies hyväntuulinen ja tänään menossa maksakokeisiin, jotta saa antabus-kuurin aluilleen. Viikon mittainen vitutus on muuttumassa orastavaksi toivoksi.

Käyttäjä PikkuMyy14 kirjoittanut 20.02.2017 klo 11:32

KuningasA :Hieno juttu!!

Mä olen päättänyt nostaa kissan pöydälle ensi viikolla kun lapset on viettämässä hiihtolomaa muualla. Tän aamun oon porannut ja avautunut asiasta omalle äitille. Se on nyt myönnettävä että tilanne ei muutu, jos en jotain tee.
En tiedä miten mun kuuluisi asiaa lähestyä, mutta annan miehelle kaksi vaihtoehtoa hoito tai ero.
Nyt olo on vahva,tapahtukoon mitä tahansa. ..saas nähdä kuinka on sitten viikon päästä kun on totuuden hetki...😟