Itse pettäjänä ja jätettynä, kuinka elämä jatkuu sen jälkeen?
Hei,
haluaisin kertoa teille oman tarinani ja olisi lohduttavaa tietää, että jos jollain muulla olisi joskus ollut tai tällä hetkellä on saman tyyppinen tilanne kuin minulla. Kuinka teillä jatkui suhteenne asioiden selviämisen jälkeen? Saitteko anteeksi ja pystyitte jatkamaan eteenpäin yhdessä vai erosiko tienne asian tultua julki?
Olimme aloitelleet mieheni kanssa suhdettamme ennenkuin ensimmäinen hairahdukseni kävi. Se tapahtui entisen mieheni kanssa. Olimme eronneet entisen kanssa alle puoli vuotta ennen tapahtunutta. Menimme sänkyyn jonka jälkeen itselleni tuli niin karmea olo, että ilmoitin heti tapahtuneen jälkeen miehelleni asiasta. Hän järkyttyi ja oli todella pettynyt ja vihainen. Keskustelimme asiasta ja hän antoi minulle mahdollisuuden.
Tästä tapahtumasta meni muutama kuukausi, tässä ajassa suhteemme rakoili ja välillä oltiin eroamassa. Itsellänikin oli asioita, jotka vaikuttivat siihen, voinko olla mieheni kanssa. Ne asiat eivät liittyneet millään lailla entiseen mieheeni.
Tällöin heikkona hetkenä tapasin eksäni ja tein taas pahan virheen. En halunnut kertoa miehelleni tapahtuneesta. Annoin ajan kulua ja ”unohdinkin” asian.
Asia pysyi salassa kunnes mieheni sai tietää asiasta muualta.
Hän loukkaantui sisäisesti niin pahoin ettei halunnut jatkaa kanssani. Anelin ja anelin päivittäin uutta mahdollisuutta, halusin kovasti näyttää että pystyn olemaan vielä hänen luottamuksensa arvoinen. Hän ei halunnut yrittää. Hänestä ei ollut enää siihen, että oltaisi voitu saada suhteemme kasaan. Itse olin valmis laittamaan kaikkeni peliin näyttääkseni sen, että haluan olla hänen kanssaan ja hän voi luottaa vielä joskus minuun. Hän vaan ei silti jaksanut yrittää. Hän perusteli, että kun ensimmäinen kerta jätti niin syvät arvet ettei jaksa enää yrittää parannella auki revittyjä haavoja.
Jouduin muuttamaan omilleni ja erosta on jo kuukausia. Silti itken lähes päivittäin mieheni perään ja kaipaan häntä. Hän kuitenkin pyysi jos pysyttäisiin kavereina eron jälkeen. Minusta taas ei ole siihen, miten voi olla toisen kanssa kaveri jos haluaa enemmän? Ajatus siitä että hän tapaisi uuden ja rakentaisi uuden elämän toisen kanssa saa minut murtumaan. Itse haluaisin vain mieheni takaisin ja olla hänen kanssaan.
Sen jälkeen kuin viimeisen kerran petin häntä, meillä alkoi mennä hyvin. Eroomme asti olin hänelle uskollinen. Tiedän että tein väärin salatakseni asian, mutta en halunnut kuitenkaan menettää häntä. Jos olisin kertonut niin juttumme olisi loppunut siihen.
Pistin eksääni silloin välit poikki kun asia tuli ilmi, harmittaa kun en ollut tehnyt sitä aikaisemmin. Minä todella kadun tekemisiäni eikä kumpikaan hairahduskerta merkinnyt mitään minulle. Eksäni sattui todella heikkoina hetkinä siihen ja tilanne lähti käsistä. Olin itsekin sekaisin minun ja mieheni suhteesta. Tiedän, ettei pettämistä voi mitenkään puolustella. Se on äärimmäisen törkeää toista kohtaan, mutta sellaista miksi niin tekee, ei voi selittää sanoin. Silloin ei ajattele todellakaan järkevästi..
Kuten aiemmin sanoin, olisi kiva kuulla jos muillakin on ollut vastaavanlaisia tilanteita. Itse olen kaikkeni yrittänyt ja tehnyt, jottai suhteemme olisi saatu vielä toimimaan. Jos toinen ei tule vastaa, niin pakko on silloin perääntyä ja yrittää hyväksyä tosiasia siitä ettei yhteenpaluuta enää ole. Vaikka se tekeekin helkkarin kipeää…