Jätin mieheni 4 vuoden yhdessä olon jälkeen. Luulin että tunteeni ovat kuolleet..vaan eivätpä olleet, tajusin tämän pienen miettimisen jälkeen, mutta liian myöhään.
Mies oli jo kerennyt hommata ”laastarin” jonka kanssa suhde nyt sitten eteneekin nopeasti. Heillä tuntuu oikeasti synkkaavan hyvin, ainoa ongelmahan on vain se, että minulla ja exsällä on samalla menossa myös ”suhde” mistä uusi tyttöystävä ei ole tietenkään tietoinen, kuten ei ole myöskään siitä että erosimme 3 päivää ennen heidän ensitreffejään.
Hän on sanonut, että koska tein lähtöä niin kauan (olin mietteissäni 3 kk) ja muutin jo aikaisemmin pois, olimme jo muka eronneet aikaisemmin. Minä en ymmärrä häntä, hän sanoi vielä viimeisenä päivänä että rakastaa minua ja haluaa minut takaisin! Miten hän voi nyt väittää että on tehnyt erotyötä jo kauan ja on päässyt niin hyvin yli, että on valmis uuteen suhteeseen…Nyt hän haluaa välimatkaa ja olla enemmän erossa minusta, jotta voi keskittyä uuteen suhteeseen… minä muserrun tämän alle.
Suhteemme ei ollut ruusuilla tanssimista, mutta kuitenkin minä yritin kaikkeni jotta hän olisi ollut kanssani onnellinen, ikinä hän ei vain vaikuttanut onnelliselta…Hän on pieni poika jonka rikottua sydäntä yritin parantaa sillä seurauksella, että omani musertui ja mielenterveyteni horjui..masennuin ja menetin elämäniloni ja kykyni rakastaa ketään. Hän ei nähnyt sitä, enkä huomannut itsekään sitä.

Nyt minua pelottaa etten enää ikinä ole onnellinen, koska olen niin pettynyt omaan käytökseeni. Sen takia hän menetti luottamuksen minuun. Viimeiset pari kk minä olin öitä poissa kotoa ja olin poissaoleva, välttelin häntä enkä halunnut suudella ja rakastelu tuntui vastenmieliseltä. Hän huomasi tämän ja epäili, jossain määrin ehkä perustellusti vaikken häntä fyysisesti pettänytkään. Minä häpeän itseäni, minun olisi pitänyt nähdä VAIVAA hänen ja minun eteeni, miksen tehnyt niin. Vaikka se ei olisi ehkä muuttanut asioita, niin minulla olisi sentään olo että yritin kaikkeni. Nyt pelkään myös etten ikinä anna itselleni anteeksi tätä. Tuntuu että pilasin kaiken lapsellisesti ajatellen että kyllä hän on siinä minua varten…
Nyt voin vain odottaa, että aikaa kuluu…enkä edes tiedä toivonko että hänen uusi suhteensa menisi poikki…